Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Ajatuksista tekoihin!

CD-levy, käsitelty kuva
CD-levy, käsitelty kuva CD-levyt

"Kuu ja aurinko ovat ikuisia matkalaisia. Matkamiehen tavoin tulevat ja menevät myös vuodet. Ken viettää elämänsä keinuvalla laivalla tai kulkee vanhuutta vastaan suitset käsissään, alati matkalla, on matkalla kotona."

Näin japanilainen haikurunoilija Bashoo kuvasi matkantekoa ja elämää, ihmisen toimia ja ajan kulumista. Suomennos on Kai Niemisen tekstiä kirjasta Alati matkalla.

Samaa tekstiä lainaa englantilainen kirjoittaja Sid Smith kun hän kuvaa ystävänsä Ian Boddyn monikymmenvuotista uraa elektronisen ja kokeellisen musiikin parissa. Ja eritoten niitä kahtakymmentä vuotta, jotka Ian Boddy on voitokkaasti luotsannut DiN-levymerkkiään tässä karikkoisessa ja tuulisessa maailmassa. Hän on alati matkalla ja silti kotonaan.

Syksyllä 1998 Ian Boddy istuskee pubissa Newcastlessa Iso-Britanniassa. Istuu ja puhuu. Miettii ja puhuu lisää. Hänellä on ajatus. Se on jännittävä, mutta samalla vaarallinen ajatus. Ian Boddy aikoo perustaa levymerkin. "OIen ehkä vähän hullu", hän sanoo virne naamallaan. Jo yli kymmenen vuoden ajan hän on julkaissut lähinnä omaa musiikkiaan omalla Something Else -merkillään, mutta nyt on mielessä jotakin muuta. Jotakin hieman suurempaa ja kokeellisempaa.

Arkistojen aarteita: Ian Boddyn julkaisu Elements of Change vuodelta 1981:

Hän haluaa julkaista uudella levymerkillään myös muiden musiikintekijöiden musiikkia. Monien muiden. Hän tietää, että elektronisen musiikin tekijöitä on paljon. Ei ehkä niin paljon kuin sähkökitaran ja rockin soittajia, mutta riittävästi kuitenkin, jotta hommaan ehkä kannattaa ryhtyä. Ehkä.

Ja jos Ian Boddy ryhtyy hommaan, hän haluaa tehdä sen tavallaan ja tyylillä. Hän haluaa olla levymerkin taiteellinen johtaja, tai pikemminkin kuin kuraattori, joka luotsaa taiteellisesti korkeatasoista merkkiään. Hän valitsee artistit ja musiikin. Levyjen kannet tehdään tyylikkäästi ja asiallisesti. Teknisesti korkeatasoiset levyt julkaistaan tuhannen kappaleen painoksina. Ne ovat taiteellisia kokonaisuuksia, ne ovat teoksia.

Näillä ajatuksilla lähti liikkeelle Ian Boddyn luotsaama DiN-levymerkki, huhtikuussa 1999. 20 vuotta sitten. Se on kunnioitettavan pitkä aika elektronisen, kokeellisen ja marginaalisen musiikin ollessa kyseessä. Se on kunnioitettavan pitkä aika tuhannen kappaleen painoksina julkaistuille CD-albumeille, joita on kahdessakymmenessä vuodessa julkaistu yli kuusikymmentä. Ja niiden lisäksi vielä yli 20 digitaalisessa muodossa julkaistua download-albumia.

Tämä on komea saavutus tällaiselle yhden miehen firmalle, ja mikä tärkeintä, DiN-merkin katalogi on vähintäänkin kunnioitusta herättävä, se on määrältään ja laadultaan ainutlaatuinen saavutus.

Kaksikymmenvuotiaan DiN-levymerkin ensimmäinen julkaisu oli Ian Boddyn sooloalbumi Box of Secrets.

