Hyppää pääsisältöön

Apinakin osaa käyttää Instagramia – jopa paremmin kuin ihminen

Simpanssi
Simpanssi Kuva: pixabay simpanssi

Simpanssi muistaa Instagramin kuvien paikat paremmin kuin ihminen. Miten tämä on mahdollista? Ovathan ihmisen aivot paljon suuremmat kuin apinan. Eräs ihmisen lajityypillinen ominaisuus vie aivokapasiteettia niin paljon, että lyhytkestoinen muistikapasiteetti takkuaa.

Skip Twitter post

Simpanssit ovat kuin luotuja sosiaalista mediaa varten. Heillä on hyvä visuaalinen hahmotuskyky, erinomainen lyhytkestoinen muisti ja nopeat reaktiot.

Japanilainen tutkimusinstituutti Kiyotossa on keskittynyt simpanssien tutkimukseen. Heidän tutkimuksissaan simpanssit päihittävät ihmisen moninkertaisesti. Simpanssit ovat ylivoimaisesti nopeampia ja tarkempia lyhytkestoista muistia vaativissa visuaalisissa tehtävissä.

Miten näin voi olla?

Ihminenhän kykenee puhumaan ja kertomaan ulkomuistista pitkiäkin tarinoita. Eikö tämä tee ihmisen muistista paremman?

Ei kaikilta osin. Ihmisen lyhytkestoinen muisti heikkeni siinä vaiheessa, kun simpanssit ja ihmiset alkoivat kehittyä noin seitsemän miljoonaa vuotta sitten samasta alkuapinasta.

Ne, jotka jäivät puihin, kehittyivät simpansseiksi, ne jotka laskeutuivat alas kehittyivät ihmisiksi.

Maahan laskeutuneet päättivät luopua lyhytkestoisesta muistista, jotta kommunikaatiolle ja sosiaalisuudelle olisi aivoissa enemmän tilaa. Tätä japanilaiset tutkijat kutsuvat "kognitiiviseksi vaihtohypoteesiksi" - cognitive trade-off hypothesis.

Lörpöttely tekee siis ihmisistä tyhmempiä kuin apinoista.

Ei ehkä kuitenkaan kaikilla mittareilla. Japanilaisten tutkijoiden mukaan alkuapinoista vahvimmat työnsivät heikommat yksilöt alas puusta.

Fyysisesti heikommat joutuivat uudessa elinympäristössä käyttämään hoksottimiaan. He kehittivät uusia selviytymisstrategioita eli opettelivat puhumaan ja toimimaan yhdessä.

Puuhun jääneet simpanssit elivät välittömien uhkien maailmassa. He jäivät reagoimaan vaistojensa varassa, tehden nopeita ratkaisuja. Siksi lyhytkestoisen muistin oli oltava hyvä. Alas laskeutuneet tarvitsivat enemmän pitkäkestoista muistia. Savannilla metsästämiseen ja lasten kasvattamiseen tarvittiin sosiaalisuutta ja kykyä jakaa asioita; tulevaisuuden sunnittelua, menneiden kertaamista ja mielikuvitusta. He ymmärsivät luopua omasta välittömästä edusta saadakseen pitkän tähtäimen palkinnon.

Eli puuhun jääneet olivat kenties nopeampia ja vahvempia mutta eivät ehkä kuitenkaan niitä fiksuimpia.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede