Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on velhojen sukua – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros urkutaiteilija Kalevi Kiviniemestä.
Lassi Rajamaan piirros Kalevi Kiviniemestä kommentoi Ylen uutista otsikolla “Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on enkeli ja paholainen”. Lassi Rajamaan piirros urkutaiteilija Kalevi Kiviniemestä. Kuva: Lassi Rajamaa Kalevi Kiviniemi,Lassi Rajamaa

Kalevi Kiviniemestä piti tulla jalkapalloilija, mutta onneksi musiikki voitti. Vikkelistä jaloista on ollut hyötyä urkutaiteilijana, sillä Suomen tunnetuinta konserttiurkuria on tituleerattu urkujen titaaniksi ja velhoksi sekä improvisaation mestariksi.

Kalevi Kiviniemi (s. 30. kesäkuuta 1958 Jalasjärvi) syntyi musikaaliseen perheeseen. Hän oli vasta 5-vuotias, kun oli jo perheensä kanssa esiintymässä viulu kourassa. Veljensä kanssa he esiintyivät kiertävinä viulisteina 15 vuotta erilaisilla kokoonpanoilla.

Pianonsoiton alkeet Kiviniemi oppi opettajaltaan Maisa Autiolta. Muutoin nuoruus kului kuvataiteen, jalkapallon ja musiikin kanssa tasapainoillessa.

Kaksitoistavuotiaalle Kaleville pianonsoiton opettaja oli todennut, ettei Kalevista tule mitään, kun tekniset harjoitukset olivat jääneet tekemättä. Kiviniemi päätti keskittyä kuvataiteeseen tai jalkapalloon. Ajatuksissa oli joko pyrkiä Ateneumiin tai ryhtyä jalkapallon ammattilaiseksi.

Palo musiikki syttyi uudelleen

Lukiolaisena palo musiikkiin onneksi palasi. Kiviniemen innostus urkuihin alkoi, kun hän kuuli koulun aamunavauksessa ranskalaisen Charles-Marie Widorin Toccata-levytyksen.

– Lainasin opettajaltani levyn ja kuuntelin sen puhki. Ensimmäiset omat kappaleet syntyivät parin viikon päästä.

Musiikki syrjäytti kuvataiteet viimeistään siinä vaiheessa, kun Kiviniemi oli viulistina Jorma Hynnisen Merikanto-konsertissa.

– Jorma Hynnisen silloinen taide oli niin huimaavaa, että se shokeerasi minut.

Kiviniemi aloitti 17-vuotiaana urkujen soittamisen. Silloin kävi ilmi kuinka paljon jalkapallon pelaamisesta oli ollut hyötyä. Jaloilla urkurit soittavat usein nopeimmat trillit.

Kiviniemi suoritti kanttori-urkurin tutkinnon Kuopion konservatoriossa ja pian sen jälkeen urkudiplomin Sibelius-Akatemiassa. Hän oli pyrkinyt Sibelius-Akatemiaan laulun pääaineopiskelijaksi. Urut veivät kuitenkin nopeasti voiton.

Lahti kotipaikaksi

Vuonna 1981 Kalevi Kiviniemi sai Lahden Ristinkirkon urkurin sijaisuuden. Sinne hänet houkutteli Lahden Kansainvälisen Urkuviikon perustaja Aimo Känkänen.

Ristinkirkon urkuriksi Kiviniemi valittiin 1985 ja Urkuviikon johtajaksi 1991. Ristinkirkon urkurin viran Kiviniemi jätti 2000 ja seuraavana vuonna myös Kansainvälisen Urkuviikon johtajuuden. Siitä lähtien Kalevi Kiviniemi on ollut vapaa taiteilija ja pitkään hän oli ainoa konserttiurkuri Suomessa.

Kiviniemi asuu edelleen Lahdessa Vapaudenkadulla. Samassa asunnossa ovat asuneet myös kanttoriurkurit Aimo Känkänen ja Tauno Äikää.

Urut taipuvat mihin vaan

Ryhdyttyään vapaaksi taiteilijaksi Kalevi Kiviniemi on soittanut paitsi klassisia urkukonsertteja ympäri maailmaa, tehnyt myös populaareja konsertteja hyvin erilaisten artistien kanssa.

Kitaravirtuoosi Marzi Nymanin kanssa Kalevi Kiviniemi on tehnyt erityisesti nuorille suunnattuja konsertteja. Tänä kesänä kaksikkoa voi kuulla Urkuyö ja aaria -festivaalilla heinäkuussa. Korsholman musiikkifestivaaleilla taas on luvassa lastenkonsertti.