Tämä ensimmäinen julkaisu jo antoi suuntaa sille kaikelle moninaiselle, mitä oli tulossa. Kukaan ei tosin voinut tietää, mikä olisi tilanne viiden, kymmenen tai viidentoista vuoden päästä. Puhumattakaan kahdestakymmenestä vuodesta. Mutta se tiedettiin, että musiikkia tehdään ja kuunnellaan, melko varmasti.

DiN-merkin kolmas julkaisu vuonna 1999 oli Protogonos-kaksikon Strange Geographie:

Mitä sitten oli DiN-levymerkin musiikki, mitä se tulisi olemaan ja mitä sen oli tarkoitus olla? Sitä mitä Ian Boddy oli itsekin tehnyt ja mistä hän oli aina ollut kiinnostunut.

Hän alkoi työskennellä modulaarisen analogisen Serge-syntesoijan parissa 1970-luvun lopulla, ja oli siitä lähtien ollut kiinnostunut sekä vanhasta että uudesta musiikin tekemisen teknologiasta. Hän oli syntikkamiehiä.

Ja jos sitä jotenkin piti määritellä, hänen levymerkkinsä julkaisisi elektronista musiikkia: ambientia, electronicaa, retroa, avantgardea, abstraktia, kokeellista, modulaarista, analogista, digitaalista… Uutta ja luovaa musiikkia, aikarajoista ja tyylikausista välittämättä.

Kaksi vanhan koulun legendaa yhdessä: Mark Shreeve ja Ian Boddy eli Arc, DiN-levymerkin seitsemännellä julkaisulla, vuonna 2000 julkaistulla albumilla Radio Sputnik:

Ian Boddy on kerännyt levymerkilleen kunnioitettavan kattauksen elektronisen musiikin artisteja, eikä ainoastaan kotimaastaan Iso-Britanniasta, vaan myös esimerkiksi Yhdysvalloista, Japanista, Australiasta, Saksasta, Ranskasta ja Norjasta. Ja muutaman nimenkin voisi tässä mainita: Markus Reuter, Erik Wöllo, Chris Carter, Tetsu Inoue, Radio Massacre International, Robert Rich, Node, Dave Bessell, Bernhard Wöstheinrich ja Lyonel Bauchet.

Ranskalainen Lyonel Bauchet ja Introductory March to the Secret Society:

"Levymerkki on yhtä paljon mielikuvituksen kuin tahdonvoiman ja päämäärätietoisuuden tuotetta", kirjoittaa Sid Smith englantilaisesta DiN-levymerkistä, levymerkin 20-vuotisjuhlan yhteydessä. Hän korostaa, että levymerkin taiteellinen johtaja Ian Boddy luottaa artisti- ja musiikkivalinnoissa vain omiin korviinsa.

Ja vaikka ehkä kuulostaa kliseiseltä sanoa, että tässä on kyse taiteesta eikä rahasta, tässä tapauksessa näin voi kyllä hyvällä omalla tunnolla todeta. Nimittäin ei kukaan olisi julkaissut näitä yli kahdeksaakymmentä albumia kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana, jos tähtäimessä ja päämääränä olisi ollut vain taloudellinen voitto. Kyllä DiN-merkin katalogi on sen verran outoa tavaraa.

Japanilainen Tetsu Inoue DiN-levymerkin albumilla Yolo vuonna 2005.

Tetsu Inouen levystä muuten otettiin normaalista poiketen 2000 kappaleen painos, siis tuplapainos normaaliin verrattuna. Ja näin tapahtui myös muutaman muun albumin kohdalla, silloin kun levyllä oli mukana selkeästi kansainvälistä potentiaalia omaava alaln artisti, kuten esimerkiksi amerikkalainen Robert Rich.

Robert Rich ja Ian Boddy yhdessä albumilla Lithosphere vuonna 2005:



Ian Boddy
siis on julkaissut DiN-levymerkkinsä albumit pääsääntöisesti tuhannen kappaleen painoksina, ja käytännöllisesti kaikkien julkaisujen CD-painokset on myyty loppuun. Ainakin yhdestä viimeaikaisesta julkaisusta on myös luvassa vinyylipainos, mutta se on vielä toistaiseksi poikkeus yhtiön julkaisupolitiikassa.

