Hyppää pääsisältöön

Tyrni on varsinainen supermarja – yötön yö tekee Lapin tyrneistä etelän tyrnejä terveellisempiä

tyrninmarjoja ja vesipisaroita
tyrninmarjoja ja vesipisaroita Kuva: Juha Silander/Yle tyrni (luonnonmarjat, marjat),tyrni

Lapissa sijaitsevat maailman pohjoisimmat tyrnit ovat terveellisempiä kuin eteläiset sisaruksensa. Ympärivuorokautinen auringonvalo kerryttää marjaan ylimääräistä energiaa, jonka se purkaa erilaisiksi yhdisteiksi, joilla on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Kaikki Lapin marjat eivät kuitenkaan hyödy valosta samalla tavalla.

Lohirannan isäntä Bärtil Lappalainen avaa portin, jonka takana on pitkiä pensasrivejä. Lappalainen huolehtii, että kastelujärjestelmä toimii ja aluskasvillisuus niitetään pari kertaa kesässä.

– Melko helppohoitoista tämä tyrninviljely on. Pensaita ympäröi aita, jotteivät tänne eksy porot eivätkä lumikelkat. Lintujen karkoittamiseksi on viritelty naruja, joissa roikkuu vanhoja CD-levyjä.

Tällä Kittilän Tepastossa sijaitsevalla Turun yliopiston koealalla on viljelty tyrniä jo vuodesta 2003. Yli 130 pensasta tuottaa parisen sataa litraa oranssinkeltaista marjaa, joiden ominaisuuksia peilataan tuhatkunta kilometriä etelämpänä kasvaviin verrokkeihin.

Lapin tyrnit ovat tähän mennessä voittaneet vertailut. Tyrnitutkimusta pitkään johtanut elintarvikekemian emeritusprofessori Heikki Kallio Turun yliopistosta kertoo, että pohjoisen tyrneissä on makuun liittyviä yhdisteitä enemmän kuin etelämpänä kasvavissa saman lajikkeen marjoissa. Se on viileämpien ja kosteampien kasvuolosuhteiden sekä erityisesti valon ansiota.

– Vaikka kasvukausi on pohjoisessa lyhyempi, auringonpaisteesta saadaan nauttia Lapissa pidempään. Toisaalta kokonaisvalonmäärä jää Lapissa pienemmäksi, koska aurinko paistaa siellä niin alhaalta, selvittää Heikki Kallio.

Jopa valon aallonpituudella on merkitystä tyrnille, joka sitoo itseensä auringon säteilyenergiaa yhteyttämällä. Koska tyrni ei pysty hyödyntämään kasvuunsa valoa niin paljon kuin sitä on tarjolla, se tuhlaa tätä sidottua energiaansa valmistamalla toissijaisia aineenvaihduntatuotteita. Nämä tuotteet saattavat olla sellaisia, jotka edistävät ihmisten terveyttä.

– Niitä on tyrnissä paljon. Tutkimme parhaillaan erityisesti flavonoideja ja fenolisia happoja, joita kertyy Kittilän marjoihin enemmän kuin samanlaisiin marjoihin Turussa.

Tyrnipensaassa on tuntolevy.
Tyrnipensailla on tunnisteet. Tyrnipensaassa on tuntolevy. Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner Tyrni

Tyrniä on tutkittu jo pitkään erilaisissa ravitsemustieteellisissä, biologisissa sekä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Niissä on todettu, että marjalla voi olla positiivinen vaikutus silmien ja limakalvojen terveyteen. Se saattaa myös vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen.

Tulevaisuudessa Turun yliopiston tyrnitutkimusta halutaan jatkaa vielä pohjoisemmassa: Kittilästä siirrettiin syksyllä taimia Kevon tutkimusasemalle Utsjoelle. Menee kuitenkin vielä jokunen vuosi, ennen kuin pensaat – jos ne selviävät uusissa olosuhteissa – alkavat tuottaa marjaa.

