Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Elävän arkiston blogi pääkuva

Väliasemalla kohti vuotta 2038: Nämä asiat ennustettiin oikein 30 vuotta sitten

Ihminen liukuportaissa
Ihminen liukuportaissa Kuva: Yle / Hannele Sädelahti-Lassila liukuportaat,moderni

Radioteatterissa toteutettiin vuonna 1988 viisi scifi-kuunnelmaa, joissa matkattiin 50 vuoden päähän. Kuvitelmiin haettiin syvyyttä tiedekentältä. Vuoteen 2038 on vielä matkaa, ovatko ennusteet osuneet oikeaan jo nyt vuonna 2019? Kuunnelmasarjan ohjaaja tarkasteli väitteitä kolmekymmentä vuotta myöhemmin.

Suomi vuonna 2038 -radiodraamat Oluenpelastaja, Suojaisa paikka, Niukkuuden aika, Mainila ja Eliitti ykkönen luotasivat tulevaisuuden näkyjä ja käsittelivät muun muassa geeniteknologiaa, eliitin eriytymistä, taloudellista niukkutta ja puolustuspolitiikkaa.

Kuunnelmat synnyttettiin uudella tavalla:

- Saisiko tietoa enemmän ja tulevaisuuden näyistä terävämpiä, jos kirjoittajien apuna aiheita ja maailmaa sparraamassa olisi asiantuntijoina tutkijoita, kuunnelmasarjan ohjaaja Pekka Ruohoranta muistelee.

Suomi vuonna 2038 -työryhmään tuli mukaan yhteiskuntatieteilijöitä mutta myös biologian ja maanpuolustuksen asiantuntijoita.

Ohjaajan mukaan kyseessä oli todellinen win win -tilanne työstää scifi-kuunnelmia yhdessä käsikirjoittajan ja tutkijan kanssa.

- Tutkijalla olisi mahdollisuus spekuloida sellaista, mitä muuten ei pystytä spekuloimaan draaman otsikon alla eikä kirjoittajalla voi vielä olla tutkimuksen viimeisintä tietoa, sitä mitä ei ihan vielä ole liikkeellä. Draaman maailmassa taas voi väittää melkeinpä mitä vain.

Sarjan luonne vaihtelee komediasta unenomaiseen utopiaan ja jännärinomaiseen dystopiaan. Jaksot ovat itsenäisiä, ja tekijät saivat vapaasti valita tyylilajin.

Oluenpelastaja löytyi geenitehtaasta

Mitä tehdä, jos ohrasato on vaarassa? Käsikirjoittaja Laura Ruohonen kirjoitti hulvattoman scifi-teoksen Oluenpelastaja, jossa uhkaavaa ohrajuomapulaa helpotetaan geenitehtaan tuotteella – turvallisuudesta tinkien. Ohran virustatauti halutaan kuriin, mutta tuotetta ei ole ehditty testata ennen kuin radiomainos soi jo eetterissä.

- Oluenpelastajassa Laura Ruohosen erityislaatuisuus kirjoittajana nousi esiin, kun hän sai noinkin teknisen aiheen toimivaksi draamaksi, Pekka Ruohoranta muistelee.

Taustalla oli syvä huoli luonnon monimuotoisuuden säilymisestä. Asiantuntijana kuunnelman taustalla toimi eliömaantieteen ja ekologian asiantuntija, professori Olli Järvinen.

miksi sä pelkäät geenitehdasta?

Geeniteknologian kysymykset ovat entistä ajankohtaisempia ajankohtaisia, Ruohoranta pohtii.
Olutpanimolla kaadetaan olutta tuoppiin, joka kuohuu yli.
Vuonna 2038 olut kuohuu yli! Olutpanimolla kaadetaan olutta tuoppiin, joka kuohuu yli. Kuva: Hannele Sädelahti-Lassila olut,Radioteatteri,kuunnelmat,Science Fiction

- Hirvittää, kun nyt näen uutisissa belgialaisia lehmiä, jotka on muokattu sellaisiksi lihakasoiksi, etteivät ne pysty enää synnyttämään. Toisaalta nykyään lihaa myös tehdään laboratorio-olosuhteissa.

Teoksen äänimaisema vie nostalgisesti myös kasaritunnelmiin ja paikallisradion mainossoundeihin, vaikka vuodessa 2038 ollaan. Teos sai Sokeain kuunnelmapalkinnon.

