MOT selvitti: Näitä lobbareita komissaari Jyrki Katainen kuuntelee

Jyrki Katainen on tavannut ahkerasti suomalaisia lobbausfirmoja ja etujärjestöjä EU-komissaarina toimiessaan. Listan kärjestä löytyvät työnantajajärjestö EK, maataloustuottajien MTK sekä viestintätoimistot Miltton ja Aula Europe.

MOT kävi läpi lähes 1 600 tapaamista, jotka komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen tai hänen esikuntansa ovat järjestäneet vuosina 2014–2019. Katainen on kuunnellut herkällä korvalla suomalaisten etujärjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia.

Kärkeen nousivat suomalaisesta politiikasta ja yhteiskuntavaikuttamisesta tutut tahot eli työnantajien etujärjestö Elinkeinoelämän keskusliitto EK, maa- ja metsätaloustuottajien etuja ajava MTK sekä lobbausta ja vaikuttajaviestintää asiakkailleen myyvät Miltton Oy ja Aula Europe.

Käytännössä viestintätoimistot sopivat usein tapaamiset asiakkaittensa puolesta. Euroopan komission sivuille tapaamiset on kuitenkin kirjattu pääosin viestintätoimistojen nimiin, eikä MOT:n tiedossa ole kaikkien tapaamisten osalta keitä lobbausfirmat ovat edustaneet tapaamisissa.

Keitä komissaari Katainen kuuntelee?

Niin – keitä komissaari Katainen on kuunnellut pian loppumassa olevalla viisivuotiskaudellaan? Jos Kataiselta itseltään kysyy, niin kaikkia mahdollisia tahoja.

– Minulla oli tietoinen politiikka heti tultuani komissioon, että haluan olla ihmisten käytettävissä ja ovi toimistoon on auki. Kaikki viisaus ei asu komissiossa, Jyrki Katainen sanoo MOT:n haastattelussa.

Katainen kehuu tavanneensa ”eurooppalaisia ihmisiä” toiseksi eniten kaikista komission jäsenistä. Tämä näkyy myös tilastoissa, joita komissio on julkaissut.

Komission varapuheenjohtajana Katainen edustaa virallisesti koko EU:ta, ei siis vain Suomea. Silti suomalaisille näyttää olleen helppoa päästä Kataisen puheille.

Ovi toimistoon on auki.― Jyrki Katainen

Kataisen mukaan komission julkistamat tiedot ”lobbareiden tapaamisista” ovat osittain harhaanjohtavia. Näin on esimerkiksi suomalaisten tapaamisten osalta.

– Kun suomalaiset käyvät komissiossa tai Brysselissä jossain tilaisuudessa, niin he yleensä aina kysyvät, että olisiko aikaa tavata. Aina olen tavannut, jos aikaa vain on ollut.

Kataisen mukaan tapaamisissa ei aina lobata sanan perinteisessä mielessä eli vieras ei välttämättä yritä vaikuttaa esimerkiksi käynnissä olevaan lainsäädäntötyöhön.

Vertailu Ruotsin komissaarin Cecilia Malmströmiin osoittaa kuitenkin, että Katainen on ottanut auliisti vastaan kotimaansa etujärjestöjä ja yritysten edustajia.

Malmströmin kohdalla kymmenen eniten vierailuja tehneiden lobbareiden joukossa on yksi ruotsalainen taho. Kataisella kotimaasta tulleita vieraita on kärkikymmenikön joukossa peräti yhdeksän.

Yllättäen Katainen selittää asiaa myös vastuualueensa laajuudella – komission varapuheenjohtajana hän vastaa yhdeksän komissaarin työn koordinoinnista.

Infografiikka: näitä lobbareita Katainen on kuunnellut MOT,Jyrki Katainen,Jyri Hänninen

Lobbauskohu väritti hallitusneuvotteluita

Brysselissä työskentelee eri arvioiden mukaan 25 000–30 000 lobbaria. He edustavat esimerkiksi suuryrityksiä, etujärjestöjä, työnantajia, ammattiliittoja ja kansalaisjärjestöjä.

Lobbarit itse vähättelevät rooliaan – tai tekevät ainakin selväksi, ettei lobbaamisessa ole mitään kyseenalaista. Lobbauksella on monessa maassa paha kaiku.

