Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kapellimestari Atso Almila puolustaa maaseutuorkestereita – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Atso Almilasta.
Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Atso Almilasta. Lassi Rajamaan piirros kapellimestari Atso Almilasta. Kuva: Lassi Rajamaa Atso Almila

Helsinkiläisen kulttuuriperheen vesasta, Atso Almilasta tuli suosittu kapellimestari, säveltäjä ja kapellimestarien kouluttaja. Kuopiolaistunut Atso on innokas kulttuurikeskustelija, joka puolustaa suomalaisia maaseutuorkestereita.

Kapellimestari Atso Almila ja alttoviulisti Atso Lehto Eläintenkarnevaalin kuvauksissa Pasilassa 1997.
Kapellimestari Atso Almila ja Radion sinfoniaorkesterin alttoviulisti Atso Lehto Camille Saint-Saëns'n Eläintenkarnevaalin tv-kuvauksissa Pasilan studiossa syksyllä 1997. Kapellimestari Atso Almila ja alttoviulisti Atso Lehto Eläintenkarnevaalin kuvauksissa Pasilassa 1997. Kuva: Seppo Sarkkinen / Yle Atso Almila

Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan professori Atso Almila on asunut Kuopiossa vuodesta 1996. Atso matkustaa paljon, ja junan kiitäessä Kuopion ja Helsingin väliä Twitter on auki.

@soalmila osallistuu twiiteillään keskusteluun useita kertoja päivässä. Almila ottaa kantaa kulttuuripoliittisiin kysymyksiin, tekijänoikeuksiin, taidehallintoon ja muistuttaa, että Helsinki-keskeisessä maailmassa kulttuurielämää on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

– Twitterissä en ole kokenut turhaa riitelyä tai häirintää, se on paljon sisäsiistimpi kuin Facebook. Se on mielipide- ja asiafoorumi, jossa liikkuu uutista, mediaa, kannanottoa ja vähän herjanheittoakin, Atso on tuumannut.

Suomalaisen yhteiskoulun varastosta löytyy pasuuna

Atso Almila syntyi Helsingissä 13. kesäkuuta 1953. Hänen isänsä oli Helsingin Sanomien toimittaja, dekkarikirjailija ja pakinoitsija Matti Almila, joka tunnettiin nimimerkkinä Kai de Puu. Perhe asui Helsingissä Ullanlinnassa Laivanvarustajankadulla.

Atso lähetettiin pikkupoikana pianotunneille naapuriin. Tunneilla hän soitti opettajalleen pianotaiteilija Kaisa Arjavalle myös omia sävellyksiään kuten Laivojen puksutusta kevätjäiden murtuessa.

Atso kävi Suomalaista yhteiskoulua ja soitti kakkosviulua koulun orkesterissa.

– Vingutin siellä kakkosviulua niin sanoakseni aivan peestä ja tuleva taituri Mikko-Ville Luolajan-Mikkola istui vieressäni nauraen katketakseen luovalle fuskaamiselleni.

Lukioikäisenä Atso löysi koulun varastosta pasuunan. Suomalaisessa yhteiskoulussa oppilaat saivat ilmaista soitonopetusta, ja Atso pääsi Helsingin kaupunginorkesterin ykköspasunistin Olavi "Ankka" Lampisen ja tämän pojan Göranin pasuunaoppilaaksi.

Samaa koulua viisi luokkaa alempana kävi Esa-Pekka Salonen. Esa-Pekka aloitti trumpetistina, mutta vaihtoi kohta käyrätorveen.

– Pian soitimme koulun orkesterissa vierekkäin, minä pasuunaa ja Esa-Pekka torveaan.

Suomalaisella yhteiskoululla oli Atsolle musiikilliselle kehitykselle tärkeä merkitys.

– Varmasti paljon painoi varhaislapsuuden musiikkipitoisen kotielämän ohella se, että sain omasta koulustani lukioaikana niin paljon tukea kaikenlaiseen musiikin harrastamiseen. Kuoro- ja orkesteritoiminta houkuttivat minut näille koneistoille säveltämäänkin, ja pitihän omia teoksia harkita johtavansakin.

