Hyppää pääsisältöön

Homoseksuaalisuus on eläinmaailmassa tavallista

Kaksi joutsenta lentää taivaalla
Joutsenten joukosta löytyy kuuluisia esimerkkejä koiraspariskunnista. Kaksi joutsenta lentää taivaalla joutsenet,kaarina

Eläinmaailmassa bi- ja homoseksuaalisuus on tavallista. Ensimmäiset kirjoitetut havainnot eläinten homoseksuaalisesta käyttäytymisestä ovat jo antiikin ajalta, kun Aristoteles kuvaili muun muassa koiraskyyhkysten parittelua.

Homoseksuaalisuutta ilmenee joutsenilla, koirilla, delfiineillä, lepakoilla, kirahveilla, sudenkorennoilla – ja listaa voisi jatkaa.

Esimerkiksi Havaijilla esiintyvä albatrossilaji Laysan on tunnettu siitä, että noin 30 prosenttia linnuista muodostaa naarasparin. Nämä naaraslinnut parittelevat koiraan kanssa, minkä jälkeen ne palaavat pesimään toisen naaraan kanssa.

– Ei ole löydetty lajia, jossa homoseksuaalista käyttäytymistä ei olisi esiintynyt, lukuunottamatta lajeja, jotka eivät harrasta seksiä, kuten merisiilit ja kirvat, totesi Petter Bøckman vuonna 2004. Bøckman toimi tällöin eläinkunnan homoseksuaalisuuteen keskittyvän näyttelyn tieteellisenä neuvojana.

Joutsenista löytyy kuuluisia esimerkkejä ilmiöstä. Uudessa-Seelannissa Henry-joutsen ja Thomas-hanhi tulivat kuuluisaksi pitkästä 18 vuotta kestäneestä liitostaan, joka lopulta päättyi Thomasin kuolemaan vuonna 2017.

Suuren yleisön kiinnostuksen herätti myös viime vuonna Itävallassa asustellut koirasjoutsenpari, joka aggressiivisesti suojeli "munaansa".

Kyseinen muna osoittautui lopulta muovikupiksi, mutta joutsenet kävivät sen lähelle tulleiden ihmisten päälle sellaisella raivolla, että ne piti siirtää toiseen lampeen ihmisten turvallisuuden vuoksi.

Lisääntyminen ei ole ainoa syy seksiin eläinkunnassakaan

Homoseksuaalisuus palvelee eläinkunnassa monenlaisia tarkoituksia aina alistumisen osoituksesta parisiteen muodostamiseen. Homoseksuaalisuuden on myös teorisoitu olevan lajin evoluution kannalta hyödyllistä.

Aiheen tutkiminen on ollut, ja on välillä edelleen, tabu. Tuohtumusta on omiaan aiheuttamaan muun muassa se, että eläinmaailmaan sovelletaan ihmiskunnan yhteisöjen omia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia normeja ja käsityksiä.

Ihmisten välisiä parisuhteita ei voi rinnastaa täysin eläinten välisiin – oli kyseessä sitten homo- tai heteropari. Tämän lisäksi eläinmaailmaa lähestytään usein hyvin lisääntymiskeskeisestä näkökulmasta.

Tosiasiassa eläimet, kuten ihmisetkin, harrastavat seksiä myös muista syistä.

Tutkijat ovat esimerkiksi havainnoineet muita kädellisiä kuten gorilloita, simpansseja sekä makakeja, ja todenneet, että myös ne kokevat orgasmeja ihmisten tavoin.

– Nykyinen tietämättömyys biologiaan suhtautumisessa juontaa juurensa määrätietoiseen pyrkimykseen löytää homoseksuaalisuudelle, transsukupuolisuudelle, aseksuaalisuudelle ja muulle poikkeavalle heteroseksuaalisuudelle ‘syitä’, jotka perustuvat lisääntymiseen, kirjoittaa kanadalainen tutkija Bruce Bagemihl kirjassaan Biological Exuberance (1999).

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.