Suojaisa paikka - terveys yli kaiken


Annina Enckellin kirjoittama Suojaisa paikka vie tilanteeseen, jossa kaikkia potilaita ei ole varaa hoitaa. Potilasvalintaa tehdään vakain päätöksin ja ronskein ottein.

Kuunnelman työryhmässä olivat yhteiskuntatieteilijät Keijo Rahkonen ja Antti Karisto. Teos kuvaa perhettä ja eri sukupolvien kohtaamista tai kohtaamattomuutta terveydenhuollon kriiseilyn ohella. Maailma on totisesti muuttunut: vanhan ajan rokkivaari muistelee, miten että ennen juotiin bisseä Vanhan kuppilassa - nyt rakennusta hallitsee opiskelijaterveydenhuollon lääkärikeskus.

Terveydenhuollon teemat ovat erittäin ajankohtaisia nyt sote-ajan Suomessa, sanoo Radioteatterin pitkäaikainen päällikkö Pekka Kyrö. Kyrö toimi sarjan syntyaikaan Radioteatterissa dramaturgina ja kirjoitti yhden sarjan scifi-jaksoista.

- Voimme pohtia esimerkiksi sitä, miten hoidon tarpeen arviointeja suunnitellaan ja mihin suuntaan kehitys vie, Kyrö pohti nykymaailmaa.

Kuunnelmassa työpaikka on harvojen etuoikeus, ja yhteiskunnassa on toteutettu kansalaispalkka.

- Aika hyvä osuma! Pekka Ruohoranta toteaa.

Katastrofin jälkeinen Niukkuuden aika


Unenomaisen näkymän vuoteen 2038 tarjoaa Ilpo Tuomarilan kirjoittama Niukkuuden aika.
Ruohoranta muistaa, miten Tuomarila punoi tarinaa ja asiantuntijana toiminut sosiologi Jeja Pekka Roos maalaili tulevaisuudennäkymiä. Teos leijailee ajassa, jossa kaikelle järjestykselle ja talouden systeemeille on tapahtunut romahdus, millainen - se jää arvoitukseksi. Yltäkylläisyyden aika on ohi. Mikä lopulta on ihminen, tuntuu psykologinen radiodraama pohtivan.

- Koko elämä perustuu hyödyn maksimointiin, elämä heittelehtii niukkuudesta vähemmän niukkuuteen. Kyseessä ei silti ole katastrofinäytelmä, vaan se kertoo ihmisen pyrkimyksestä rikastua ja jatkuvasti epäonnistua tässä kamppailussa. Liukastuksenoloinen on ihmisen elo on tässä materialistiesssa kamppailussa, käsikirjoittaja Tuomarila on itse kuvannut teoksen pohjavirtausta.

Mies sotaharjoituksissa vuonna 2038
Miten sujuu yhteinen sotaharjoitus? Mainila punoo yhteen yksityiselämää ja yleisiä tapahtumia vuonna 2038. Mies sotaharjoituksissa vuonna 2038 Kuva: Kalevi Rytkölä Radioteatteri,sota,Science Fiction

Mainilassa käydään sotaharjoitusta Neuvostoliiton kanssa


Millainen on vuoden 2038 Suomi maanpuolustuksellisesta näkökulmasta?

Tämän jyhkeän kysymyksen ympärille alettiin Radioteatterissa kirjoittaa futuristista kuunnelmaa Mainila. Eletään tilannetta, jossa Neuvostoliitto, Suomi, Ruotsi ja Norja järjestävät yhteiset sotaharjoitukset. Jakson käsikirjoittanut Pekka Kyrö kertoo, että apuna olivat nimettöminä pysytelleet sotilasasiantuntijat, mutta aihepiiri oli sen verran haastava, ettei puolustuksellisia tietoja kuunnelmaprojektille luonnollisesti paljon tihkunut.

- Vaikka oltiin kovin lähellä Neuvostoliiton hajoamista, siitä ei ollut minkäänlaista vihjettä taustakeskusteluissa, Kyrö kertoo.

Niinpä kuunnelmassa tapahtumavuonna 2038 on mukana vahva Neuvostoliitto. Tosimaailmassa suurvalta hajosi vuonna 1991, vain kolme vuotta kuunnelman valmistumisen jälkeen.
Kyrö halusi rikastuttaa draaman juonta myös ihmissuhteiden verkolla ja tarkastella sitä, miten yksityisasiat vaikuttavat yleiseen.