Okko Kamun voitto villitsi

Vuonna 1969 sattui 16-vuotiaan Atson tulevaisuuden kannalta merkittävä tapaus.

Okko Kamun menestys Karajan-kilpailuissa potkaisi monia ikäisiäni orkesterinjohtoalalle päin ja jostain syystä suorastaan villitsi minut.

Atso oli lopettanut pianotunnit murrosiässä, mutta kävi aina jouluisin viemässä tervehdyksen entiselle opettajalleen. Kaisa Arjava kyseli pojan kuulumisia ja tarjosi pähkinöitä, marmelaatia ja pieniä jouluherkkuja.

Kerran joulutervehdyksellään Atso törmäsi Arjavan insinööripoikaan Jouniin. Jouni Arjava soitti käyrätorvea ja neuvoi orkesterinjohtamisesta kiinnostuneelle Atsolle, miten partituuria luettiin ja miten sitä kirjoitettiin.

Pasuunalla Sibelius-Akatemiaan

Kevään 1972 tuore ylioppilas osti kaikilla lahjakorttirahoillaan partituureja ja sinfonioiden levytyksiä. Samana keväänä pasunisti Atso Almila hyväksyttiin Sibelius-Akatemiaan.

Pasuunan ohella Atso ryhtyi opiskelemaan teoriaa ja kuoronjohtoa. Kuoronjohdon opettajakseen hän sai pelottavan pedagogin maineessa olevan Harald Andersénin. Atso paneutui kuoronjohtoon vakavasti, sillä se oli pakollinen sivuaine, joka vaadittiin kapellimestaridiplomiin.

Tehokasta orkesteripsykologiaa

Syksyllä 1973 Atso pääsi pasunistiksi Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesteriin ja tutustui kapellimestari Jorma Panulaan.

– Opin heti paljon orkesteripsykologiasta, kun erehdyin sanomaan vieressäni soittaneelle sangen kookkaalle ykköspasunistille (itse olin aivan laina: 190 senttiä pitkä, mutta painoin vain 65 kiloa), että: "Jorma mielestäni pyysi noita kahdeksasosia pidemmiksi, ja sä soitat deetä etkä äffää”.

– Ison miehen niska alkoi punertua melko nopeasti, ja kun tauko alkoi, nosti hän minut paitani etumuksesta Akatemian salin takaseinää vasten ja sanoi: ”Kun minä soitan ykköstä, sä et sano mulle mitään!”. Vastasin: ”Okei” ja pääsin kahville. Kolmospasunistimme vain katseli hiljaa.

– Todettakoon, että meistä ei kenestäkään tullut ammattipasunisteja. Kolmonen meni teorianopetuksen puolelle, minä rupesin kapellimestarisäveltäjäksi ja ykkösemme siirtyi teollisuus- ynnä muun vartioinnin alalle.

Potkut omasta orkesterista - ja nöyrtyminen

Atso oli aiemmin kuvitellut, että oppisi säveltäjän ja kapellimestarin ammatit noin ihan omin päin. Syksyllä 1973 kävi kuitenkin niin, että hän ”sai kenkää” kamariorkesterin ”kipparin” tehtävistä – orkesterista, jonka hän oli itse perustanut!

– Siellä hyöri kapellimestarina vanhempi ja kokeneempi muusikko, viulutaiteilija Ylermi Poijärvi. Hän löi nelosen kaavaa toisin päin kuin minä, ja kun minulle valkeni, että hänen versionsa oli oikea, päätin hakeutua oppiin.

Jorma Panula aloitti juuri tuolloin kapellimestariluokan professorina, ja Atso soitti Panulalle.

– Täällä puhuu Atso Almila, olisin kiinnostunut kapellimestariopinnoista.

– Mitäs oot teheny?

– Soitan pääaineena pasuunaa ja olen opiskellut kuoronjohtoa, kun se on pakollinen sivuaine, sävellän ja tutkin partituureja, mulla on Kevätuhri ollut nyt työn alla.

– Menöökö?