Lapin tyrnit eivät pistele

Tyrni kasvaa luonnonvaraisena Ahvenanmaalla ja pitkin länsirannikkoa aina Tornion korkeudelle asti. Kittilän happamankirpeät marjat ovat pääasiassa kotimaista Tyttiä tai Terhiä, ja pölytyksessä auttaa Tarmo-niminen lajike. Tyrnipensas voi kasvaa jopa viisimetriseksi, mutta Kittilässä harva pensas kurkottaa edes puolentoista metrin korkeuteen. Koepensailla on kaulassaan tutkimuksesta kertova kyltti.

Bärtil Lappalainen kertoo, että sadonkorjuu on koealalla yllättävän helppoa. Hän kohottaa harmaapintaista oksaa, jonka lehdet ovat vielä pieniä ja supussa.

– Nämä tyrnit ovat mukavan vähäpiikkisiä, koska ne on jalostettu sellaisiksi. Marjat pystyy keräämään ihan paljain käsin.

Bärtil Lappalainen esittelee tyrnipensasta.
Bärtil Lappalaisen hoitamat tyrnit ovat vähäpiikkisiä. Bärtil Lappalainen esittelee tyrnipensasta. Kuva: Yle / Anna-Kaisa Brenner Tyrni

Yötön yö ei tee marjoista automaattisesti parempia – useimmiten lajike ratkaisee

Vaikka kotimaiset marjat ovat aitoa superfoodia, ihan kaikkeen ei yötön yökään pysty. Se ei tee Lapin marjoista automaattisesti parempia tai värikkäämpiä. Esimerkiksi pohjoisessa yleinen polka-mansikka ei ole terveellisempi kuin etelän honeoye. Syynä ei ole valon määrä, vaan lajike.

Heikki Kallio kertoo herukkatutkimuksesta, joka tehtiin Rovaniemellä ja Piikkiössä. Punaherukat kasvoivat Rovaniemellä punaisemmiksi, mutta mustaherukoiden väri oli puolestaan syvempi Piikkiössä. Syynä olivat jälleen lajikekohtaiset erot, ei valo.

Suomesta löytyy kuitenkin kasvi, joka maistuu tutkitusti erilaiselta Pohjois- ja Etelä-Suomessa.

– Tilli kasvaa Pohjois-Suomessa voimakkaamman makuiseksi. Siinä on enemmän makuun ja hajuun liittyviä yhdisteitä kuin etelän tillissä. Satomäärät jäävät kuitenkin niin paljon pienemmiksi, että aromikkaan tillin viljely ei ole kaupallisessa mielessä kannattavaa, toteaa Kallio.

Professori Kallio muistuttaa, että elintarvikkeiden markkinoinnissa ei saa antaa katteettomia terveyslupauksia. Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki syötävät marjat – olivatpa ne mistä ilmansuunnasta tahansa – ovat hyödyllisiä terveydelle.

Tämän tietää myös Bärtil Lappalainen, joka ei ole liki parinkymmenen vuoden tyrniviljelyn aikana kyllästynyt tyrnin makuun.

– Tyrni maistuu parhaiten marjana. Syön aamuisin puuron päällä tyrniä, puolukkaa ja mustikkaa, ja teemme tyrnistä mehua. Tyrnin lehdistä saa kuulemma myös hyvää teetä.

Myös professori Heikki Kallio on menettänyt sydämensä tyrnille, jota hän kuvaa monipuoliseksi ja sitkeäksi kasviksi. Terveellisiä marjoja tuottava tyrni kestää kuivuutta, suolaa ja uv-valoa. Pensas ei kuitenkaan siedä kilpailijoita, joten kun maa nousee vähitellen sen luontaisella kasvupaikalla rannikolla, tyrni siirtyy merta kohti pajun ja katajien tieltä.

Kiinassa tyrniä käytetään sitomaan maaperää eroosion pysäyttämiseksi, ja Kallio visioi, että tyrnistä saattaisi olla apua uudella tavalla myös täällä Suomessa.

– Paitsi että tyrni tuottaa marjaa ja sitoo juurillaan maaperää, se sitoo myös pellolta huuhtoutuvia ravinteita. Näin siitä saattaisi olla hyötyä Varsinais-Suomen jokivarsien reunakasvina ehkäisemässä Itämeren rehevöitymistä.

Lue lisää:

Tiesitkö tämän tyrnistä?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto