Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Sota teki Einar Englundista säveltäjän – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Einar Englundista.
Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Einar Englundista "Sibeliuksen varjossa". Yläpuolella Antti Favénin muotokuva Jean Sibeliuksesta. Lassi Rajamaan piirros säveltäjä Einar Englundista. Kuva: Lassi Rajamaa Einar Englund,Lassi Rajamaa

Säveltäjä Einar Engundin omaelämäkerta Sibeliuksen varjossa voisi olla toiselta nimeltään Sodan varjossa. Katkeran sävyn saaneessa kirjassaan Englund kertoo muiden muistojen ohessa sotilasvuosista, jotka jättivät jälkensä sekä elämään että sävellyksiin.

Säveltäjä Einar Englundin (17. kesäkuuta 1916, Ljugarn, Gotlanti – 27. kesäkuuta 1999, Visby, Gotlanti) elämään ja kohtaloon vaikutti useampikin sota. Hän syntyi Gotlannissa Ruotsissa, koska hänen syntymänsä aikaan Eurooppaa ravisteli ensimmäinen maailmansota.

Oulussa vuodesta 1903 asunut Englundin perhe, ruotsalainen Hedvig ja suomalainen Gösta, lähti neljän poikansa kanssa pakoon Suomea uhannutta sotaa 1916.

Hedvigin äidillä oli kesäpaikka Gotlannissa, minne jälleen raskaana ollut tytär perheineen toivotettiin tervetulleeksi. Siellä syntyi perheen kuopus, viides poika Einar.

Perhe – isä, äiti ja viisi poikaa – palasi vielä takaisin Ouluun, kunnes muutti Helsinkiin 1922. Pojat kävivät koulua Helsingin ruotsinkielisessä Norssissa, missä myös isä Gösta toimi voimistelunopettajana.

Musiikinopiskelija, joka ei osannut lukea nuotteja

Kun Einar Englud aloitti musiikkiopinnot Sibelius-Akatemiassa 16-vuotiaana, hän oli musiikinopiskelija, joka ei osannut lukea nuotteja.

Taiteellisessa perheessä, jossa maalattiin, piirrettiin ja lausuttiin runoja, ei jostain syystä ymmärretty musiikin päälle. Onneksi kulttuurikodissa oli piano, ja sen ääressä pikku "Eje" viihtyi 5-vuotiaasta lähtien improvisoimassa.

Kerran paluumatkalla kesän vietosta Gotlannista, perhe törmäsi Tukholmassa taidekauppias Gösta Stenmaniin, joka oli Sibelius-Akatemian rehtorin Erkki Melartinin ystävä. Muutaman viikon kuluttua Einar sai kirjallisen kutsun saapua Sibelius-Akatemiaan pääsykokeeseen.

Pääsykoe pidettiin Melartinin huoneessa, missä rehtori pyysi teinipoikaa soittamaan pääsykoetta varten harjoittelemansa kappaleen. Koska mitään harjoiteltua kappaletta ei ollut, asetti Melartin pianotelineelle nuotit ja pyysi kokelasta soittamaan.

Silloin poika, joka ei koskaan ollut saanut kunnollista musiikinopetusta, joutui tunnustamaan ettei osannut lukea nuotteja. Onneksi hänen edessään ei ollut kuiva teoreetikko, vaan herkkä säveltäjä ja luova muusikko, joka pyysi poikaa kuvittelemaan kauniin kesäpäivän ja soittamaan sävelmän, jota hyräilisi auringossa kulkiessaan.

Musiikkiopinnot alkoivat 1932 ja samalla vastentahtoinen koulunkäynti jäi.

Piano-opettaja Ernst Linko heitti ulos pianoluokasta

Sibelius-Akatemiassa Einar-poika jatkoi elämää samaan ilkikuriseen tyyliin, jota oli harrastanut koulussa. Sympaattinen teoriaopettaja Bengt Carlson sai oppilaan kiinni vilpistä, kun tämä oli väärentänyt opettajan hyväksyvän allekirjoituksen kenraalibassotehtäväänsä, jonka oli kaiken lisäksi tehnyt väärin.

Sormiharjoitukset ja pianoetydit Ernst Lingon tunneilla tuntuivat tylsiltä ja oppilas saapui tunneille harjoittelematta läksyjään. Laiskuutta peitelläkseen oppilas improvisoi häpeilemättä, niin että Linko lopulta raivostui ja heitti tämän ulos tunneiltaan. Tästä Einar Englund myöhempinä vuosinaan kiitti Linkoa, sillä karvas kokemus herätti oppilaan lopulta työntekoon.

