Lapin ja Kainuun rajavartiostot avaavat Saunapäiväksi yhteensä kuusi saunaa, joihin yleisöllä ei ole aiemmin ollut pääsyä. Mukana on muun muassa Urho Kekkosen veljen Jussi Kekkosen partiomajan sauna. Saunomisen lomassa pääsee tutustumaan myös siihen, miltä rajavartiomiesten arkimaisema harvaanasutulla raja-alueella näyttää.
Saunomisella on pitkät ja varsin käytännölliset perinteet 100-vuotiaan Rajavartiolaitoksen historiassa.
– Hygienian takia sauna on ollut pakollinen asia rajapartioinnissa ja varsinkin kun majoitutaan ryhmämajoituksessa, Lapin rajavartioston apulaiskomentaja Jyrki Ojala kertoo.
– Partiot tekevät pitkiä päiviä. 12–16 tunnin partioinnin jälkeen puhdistautuminen ja saunominen maistuu.
Sotilasammattiin oleellisesti kuuluvat arvohierarkiat karisevat niin ikään saunassa. Virkaiältään nuoremman sotilaan ei esimerkiksi tarvitse saunassa tervehtiä vanhempaa.
– Saunassa jokainen on samanarvoinen. Siellä rentoudutaan, ollaan protokollavapaalla ja puhutaan epävirallisesti sellaisista asioista, joista ei virallisissa kokouksissa puhuta. Saunassa on pakko riisua haarniska, Ojala sanoo.
Saunassa jokainen on samanarvoinen. Siellä rentoudutaan ja ollaan protokollavapaalla.
Mukana Kekkosen veljen partiomajan sauna
Rajan vanhoihin perinteisiin on Rajavartiolaitoksen mukaan aina kuulunut vieraiden saunottaminen. Muinoin rajamiesten keskuudessa on myös ollut kilpailua siitä, kenen vartion alueella olisi komein partiosauna.
Nyt Lapin ja Kainuun rajavartiostot ovat päättäneet avata kuusi saunaa Saunapäiväksi yleisölle. Mukana ovat muun muassa Raja-Joosepin rajavartioaseman rantasauna Inarissa ja Urho Kekkosen veljen Jussi Kekkosen partiomajan sauna Kuhmossa.
Alun perin Kekkosen sauna rakennettiin kalastusmajaksi vuonna 1955 presidentti Urho Kekkosen veljelle Jussi Kekkoselle, joka oli toiminut Kuhmossa muun muassa rajakomppanian päällikkönä ja menettänyt näkönsä jatkosodassa Kiimasjärven taistelussa kesällä 1941.
Sitä, saunoiko itse presidentti Kekkonen koskaan veljensä saunassa, ei tiedetä. Mutta se on hyvin mahdollista.
– Kyseessä on hirrestä rakennettu maja, joka toimii tälläkin hetkellä Kainuun rajavartioston partiomajana. Siellä on muutama petipaikka, tulisija ja pienimuotoinen keittiönurkkaus sekä perinteinen sauna rannalla, Kainuun rajavartioston henkilöstötoimiston päällikkö, majuri Janne Liikavainio sanoo.
Ensi kertaa auki yleisölle
Sekä Lapin että Kainuun rajavartioston saunoihin ei aiemmin ole ollut yleisöllä pääsyä. Rajavartiolaitoksen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi saunat kuitenkin päätettiin avata Saunapäiväksi 27.7.
– Tämä on yksi keino, jolla voimme tuoda Rajavartiolaitosta tunnetuksi. Ihmiset pääsevät näkemään rajamiesten arkea täällä periferiassa. Se ei ole mitään luksusta, Jyrki Ojala sanoo.
Sekä Ojala että Liikavainio lupaavat Saunapäivän yleisölle löylyt, joissa tarkenee.
– Ihan perinteisiä, suomalaisen saunan lämpimiä löylyjä on tarjolla, Liikavainio lupaa.
Saunapäivänä auki ovat Lapin rajavartioston saunat Raja-Joosepin rajavartioaseman rantasauna, Sallan rajavartioaseman rantasauna ja Virtaniemen partiomajan sauna sekä Kainuun rajavartioston saunat Urho Kekkosen veljen Jussi Kekkosen partiomajan sauna, Tykkiniemen sauna, Sarvilammen ampurata-alueen sauna.
Saunat ovat perinteisiä puusaunoja, joiden yhteydessä on myös uintimahdollisuus.
Saunapäivänä 27.heinäkuuta saunotaan ja pidetään hauskaa! Haluatko sinäkin avata oman saunasi ja lisätä sen Saunapäivän kartalle muiden löydettäväksi? Ilmoita yksityinen tai julkinen saunasi mukaan tästä.
Lisätietoja Saunapäivästä löydät osoitteesta: yle.fi/saunapaiva