- Puolustuspoliittinen Mainila oli teemoiltaan varmastikin sarjan kuumin peruna Suomi vuonna 2038 -aiheista, sanoo myös Ruohoranta.

Vaikka niin lähellä Euroopan suuria mullistuksia oltiin, eurooppalaisesta sisäisestä yhteistyöstä ja EU:sta ei tullut puhuttu futurologien kanssa, Pekka Kyrö muistelee niinikään.

Eliitti ykkönen esitteli neljän kerroksen väkeä


Esa Sariolan kirjoittama Eliitti ykkönen tarjoaa hyytävää kuvausta asuinalueiden eriarvoistumisesta ja ihmisten luokittelusta ja kontrollintarpeesta. Sariola kehitti politiikan tutkijan Sakari Hännisen kanssa jännäriä ja dystopiaa yhdistävän kuvitelman yhteiskunnan jakaantumisesta neljään eri luokkaan. Eliitillä eli a-luokalla on omat koulunsa ja taloudellinen, poliittinen ja sotilaallinen valta. Muut luokat ovat enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä tai niitä, jotka ovat lähteneet vapaaehtoisesti maalle viljelemään porkkanoita.

Kuunnelmassa Helsingin Punavuori on slummiutunut d-luokan asuinalueeksi, jossa päätetään järjestää sotilaallinen kenttäharjoitus. Eliitin kontrollintarve lipsahtaa kuitenkin pahasti yli, eikä väkivallalta vältytä.

Kirjailija, käsikirjoittaja Esa Sariola kommentoi viisi vuotta kuunnelman ensiesityksen jälkeen:

- Toivon, että olisin ehdottomasti väärässä, ettei tulevaisuus olisi tällainen.

Nuori mies kaupungilla yksin suunnittelemassa terroritekoa.
Ilkka Heiskanen on eliittikoulun kasvatti, joka ottaa retoriikan opit tosissaan. Nuori mies kaupungilla yksin suunnittelemassa terroritekoa. Radioteatteri,mies,kuunnelmat,Science Fiction

Vaikka kuunnelman luokkajako ei sellaisenaan olekaan toteutunut, kaupunkialueiden arvottamista tehdään. Ajatus yhteiskunnallisesta eliitistä tuntuu kestävän aikaa.

Lentävää autoa odotellessa

Miten furutuloginen sarja osui maaleihinsa, kun viisiosaisen kokonaisuuden syntyhetkistä on kulunut hieman yli 30 vuotta? Paljon tuli osumia. Kuunnelmien terveyshuuma, geenimanipulaatio ja turvallisuuskysymykset voisivat olla tästä päivästä. Pieleenkin mentiin, esimerkiksi Neuvostoliiton osalta.
Myös teknologia yllätti.

Nämä kuunnelmasarjan teemat ovat jo vuonna 2019 osa arkeamme

- geenipankit sekä geenimuokkauksen eettiset kysymykset
- kansalaispalkka
- ekologiset uhat ja eliölajien tuhoutuminen
- asuinalueiden arvottamisen problematiikka
- sairaanhoidon kustannukset, hoivan ja hoidon määrittelyt

- Nyt ajateltuna merkittävää on, että tietotekniikka loistaa poissaolollaan, vaikka se hallitsee nykyään ihan kaikkea, Pekka Kyrö analysoi.

Tekniikkaa kuunnelmissa kyllä riitti. Kyrön käsikirjoittamassa Mainilassa kiidetään lentoautolla, scifi-kirjallisuuden lempilapsella. Vaikka kokeiluja on, lentoautojen läpimurtoa ei liiemmin ole tullut.

- Ennen älykännyköiden ja internetin valtavirtaistumista scifi-fantasioinneissa on ajateltu kenties sitä, miten olemassaolevasta tekniikasta tulee nopeampaa. Ei ole osattu ajatella, miten valtava murros tulee olemaan se, että tieto liikkuu nykyään, eivät niinkään ihmiset, Kyrö muistaa omiakin nuoruuden kuvitelmiaan siitä, mitä tulevaisuudessa “joskus kaukana vuonna 2000" voisi tapahtua.