Englund siirtyi Martti Paavolan pianoluokalle. Sieltäkään hän ei selvinnyt kokonaan ilman erimielisyyksiä. Paavolan pianoluokalta löytyi kuitenkin Meri Gyllenbögel, sittemmin musiikinopettaja ja Englundin ensimmäinen puoliso.

Säveltäjä, pianisti Einar Englund soittaa pianoa. (1950)
Einar Englund pianon ääressä marraskuussa 1950. Säveltäjä, pianisti Einar Englund soittaa pianoa. (1950) Kuva: Yle/Ruth Träskman Einar Englund,Yle Elävä arkisto

Talvisota katkaisi musiikkiuran vuosiksi

Syksyllä 1939 Englundin musiikkiopinnot olivat edenneet pro gradu -vaiheeseen. Työn alla opinnäytteenä oli pianokvintetto, joka sai myöhemmin hyvän vastaanoton.

Helsingin ensimmäinen pommitus oli järkytys kaikille, myös musiikkiopintojen vuoksi asepalveluksesta lykkäystä saaneelle 23-vuotiaalle Einar Englundille. Puolitoista kuukautta talvisodan syttymisen jälkeen hänkin sai kutsun riviin.

Englundin talvisodan kuukaudet kuluivat kasarmipalveluksessa Pohjanmaalla, mutta veli Göran Englund sai surmansa Viipurinlahdella viikkoa ennen talvisodan päättymistä.

Maaliskuussa 1940 solmitun rauhan jälkeen Englundin varuskunta siirrettiin Virojoelle valvomaan aktiivista ja räjähdysherkkää itärajaa.

Elokuussa nuori musiikinopiskelija anoi ja sai vapautuksen palveluksesta saattaakseen opintonsa päätökseen. Pianokvintetto valmistui ja Englund omisti sen kaatuneen veljensä Göranin muistolle.

Jatkosota jätti jälkensä säveltäjään

Jatkosodan syttyminen vei Englundin takaisin palvelukseen kesäkuussa 1941. Elämäkerrassaan hän kuvailee heti heinäkuussa käydyn Bengtskärin majakkasaaren verisen taistelun, jossa kaatui 32 suomalaista sotilasta. Haavoittuneita oli 45.

Myös Englund haavoittui Bengtskärissä. Hän sai palohaavoja ja vasemman käden pikkusormi murtui pahasti hänen pudottuaan täysosuman saaneessa majakanvartijan talossa kolmannesta kerroksesta pommin tekemään kraatteriin.

Pikkusormen murtuman korjasi taitavasti Turun lääninsairaalassa professori Baltscheffsky, joka ymmärsi sotilaan haaveet pianistin urasta.

Haavoittunutta sotilasta tuli Turkuun tapaamaan opiskelutoveri Meri Gyllenbögel, ja he alkoivat tapailla. Kun myöhemmin syksyllä kävi ilmi, että Meri oli raskaana, he avioituivat ja pariskunnan ensimmäinen lapsi Christer syntyi 1942.

Elämäkerrassaan Englund käy läpi sotahistoriansa 1941–1945. Hän osallistui moniin koviin taisteluihin Karjalassa ja Karjalankannaksella, soitti viihdytysjoukkojen eri kokoonpanoissa – myös harmonikkaa – ja kuului kiertävään teatteriryhmään.

Englund kotiutettiin helmikuussa 1945. Sota oli vienyt lähes viisi vuotta nyt 28-vuotiaan muusikon elämästä.

Väsynyt, laihtunut ja masentunut perheellinen Englund alkoi kursia kasaan rikkinäistä elämäänsä. Pianistin ura kilpistyi kahteen asiaan. Ensinnäkin siihen, että hän oli aloittanut soittamisen liian myöhään ja siihen, että sota lykkäsi soitonopiskelua vielä viidellä vuodella.

– Tunsin etten pääse eteenpäin pianolla.

Englund keskittyi säveltämiseen. Ennen sotia hän oli kuullut Shostakovitshin kaksi ensimmäistä sinfoniaa. Englundin omat, pian sodan jälkeen valmistuneet ensimmäinen sinfonia Sotasinfonia (1946) ja toinen Mustarastas (1947) katkaisivat suomalaisen kansallisromanttisen sinfoniatyylin ja toivat kansainvälisen uusklassismin Suomeen.