DiN-merkin kaikki julkaisut ovat toki saatavilla myös download-muodossa, ja hyvällä onnella voi merkin artisteja myös bongata keikoilla. Ian Boddy ja norjalainen Erik Wøllo esiintyivät yhdessä Electronic Circus -tapahtumassa vuonna 2012:

Ian Boddy Gatherings-konsertissa vuonna 2018:

BONUS! Ian Boddy Live-to-Air at Star's End 2018:

AVARUUSROMUA 16.6.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
IAN BODDY & MARKUS REUTER: Distant Rituals - osa - (iNDEX01, 2001, orig. Distant Rituals, DiN2, 1999)
IAN BODDY: Walking The Slow Path (iNDEX01, 2001, orig. Box Of Secrets, DiN1, 1999)
ARC: Octane (iNDEX01, 2001, orig. Radio Sputnik, DiN7, 2000)
LYONEL BAUCHET: Pavane K4816 (Submission 02, 2018, orig. The Secret Society, DiNDDL11, 2011)
TETSU INOUE: Particular Moments (iNDEX03, 2008, orig. Yolo, DiN22, 2005)
ROBERT RICH & IAN BODDY: Lithosphere (iNDEX03, 2008, orig. Lithosphere, DiN21, 2005)
IAN BODDY & ERIK WØLLO: Ascension (iNDEX04, 2012, orig. Frontiers, DiN39, 2012)
IAN BODDY: Crossing The Range - osa - (Submission 02, 2018, orig. Strange Attractors, DiNDDL12, 2012)
IAN BODDY: Remnants -osa - (Altair, DiN59, 2019)

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kukkamerimosaiikki lohduttaa ja ilahduttaa sairaalan seinässä Tukholmassa

    Sairaalaympäristössä Tuula Lehtisen kukat lohduttavat.

    Kuvataiteilija Tuula Lehtisen kuusi kerrosta kattavan kukkameriaiheinen mosaiikkiteos viestii luottamuksellisuutta. Danderydin sairaalan seinään kiinnitettyjen mosaiikkipalasten värit ja paikat määriteltiin tarkkaan etukäteen tietokoneohjelmalla. Tampereelle Finlaysonin Pikkupalatsiin ja uintikeskukseen tehdyt suuret mosaiikkityöt olivat vaativia, mutta mikään muu aikaisempi työ ei ole ollut näin haastava.

  • Toivo runoa, jolla muutetaan maailmaa

    Mikä on sinun runotoiveesi?

    Tämän runon haluaisin kuulla -lähetys nostaa liput liehumaan ja banderollit hulmuamaan. Nyt toivotaan runoja, joilla muutetaan maailmaa! Runo katsoo tulevaisuuteen. Se voi ottaa kantaa, muuttaa maailman kauniimmaksi, hauskemmaksi tai ymmärrettävämmäksi. Millä runolla sinä haluaisit maailmaa muuttaa? Lähetyksen vieraana on rap-artisti Paleface.

  • Avaruusromua: Kirje oli tullut Kokkolasta

    Yhtye oli nimeltään Nemesis.

    Se oli naputeltu mekaanisella kirjoituskoneella kanarialinnunkeltaiselle paperille. Kirjeen mukana oli c-kasetti. Oli vuosi 1993. Kirje esitteli kasetilla esiintyvän yhtyeen. Siinä kuvailtiin, kuinka yhtyeen toisen jäsenen taustana oli muutaman vuoden pituinen ura basistina sekopsykedeliaprogeyhtyeessä ja toisen taustana pitkäaikainen vanhojen radioiden tuhoaminen erilaisia virhekytkentöjä käyttäen, kummallisten avaruusäänien aikaansaamiseksi. Yhtye oli nimeltään Nemesis. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä!

