Hyppää pääsisältöön

Lohi on Itämeren yksinäinen saalistaja, jota uhkaavat vain ihmiset ja hylkeet

Lohi on meriemme kuningaskala, joka viettää vain osan elämästään merellä. Se aloittaa elämänsä joessa. Sieltä se muuttaa merelle saalistamaan ja kasvamaan. Matkalla lohi ylittää valtioiden rajat, sitä pyydystävät niin suomalaiset kuin puolalaiset. Tällaista on lohen villi ja vapaa sinkkuelämä meren tyrskyissä.

Miltä tuntuu vaeltaa uuteen ympäristöön tuhansien kilometrien päähän synnyinseudulta? Onko merelle muuttavilla lohilla samanlaista kaukokaipuuta kuin meillä ihmisillä?

Suomesta lohet vaeltavat joko Itämereen tai Atlantille. Pisimmillään matkaa kertyy tuhansia kilometrejä.

Tornionjoesta lohi ui Itämeren keski- ja eteläosiin.

Pieni koti koskessa vaihtuu meren villiksi temmellyskentäksi

Kun joessa kasvanut lohenpoikanen pääsee viimein merelle, on siitä kasvanut armoton peto. Sen muoto on virtaviivaistunut entisestään. Lohen hopeankiiltävät kyljet naamioituvat auringonvalossa vilkkuvaan veteen.

Tumma selkä ja vaalea vatsa auttavat tekemään siitä näkymättömän.

Jokivuotensa se on viettänyt pienellä alueella koskessa, nyt lohen uusi temmellyskenttä on Itämeri ja sen laajat selät ja tyrskyt.

Joen makea vesi vaihtuu suolaiseen elinympäristöön, shokki, johon lohen elimistön on täytynyt valmistautua.

Lihaksikas lohi on kuin tappava ohjus

Matkan teko ei ole päämäärätöntä, lohet seuraavat saaliskaloja, kolmipiikkejä, tuulenkaloja, silakkaa ja kilohailia.

Meressä lohi pääsee nauttimaan vauhdista ja vapaudesta. Kalaravinnon makuun päästyään se aloittaa hurjan kasvun.

Suuri suu ja terävä hammasrivi yhdistettyinä voimakkaisiin lihaksiin tekevät siitä Itämeren pelottavimman pedon, yksinäisen saalistajan. Lohet elävät parvissa vain harvoin. Ne ottavat meren haltuun yksinvaltiaan ottein.

Itämeressä lohet ovat melkein ravintoketjun huipulla

Sitä uhkaavat lähinnä ihmiset ja hylkeet, jotka herkuttelevat mieluusti rasvaisella lohella.

Suurin uhka lohelle ovat kalastajien rysät, verkot ja ajosiimat. Merelle muuttanut lohi ei ole enää yhden valtion omaisuutta. Itämerellä Suomessa syntynyttä lohta kalastavat puolalaiset, tanskalaiset, suomalaiset ja ruotsalaiset.

Tästä johtuu lohen suojelemisen vaikeus. Vaikka EU:n kalastuskiintiöt päätetään yhdessä eri maiden kanssa, velloo taustalla ikivanha ajattelu siitä, että jos me emme lohia pyydä niin toiset tekevät sen. Näin kalastuskiintiöt ovat vuodesta toiseen suurempia kuin kansainvälinen merentutkimusneuvosto suosittaa.

Suomessa lohta kalastetaan paljon lohirysillä.

Merihurjastelun jälkeen edessä on kenties viimeinen seikkailu

Lohi viettää merellä yleensä yhdestä neljään vuotta. Se kasvaa hurjaa vauhtia, moninkertaistaen painonsa joka vuosi. Neljännen vuoden jälkeen lohet ovat jo 15-20 kiloisia jättiläisiä.

Merellä lohi on ollut oman elämänsä herra, vapaa sinkku, joka on seurannut itsekkäästi vaistojaan, nauttinut kaahailuista meren ulapalla, saalistanut lupia kyselemättä. Nyt jotain muuttuu, vaistot vievät taas seikkailuun, jolta ei välttämättä ole paluuta. Se on tähdännyt koko elämänsä vain sitä hetkeä varten, jolloin se pääsee lisääntymään.

Lisääntymisvietti ajaa sen vaarallliselle matkalle kohti synnyinjokea.

Lue millainen on lohen matka takaisin kotijokeensa kutemaan.

Lue lohen poikasvuosista joessa.

Artikkeli on tehty yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen lohitutkijoiden kanssa.
Kuvat: Ville Vähä ja Panu Orell
Kiitokset Atso Romakkaniemi

Videot: Olli Mustonen, Sami Harjunen ja Risto Salovaara