Kuuntele Spotifyssä Englundin sinfoniat 1 & 2. Viron valtion sinfoniaorkesteria johtaa Peeter Lilje.

Vaikeneminen 1960-luvulla

Einar Englund vaikeni säveltäjänä lähes koko 1960-luvun. Edellisellä vuosikymmenellä olivat syntyneet muun muassa sellokonsertto ja ensimäinen pianokonsertto, sekä musiikki palkittuun ja kuuluisaksi nousseeseen elokuvaan Valkoinen peura.

Säveltäjäprofiili: Einar Englund. Ohjelmassa tutustutaan säveltäjä Einar Englundiin hänen työympäristössään. (18.12.1967)

Yhtenä syynä vuosien vaikenemiseen oli Englundin kaoottinen perhetilanne. Meri-puoliso kuoli lääkkeiden väärinkäytöstä aiheutuneeseen anemiaan 1956. Edellisenä vuonna Meri Englundin kaksosraskaus oli päättynyt vaikeaan keskenmenoon hänen ollessaan yksin kotona, toisen kaksosista kuoltua ensin kohtuun. Einar Englund jäi kolmen alaikäisen lapsen yksinhuoltajaksi 40-vuotiaana.

Pariskunnan lapsista Sorella Englundista (s.1945) tuli ensitanssija Kööpenhaminan kuninkaalliseen balettiin. Irina-tyttärestä (s.1947) tuli viihdelaulaja Irina Milan.

60-luvun vaikenemisen toiseksi syyksi Englund on maininnut nuoren yltiömodernistisen säveltäjäsukupolven, joka alkoi pilkata vanhoja arvoja nk. lastenkamarikonserteilla. Hänen uusi luomiskautensa käynnistyi kolmannella sinfonialla 1971.

Toinen avioliitto

Einar Englund avioitui uudelleen 1958. Hänen puolisonsa kuolemaan asti oli chanson-laulajatar Maynie Sirén. Pariskunta esiintyi yhdessä yli kahdenkymmenen vuoden ajan pianistin käyttäessä aluksi nimeä Marcus Eje. Viimeisen yhteisen iltansa he pitivät Kuhmossa 1983. He saivat kaksi poikaa, Robinin (s. 1952) ja Niklaksen (s. 1958).

Yleisradion televisio-ohjelma "Viidenkympin villitys". Kuvassa aviopari Einar Englund ja laulaja Maynie Sirén. (1967)
Einar Englund ja Maynie Sirén 1967. Yleisradion televisio-ohjelma "Viidenkympin villitys". Kuvassa aviopari Einar Englund ja laulaja Maynie Sirén. (1967) Kuva: Yle/Erkki Suonio Einar Englund,Maynie Sirén,Yle Elävä arkisto

Suuriin teoksiin keskittyminen alkoi eläkkeellä

Vasta jäätyään eläkkeelle lehtorin toimesta Sibelius-Akatemiassa, Einar Englund saattoi antautua kokonaan säveltämiselle.

Aikaa säveltämiseltä oli opettamisen ohella vienyt toimiminen musiikkikriitikkona Hufvudstadsbladetissa 1957–1976. Taitavana pianistina tunnettu Englund hankki aikanaan tuloja myös soittamalla kapakoissa ja jazz-paikoissa.

Einar Englund i Söndagsöppet 1986.

Esimerkiksi ikääntyvän säveltäjän tuotteliaisuudesta käy vuosi 1986, jolloin Englund täytti 70 vuotta. Se sisälsi kolme suurta kantaesitystä: kuudennen sinfonian, jousikvarteton ja huilukonserton. Viimeiseksi suureksi sävellykseksi jäi klarinettikonsertto, joka valmistui 1991. Hän sai professorin arvonimen 1976.

Einar Englund kuoli rakkaassa mansikkapaikassaan Gotlannissa 1999, jonne hänet on myös haudattu. Englundin pojantytär Meri Englund on viulisti.

Lue myös Einar Englund – sinfonikko ja musiikin hanttimies | Einar Englund 100 vuotta – viisi kohtaamista

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Englund, Einar: Sibeliuksen varjossa. Katkelmia säveltäjän elämästä. Otava. Keuruu 1997.
Korhonen, Kimmo: Englund, Einar (1916 - 1999). Kansallisbiografia 28.2.2001.
Räsänen, Auli: Maynie Sirén. HS 19.12.2003.
Einar Englund. Wikipedia
Bengtskärin taistelu. Wikipedia.