Kiviniemi on musiikissaan kaikkiruokainen. Hän levyttää yhtä lailla Oskar Merikannon lauluja ja urkumusiikkia kuin hengellisiä lauluja yhdessä Esa Ruttusen ja Jorma Hynnisen kanssa. Hän on tehnyt yhteistyötä oopperalaulajista mm. Matti Salmisen, Jaakko Ryhäsen ja Karita Mattilan kanssa. Hän soittaa mielellään myös nykymusiikkia.

Ranskalaiset 1800–1900-lukujen mestarit ja improvisointi ovat kuitenkin Kiviniemen ominta aluetta. Instrumenttinsa ja sen historian hän tuntee hyvin ja on muistuttanut siitä useassa tilanteessa:

– Urut olivat alun perin orgioiden ja gladiaattoritaistelujen soitin.

Kalevi Kiviniemi on soittanut kaikilla maailman urkufestivaaleilla ja soittanut monilla maailman kuuluisimmilla uruilla. Kun Pariisin kuuluisa Notre Dame paloi huhtikuussa, otettiin Kalevi Kiviniemeen heti yhteyttä, katedraalin urut kun ovat yhdet maailman hienoimmista. Onneksi urut säästyivät eikä urkumaailman Stradivarius tuhoutunut.

Onko konserttiurkurin urku erilainen kuin kanttorin?

Kun Kiviniemi soittaa ja kirkon kanttori soittaa, kuulostaa se aika erilaiselta.

– Samasta soittimesta on silti kyse. Urut ovat sidoksissa kirkkoon ja urkutaide kukoistaa kirkossakin, jos urkuja vaan oikein soittaa. Kirkoissa urkuja soitetaan välillä liian tylsästi. Suomalaiset urkurit, antaa palaa vaan!

Kalevi Kiviniemen suosion taustalla saattaa olla juuri syvä ymmärrys soittimensa luonteesta. Kaikkiruokaisena hän innostuu tarttumaan mitä moninaisimpiin musiikkeihin. Vapaana taiteilijana hän herätti aluksi eniten huomiota mielenkiintoisilla lisänumeroilla konserttien lopussa. Silloin saattoivat soida Gladiaattorien tulo, Valkyyrioiden ratsastus, Säkkijärven polkka, Sapelitanssi tai Kimalaisen lento.

Urkujen soittaminen on fyysistä puuhaa

Urkujen soittaminen vaatii hyvää koordinaatiota. Kalevi Kiviniemi vertaakin konsertointia usein urheilusuoritukseen.

– Kvaliteetista on pidettävä kiinni. Se on tahtokysymys ja paljolti kiinni omasta fysiikasta. Kyllä tämä vanha mies jaksaa vielä juosta Cooperin testissä 3000 metriä, Kiviniemi totesi 2000-luvun taitteessa.

Kalevi Kiviniemi täytti viime vuonna 60 vuotta ja voi olla, että Cooperin testi ei enää taitu noin hurjalla tuloksella, mutta kovassa kunnossa hän on edelleen - tai sitten hän on velho.

– Jos olisi pulssimittarit rinnassa, niin lääkärit varmasti sanoisivat että lopeta tai saat sydärin. Fysiikka ohitetaan tahdonvoimalla. Se mitä soittaessa usein tapahtuu, ei pitäisi olla teknisesti eikä fyysisesti mahdollista. Sadan metrin maailmanennätys olisi aika kovilla, jos olisin juoksija. Pelkästään jaloilla voi soittaa neljää ääntä yhtä aikaa ja jaloilla soitetaan jopa nopeammin kuin käsillä.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Heino, Anni: Kiviniemi, Kalevi kirjassa Suomen musiikin historia (toim. Haapakoski, Heino, Huttunen, Lampila & Maasalo), WSOY, 2002.
Lähdetluoma, Markku: Jalkapallon tekniikkamestarista tulikin maailmaa kiertävä urkutaituri, Yle 2016.
Kansainvälisen tason huippu-urkuri Kalevi Kiviniemi soittaa juhlakonsertin Kolmen Ristin Kirkossa: "Imatra tai Pariisi – samalla vakavuudella on urkupenkille istuuduttava, Imatralainen, 2018.
Taavitsainen, Iikka: Aamunavaus käänsi katseen kuvataiteilijasta muusikoksi, Savon Sanomat, 2016
Wallenius, Miki: Huippu-urkurilta kuluvat äänityssessiossa housuntakamus ja kengät, Yle 2014.
Kalevi Kiviniemi. Kotisivu.
Päijät-Häme Wiki: Kalevi Kiviniemi
Tuomikoski, Mikko: Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemi on enkeli ja paholainen, 2013.
Juhani Aaltonen ja Kalevi Kiviniemi saivat säveltaiteen valtionpalkinnot, Yle uutiset, 2009.