  • Tanssi itsellesi terveemmät aivot

    Aivot voivat hyvin, kun keho ja mieli voivat hyvin.

    Käykö sinulle joskus niin, että erityisen stressaavan työpäivän jälkeen jätät liikunnan väliin ja sorrut lohdutukseksi roskaruokaan? Kotiin tultuasi kohdistat turhautumisesi puolisoosi ja uppoudut koko illaksi mököttämään päätteen ääreen. Yöllä uni ei tule, kun mietit elämäsi kurjuutta. Inhimillistä, mutta aivan väärin, jos ajattelet aivojesi terveyttä.

  • Kirsi Marie lähti opiskelemaan sosialismia Itä-Saksaan – löysi yllättäen vilkkaan homo- ja lesbokulttuurin

    Itä-Saksan todellisuus valkeni 2 kuukaudessa

    DDR:n kansainvälinen nuorisokorkeakoulu oli näyteikkuna reaalisosialismiin ja sen tehtävänä aatteen levittäminen ympäri maailman. Koulussa opiskeli vuosittain satoja nuoria eri maista ja kulttuureista. Vuonna 1988 parikymppinen Kirsi Marie Liimatainen seisoi samassa joukossa Itä-Berliinin Bogenseella. Kirsi Marie oli kasvanut työläisperheessä Tampereen Pispalassa.

  • Avaruusromua: Tämänhän ymmärtää jopa nelivuotias lapsikin!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi!

    Hakekaa tänne jostakin nelivuotias lapsi, minä en ymmärrä tästä yhtään mitään! Näin sanoi Freedonian valtiota johtanut Rufus T. Firefly eli Groucho Marx elokuvassa Neljä naurettavaa naapuria. Jostakin syystä tuo klassikkoelokuva ja klassikkorepliikki tulivat mieleen albumista nimeltä Experimental Synth Kids. Rohkealla ja virkistävällä albumilla on nimensä mukaisesti lasten tekemää elektronista ja kokeellista musiikkia. Jopa nelivuotiaitten lasten. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Toimittajalta: Tulevaisuuden museossa on vain yksi esine – ekokriisin pahentuessa tavarapaljous korvataan elämää säilyttävillä oivalluksilla

    Museo pelastaa ihmisen kulttuurista pelastamisen arvoisen.

    Maapallo on valtavan muutoksen kourissa. Ihmiskunnan vaikutus on sysäämässä sen uuteen vaiheeseen, jossa ilmasto kuumenee ja iso osa nykyisistä eliölajeista uhkaa kadota. Mitä museoiden pitäisi tehdä tällaisessa maailmassa? Yksi vaihtoehto on radikaali pelkistäminen, kirjoittaa KulttuuriCocktailin Teemu Laaksonen.

  • Lukijan yllättävä yhteydenotto kertoo ajasta, kun Suomessa luettiin natsien propagandaa

    Paljastui tarina, joka ulottuu sisällissodasta 1940-luvulle.

    Yhteydenotto antaa lisätietoa ajasta, jolloin Suomi oli Natsi-Saksan liittolainen. Kirjoitin vastikään artikkelin 1940-luvulla Suomessa julkaistusta Signaali-lehdestä, joka oli natsien propagandaa. Kiiltokuvamaisessa suomenkielisessä lehdessä maalailtiin kuvaa onnellisesta tulevaisuudesta, jos natsit voittaisivat toisen maailmansodan.

  • Nukketeatteritaiteilija Aapo Repo: Nuket tekevät tarinasta uskottavan

    Nukenrakentaja ajattelee aina kolmiulotteisesti.

    Mikkeliläinen nukketeatteritaiteilija Aapo Repo tekee perustamansa nukketeatteri Reaktorin kanssa parhaillaan kansainvälistä uraa. Viime vuosina yhteistyö tanskalais-irlantilaisen Teater Refleksionin kanssa on avannut ovia maailmalla. Aapo Revolle tarinan kertominen nukeilla antaa esitykselle lisää uskottavuutta.