Kapellimestariluokan pääsykokeessa Atso johti Beethovenin neljännen sinfonian.

– Soittamassa oli muutama jousiniekka, pari puhaltajaa sekä maestro Panula pianon ääressä. Pääsin luokalle, kuten muutkin sinä päivänä pyrkineet.

PO - ensimmäinen oma orkesteri

Syksyllä 1975 Atso Almila sai ensimmäisen oman orkesterinsa, PO:n eli Teknillisen korkeakoulun opiskelijoiden Polyteknikkojen Orkesterin. Seuraavana keväänä koitti Atson ja PO:n ensimmäinen yhteinen esiintyminen.

– Kutsuin Jorman tietysti ensimmäiseen kevätkonserttiimme PO:n kanssa Helsingin kaupungintalon saliin 1976, jossa johdin päin prinkkalaa – tai ainakin useita virheitä tehden ja niitä näin lisää soittajistoon tuottaen – Dvořákin sinfonian Uudesta maailmasta.

– Onnettoman esityksen jälkeen käännyin hikisenä, rillit nenälle valuneina, yleisöön päin; kumarrettuani lähdin ja törmäsin päin salin vaaleaa marmoripylvästä.

Joulukuussa 1977 oli Atso Almilan kapellimestaridiplomikonsertti. Ohjelma sisälsi uutta skandinaavista musiikkia ja lopuksi Nils-Eric Fougstedtin 4-osaisen Aurea Dictan suurelle kuorolle ja orkesterille.

Kapellimestari Atso Almila noin 1987.
Atso Almilalla oli 1980-luvun lopulla TV 2.ssa oma Talk Show, "Atson musiikkiohjelma". Kapellimestari Atso Almila noin 1987. Kuva: Arja Lento / Yle Atso Almila
Kapellimestari Atso Almila noin 1987.
"Kuvattu meikkiä ja puvustusta varten", lukee kuvan takana. Kapellimestari Atso Almila noin 1987. Kuva: Arja Lento / Yle Atso Almila

Kapellimestarien kouluttajaksi

Samoihin aikoihin, kun Atso Almila valmistui itse kapellimestariksi, hänestä tuli professori Panulan avustaja kapellimestarikoulutuksessa. Atso on aina arvostanut Panulaa kapellimestarien kouluttajana erittäin korkealle.

– Meille sattui uskomattoman hyvä tuuri, kun saimme tähän maahan Jorma Panulan.

Panula on kouluttanut lukuisia menestyneitä kapellimestareita, sellaisia kuin Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Osmo Vänskä, Sakari Oramo, Susanna Mälkki, Pietari Inkinen, Santtu-Matias Rouvali, Hannu Lintu ja nuorimpana Klaus Mäkelä.

– Panula otti heti 1970-luvulla opetuksessa käyttöön uusinta tekniikkaa, videokameroita. Hän kuvasi kapellimestariopiskelijoita johtamassa orkesteria, jolloin omat virheet joutui näkemään lahjomattomalla tavalla.

Panulan ajoista alkaen kapellimestariluokalla on ollut käytössään myös oma harjoitusorkesteri, mikä on maailmalla hyvin harvinaista. Missään muualla kapellimestariopiskelijat eivät voi käyttää orkesterin kanssa harjoitteluun niin paljon aikaa kuin Sibelius-Akatemiassa.

– Meillä kapellimestarioppilaat saavat yrittää näyttää, mitä tulkinnallaan haluavat sanoa.

Atso Almila on tehnyt oman kapellimestarin työnsä rinnalla pitkän uran kapellimestarien kouluttajana. Vuodet 1991–2002 hän oli orkesterinjohdon yliassistentti ja vuodet 2002–2010 kapellimestariluokan lehtori.

Elokuusta 2013 Almila hoiti orkesterinjohdon määräaikaista professuuria Leif Segerstamin jäätyä eläkkeelle. Joulukuussa 2013 hänet nimitettiin kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professoriksi. Atso Almilan viisivuotiskausi professorina alkoi elokuussa 2014.

