Hyppää pääsisältöön

Näin tunnistat kielletyn kurtturuusun

Kesäauringossa kurtturuusupensas.
Kurtturuusun tunnistaminen voi olla vaikeaa. Kesäauringossa kurtturuusupensas. Kuva: Janne Lindroos / Yle kurtturuusu,Kurtturuusu

Kurtturuusu eli Rosa rugosa ja sen valkokukkainen muoto on lisätty kansalliseen haitallisten vieraslajien listaan. Muutoksen tarkoituksena on varmistaa, että kurtturuusu ei valtaa otollisia elinympäristöjä kotoperäisiltä lajeilta.

Lajia koskee nykyään kasvattamis- ja myyntikielto, eli myös kiinteistönomistajien on hankkiuduttava eroon pihallaan kasvavista kurtturuusuista. Muutokseen on aikaa kolme vuotta, eli kurtturuusun kasvatus on kiellettyä vuoden 2022 jälkeen.

Seuraavien vinkkien avulla erotat kurtturuusun muista samankaltaisesta kukista.

1. Miltä terälehdet näyttävät? Kumpi näistä on kurtturuusu?

2. Minkäväriset kukat ruusulla on? Mikä näistä EI ole kurtturuusu?

3. Millaiset lehdet ruusulla on? Mikä näistä on kurtturuusun lehti?

Kurtturuusun lehdet ovat hyvä tuntomerkki erityisesti silloin, kun ruusu ei ole vielä puhjennut kukkaan. Sen lehdyköiden määrällä ei ole tunnistamisessa merkitystä, vaan tärkeämpää on katsoa itse lehteä.

Ruusujen lehtiä, joiden alla kirjaimet a - d tunnistamista vartenRuusujen lehtiä, joiden alla kirjaimet a - d tunnistamista varten
Kurtturuusun tunnistaa lehdistä. Kuva: Heikki Luoto/Flowerpecker

4. Millainen lehti on alta? Mikä näistä on kurtturuusun lehti?

Lehden alapinnan tarkastelemiseen tarvitsee suurennuslasin.

Lisätuntomerkkejä tarjoavat kukkaperä, lehdykät ja piikit

Kurtturuusun piikkejä lähikuvassa.
Kurtturuusun varsi on piikikäs, ja sen piikit ovat erikokoisia ja suoria. Pisimmillään piikki voi olla senttimetrin pituinen. Kurtturuusun piikkejä lähikuvassa. Kuva: Heikki Luoto/Flowerpecker Kurtturuusu,Piikki
Kolme kurtturuusun lehteä, joissa eri määrä lehdyköitä.
Lehdessä olevien lehdyköiden määrä voi vaihdella. Kolme kurtturuusun lehteä, joissa eri määrä lehdyköitä. Kuva: Heikki Luoto/Flowerpecker lehti,Kurtturuusu
Kurtturuusun kukkaperän nystykarvat lähikuvassa.
Jos kasvista ei ole vieläkään varma, voi avuksi ottaa taas suurennuslasin. Sen avulla voi nähdä, että kurtturuusun kukkaa kannatteleva varren osa, eli kukkaperä, on nystykarvainen. Nystykarvat näyttävät pieniltä vihreiltä kotilon tuntosarvilta. Kurtturuusun kukkaperän nystykarvat lähikuvassa. Kuva: Heikki Luoto/Flowerpecker Kurtturuusu,Kukkaperä

Maltti on tunnistamisessa valttia

Kurtturuusun tunnistamisessa kannattaa kuitenkin olla kärsivällinen, jotta väärät kasvit eivät kärsi.

– Epävarmoissa tilanteissa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi Suomen Ruususeuraan. Heillä on paikallisryhmiä, jotka voivat auttaa tunnistamisessa, neuvoo biologi Leena Luoto.

Kurtturuusun poistamisessa tai poistamisen kiireellisyyttä pohtiessa on myös hyvä tarkkailla kukan ympäristöä ja kyseessä olevan yksilön luonnetta.

– Voi miettiä, että vaikuttaako tämä yksilö kovin ärhäkältä. Jos kurtturuusu on istutettu vaikkapa 60- luvulla, eikä sen lähiympäristössä näy enempää lajia, on epätodennäköistä että se yhtäkkiä sitten päättää riehaantua leviämään, Luoto naurahtaa.

Kurtturuusuja voi hävittää kaivamalla pensaat maasta tai näivettämällä. Poistamisen jälkeen kurtturuusu kannattaa kompostoida. Jos kasvin vie puutarhajätteen mukana ulos, saattaa kasvi vastoin kaikkia tarkoitusperiä levitä.

Ohjeet tunnistamiseen on kirjoitettu Leena Luodon haastattelun pohjalta.

  • Uskomatonta, Itämeressä kasvaa trooppinen sademetsä – sukella samoilemaan kauniiseen rakkolevämetsään

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Rakkohauru eli rakkolevä on Itämeressä tärkeä laji. Rakkolevä on kuin trooppinen sademetsä, ja se tarjoaa lukuisille lajeille elinympäristön. Sitä uhkaa kuitenkin rehevöityminen, ja rakkohaurun elintila on huomattavasti kaventunut. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Neliosaisella sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.