– Tämä ei ole mikään Amerikka, jossa tunnettaisiin käsite ”Kill the Bill” [”tapa se laki”]. Agendan, jota ajetaan, täytyy olla linjassa poliittisten tavoitteiden kanssa. Esimerkiksi se ei onnistu, että jo päätettyjä poliittisia tavoitteita lähdettäisiin muuttamaan ja kokonaan pysäyttämään, sanoo Milttonin Brysselin-toimistoa hieman yli vuoden johtanut Kaisa Soro-Pesonen.

Suomessa Miltton oli toukokuussa hetken aikaa huomion keskipisteenä. Yhtiön osakas ja erityisasiantuntija Elina Moisio osallistui vihreiden edustajana Antti Rinteen (SDP) vetämiin hallitusneuvotteluihin.

Moisio jätti neuvottelut, kun hänen rooliaan alettiin arvostella. Kritiikki kohdistui etenkin siihen, että Suomessa Milttonin asiakkaista ei tiedetä kuin osa eikä yhtiö ole velvollinen kertomaan niistä.

Milttonin asiakkaana on esimerkiksi ruotsalainen Saab, joka yrittää myydä Suomelle Gripen-hävittäjiä. Nykyinen hallitus on päättämässä uusien hävittäjien hankinnasta kaupassa, josta on tulossa Suomen historian suurin.

EU:ssa meno on avoimempaa – ainakin osittain. Komissaarit ja heidän kabinettiensa jäsenet julkaisevat kaikki tapaamisensa lobbareiden kanssa, mutta esimerkiksi europarlamentti ei näin toimi.

– Minusta tuntuu, että tämä [komission] malli Suomeen räätälöitynä sopisi erittäin hyvin. Minulla ei ole siitä pahaa sanaa sanottavana, Katainen sanoo.

Ruotsin komissaari Cecilia Malmströmin kohdalla kymmenen eniten vierailuja tehneiden lobbareiden joukossa on yksi ruotsalainen taho. Kataisella kotimaasta tulleita vieraita on kärkikymmenikön joukossa peräti yhdeksän.

Suhteilla ei ole väliä, sanoo Katainen

Avoimen rekisterin ansiosta Kataisen kaikki tapaamiset komissiossa ovat tiedossa. Tosin listassa eivät ole mukana tapaamiset, jotka tapahtuvat jäsenmaissa tai erilaisissa kansalaistilaisuuksissa. Niitä on Kataisen mukaan paljon.

Komission vierailutietojen mukaan Milttonin edustaja on käynyt tapaamassa Kataista tai hänen avustajiaan 21 kertaa. Täsmällisesti kyse on siitä, että Miltton on järjestänyt asiakkaalleen tapaamisen Kataisen kanssa.

– Minulla ei ole mitään erityistä syytä tavata Milttonin edustajia, Katainen sanoo.

Yksi Milttonin osakkaista on Kataisen pääministeriaikainen erityisavustaja Jussi Kekkonen. Suomessa moni muukin entinen poliitikko tai avustaja on siirtynyt lobbaustehtäviin.

Kun Miltton sopii tapaamisen Kataisen kanssa, yhtiö laskuttaa asiakastaan. Ostetaanko suhteilla vaikutusvaltaa ja pääsyä tärkeiden ihmisten luokse? Hyötyykö Miltton siitä, että sen osakas on Kataisen entinen luottoavustaja?

Ei, sanoo Katainen.

– Jussi Kekkonen ei ole minuun missään yhteydessä näistä asioista. Kuten sanottua, otamme aina kaikki suomalaiset tahot vastaan, jos se suinkin on mahdollista, Katainen sanoo.

Lobbaukseen käytetyt summat ovat enimmäismääriä (yritysten ilmoituksissa summat kerrotaan sadan tuhannen euron tarkkuudella). Kreabin emoyhtiö on ruotsalainen, mutta yhtiöllä on toimisto myös Suomessa. Infografiikka: Aula Europe, Miltton Europe ja Kreab. Kuva: Riikka Kurki / Yle MOT,lobbaus,Jyri Hänninen

Kiinalaistehdasta Kemiin ja julkisen sektorin etujen ajamista

Brysselin suomalainen lobbauskenttä ei ole erityisen laaja. Sen muodostavat vain muutamat alan yritykset – kuten Miltton Europe, Aula Europe ja ruotsalainen Kreab, jolla on toimisto myös Suomessa – sekä suppeahko joukko yritysten ja etujärjestöjen lobbareita.