Kapellimestari Atso Almila Teljän kirkossa Porissa 2009.
Kapellimestari Atso Almila valmiina tv-konserttiin Teljän kirkossa Porissa 2009. Kapellimestari Atso Almila Teljän kirkossa Porissa 2009. Kuva: Merja Hannikainen / Yle Atso Almila

Iloa kylän omasta pumpusta

Atso Almila on toiminut mm. Tampereen kaupunginorkesterin kapellimestarina 1987–89, Joensuun kaupunginorkesterin kapellimestarina 1993–2000 ja 2011–2013, Kuopion kaupunginorkesterin kapellimestarina 1995–1999, ja Seinäjoen kaupunginorkesterin päävierailijana ja Tangomarkkinoiden kapellimestarina vuodesta 2000. Kesällä 2013 hän toimi kapellimestarina Savonlinnan Oopperajuhlilla.

1990-luvun alusta alkaen Almila on puhunut suomalaisten maaseutuorkesterien puolesta. Maaseutuorkesterin kapellimestarin toimenkuva on laaja, siihen kuuluu paljon muutakin kuin taiteellista johtamista - myös sosiaalisia taitoja tarvitaan.

Almila on kertonut kokemuksestaan Porissa 1990-luvun alussa Helsingin Sanomien toimittajalle Ilse Rautiolle:

– Kun johdin Porissa Beethovenin Eroica-sinfonian, yleisö oli hirveän riemuissaan. Vaikka sinfonian olisi soittanut Radion sinfoniaorkesteri, se ei olisi ylittänyt iloa siitä, että kylän oma pumppu esiintyi.

Suomen Sinfoniaorkesterit ry. myönsi 2006 Atso Almilalle kultaisen kunniamerkin hänen suomalaisen orkesterielämän hyväksi tekemästään työstä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Almila, Atso: Blogikirjoitukset. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia.
Almila, Atso & Panula, Jorma: Vaistoa on vaikia opettaa. Teos. Juva 2010.
Eskanen, Jukka: Atso Almila Sibelius-Akatemian professoriksi. Yle Uutiset 19.12.2013.
Hämäläinen, Veli-Pekka: Tässä on Suomen ahkerin twiittaava kapellimestari. Yle Uutiset 28.11.2012.
Rask, Regina: Atso Almila: "Suomalaisten kapellimestarien taustalla Panulan videoinnit". Yle Puoli Seitsemän 31.1.2018.
Rautio, Ilse: Atso Almila viittoo kohti tulevaisuutta. Helsingin Sanomat 27.12.1992.
Wikipedia: Atso Almila.
Vähäsarja, Ismo: Maestro (t)wiittaa tykimmin. Yle Uutiset 13.6.2013.

Katso ja kuuntele
Vieraana kapellimestari, professori Atso Almila. Pulahdamme musiikin maailmaan ja tutkimme hauskoja sanaleikkejä. Yle TV 1 Puoli Seitsemän 21.3.2019.

Sibelius-Akatemian orkesteri 100 vuotta! Sibelius-Akatemian kapellimestari- ja orkesterikoulutuksen professori Atso Almila kertoo omasta urastaan ja nykyisistä tehtävistään 3.5.2016. Atso Almilan opiskeluaika oli hedelmällistä aikaa ja hän onkin sitä mieltä, että suomalaisten kapellimestarien menestystarina oli suomalaisen musiikkikasvatuksen menestystarina.

Kapellimestari Atso Almila: "Nuorten miesten pitäisi löytää esikuvakseen viuluveijari". Ylen Aamu-TV 5.6.2014.

Atso Almila Sibelius-Akatemian kapellimestariluokan vt. professoriksi. Nykyinen professori Leif Segerstam jää kevään 2013 jälkeen eläkkeelle. Yle Klassinen 5.11.2012.

Kapellimestari Atso Almila harjoitteli Radion sinfoniaorkesterin kanssa lastenkonserttia varten 19.3.2012. Harjoituksen jälkeen hän arvioi mm. Musiikkitaloa ja Suomen muita konserttisaleja.

Keskustelu sulkeutuu 20.6.2019.
Keskustele