EU:ssa lobbausfirmat ja lobbarit joutuvat rekisteröitymään ja kertomaan asiakkaansa. Keiden suomalaisten etuja Brysselissä sitten lobataan viestintätoimistojen avulla?

Seurakunta on sekalainen. Esimerkiksi Miltton edustaa Brysselissä kirjavaa joukkoa pääosin suomalaisia tahoja – kuten kauppajätti Keskoa ja valtio-omisteista energiayhtiö Fortumia.

Viestintätoimiston suurin asiakas viime vuosina on ollut Kemiin biojalostamoa suunnitteleva kiinalaisomisteinen Kaidi. Miltton kertoo laskuttaneensa Kaidia enintään 299 999 eurolla. Milttonin mukaan Kaidi lopetti yhtiön asiakkaana vuonna 2017.

Kaidia kiinnostaa etenkin EU:n uusiutuvan energian direktiivin sisältö, jolla on suora vaikutus bioenergia-alan kannattavuuden. Kaidin toimitusjohtajana Suomessa toimi vuosina 2016–2018 entinen puolustusministeri Carl Haglund (RKP). Myös Kaidi hankki siis johtoonsa henkilön, jolla on hyvät suhteet poliitikoihin.

Miltton on kuitenkin lobannut myös suomalaisen julkisen sektorin etuja. Sen asiakkaina ovat esimerkiksi Uudenmaan liitto ja sosiaali- ja terveysministeriö.

Kovaa lobbaamista vai kahvittelua?

Mistä Jyrki Katainen ja lobbarit sitten puhuvat, kun he tapaavat? Riippuu tilanteesta, sanoo Katainen.

Katainen sanoo, että tapaamisissa etujärjestöjen kanssa on vain harvoin kovaa lobbaamista, jossa yritetään vaikuttaa esimerkiksi käynnissä olevaan lainsäädäntöhankkeeseen.

– Tapaamisista tällaisia on ehkä kymmenen prosenttia, Katainen sanoo.

Näissä tapaamisissa Katainen kertoo olevansa yleensä enemmän kuunteluoppilas, ja varoo ottamasta kantaa keskeneräisiin asioihin.

Toisinaan yritykset tai etujärjestöt haluavat tavata vain kertoakseen alan yleisistä näkemyksistä, sanoo Katainen.

– Näissä tilaisuuksissa ei yleensä esitetä mitään konkreettista pyyntöä, Katainen sanoo.

Kataisen lähes 1 600 tapaamisesta vain kymmenen prosenttia on ollut kansalaisjärjestöjen kanssa.

– Tämä voi johtua osittain vastuualueestani. Mutta tapaamispyyntöjä on tullut kansalaisjärjestöiltä merkittävästi vähemmän kuin muilta.

– Tähän liittyy kuitenkin optinen harha. Kansalaisjärjestöt ovat todella vaikutusvaltaisia Brysselissä, Katainen sanoo.

– Lobbaus perustuu faktapohjaiseen argumentaatioon, sanoo Milttonin Brysselin-toimistoa johtava Kaisa Soro-Pesonen. Kaisa Soro-Pesonen Kuva: Jyri Hänninen / Yle MOT,PR-konsultti,Miltton,Jyri Hänninen

Mitä siis lobbari tekee?

Jyrki Kataisen mielestä lobbauksella on turhan huono maine. Katainen sanoo oppineensa ja ymmärtäneensä asioita kuunnellessaan eri näkemyksiä esiin tuovia lobbareita.

– Kun olin Suomessa, tilanne oli ihan samanlainen: yritykset, kunnat, yliopistot ja eri tahot lobbasivat hallitusta saadakseen jotain. Sitä samaa on EU:ssakin, mutta itse asiassa merkittävästi vähemmän, Katainen sanoo.

Soro-Pesosen mukaan lobbareita tarvitaan myös siksi, että EU-päätöksenteko on sitä tuntemattomalle sekava viidakko, josta voi olla vaikea saada tolkkua.

– Tähän liittyy päätöksentekoprosessin ymmärtäminen. Siksi jotkut ostavat konsulttipalveluita Brysselistä. Joskus vähän etäämmältä voi olla vaikea hahmottaa, missä heidän keissinsä menee ja mikä sen tilanne on, Soro-Pesonen sanoo.

Selvityksen teossa on hyödynnetty kansalaisjärjestö Transparency International EU:n keräämiä tietoja komission jäsenten ja heidän esikuntansa henkilöiden tapaamisista.