Tieto liikkuu nykyään, eivät niinkään ihmiset.

Mistä aiheista syntyisi scfiä vuonna 2019?

Suomi vuonna 2038 syntyi nykytermein ilmaistuna niin sanottujen heikkojen signaalien ympärille. Nousevia teemoja siristeltiin pamfletti-henkisesti. Käsikirjoittajan, ohaajan ja tutkijan aihioista syntyi draamaa.

- Uskon niin, että iso osa kuunnelmien sisällöissä oli sitä, mitä ajassa liikkui. Tätä pohdittiin syvemmälle: mitä voisi olla, saisiko tietoa lypsettyä kiinnostavasta aiheesta enemmän, ohjaaja Pekka Ruohoranta kuvailee.

Tutkijoiden avulla aiheista tehtiin Ruohorannan sanoin: ääreistyksiä.

Mitkä voisivat olla tämän ajan ääreistyksiä ja futururologisen draamasarjan aihioita? Pekka Ruohoranta nostaa esiin koulumaailman.

- Uutisissa kerrottiin juuri, että pitkän matematiikan suosio on kasvanut, kun siitä saa jatko-opiskeluun niin paljon pisteitä.Tämä voisi olla juuri se kohta ihmetellä: Ahaa, mitäköhön siitä seuraa, mihin koulu menee, jos tällainen tapahtuu? Tai vaihtoehtoisesti, kun koulunkäymiselle ja loppuarvosanoille annetaan näin paljon arvoa ja painoa, johtaako se korealaiseen ja kiinalaiseen arvomaailmaan, Ruohoranta kuvaa prosessia, jolla ääreistyksiä voisi synnyttää.

Sarjan aiheista myös Mainilan teemat riittäisivät ainakin viiteen osaan, sen verran suuri aihe se oli, Ruohoranta summaa.

- Tosin jos nyt tekisi puolustus- ja sotilaspoliittisen dystopian Euroopan näkökulmasta, mukana olisi pakolaiskriisi ja päähenkilöinä kenties Italiaan saapuvia pakolaisia. Näkökulmat olisivat toisenlaisia.

Myös vanhusten hoitaminen tarjoaa Pekka Ruohorannan mukaan monia tulevaisuuden draaman aiheita: ja ääreistyksiä.

- Sieltä varmaan tulisi se suurin aihe nyt.

Mies istuu tuhoutuneessa kaupungissa penkilläPieni lapsi kurottaa syliin itkuisena.
Radiodraamat Niukkuuden aika ja Suojaisa paikka punnitsevat ihmisyyttä tiukkoina aikoina. Kuva: Yle / Hannele Sädelahti-Lassila, Kalevi Rytkölä

Entä onko kovin erilaista tehdä draamallista aikamatkaa tulevaisuuteen verrattuna tosipohjaiseen historialliseen draamaan?

Ruohoranta on Ylen tuottajatahona Chilessä toimineiden diplomaattien tarinaa kuvaavassa sarjassa Invisible Heroes. Ruohorannan mukaan tulevaisuussarjan tai tositapahtumiin perustuvan sarjan tuottaminen on yllättävän samanlaista. Miten katse menneeseen luodaan?

- Se on eräänlaista tutkimustyötä. Todellisille ihmisille tapahtuneita asioita tutkitaan ikään kuin ulkopuolelta ja käsikirjoitustyö on lähteisiin perustuvaa kuvittelua. Vaikka haastattelujakin olisi käytettävissä, niin jokaisella muistelijalla on oma näkökulmansa ja omat muistonsa. Materiaalin pohjalta pitää kuitenkin kuvitella tapahtumat. Eikö sellaista ole tulevaisuuteenkin katsominen; kaiken lähdemateriaalin pohjalta pitää kuvitella, mitä voisi tapahtua, yhdistellä tutkimuksia ja tietoa? Etsiä niitä heikkoja signaaleja ja kuvitella loput.

  • Areenan PlayStation 3 -sovelluksen toiminta loppuu tammikuun lopussa

    PlayStation 3:n Areena-tuki loppuu

    Areenan PlayStation 3 -sovellus lakkaa toimimasta ensi vuoden tammikuun lopussa. Sovelluksen lopettamispäätös johtuu siitä, että PlayStation 3 -laitteilla Areenan käyttö on ollut pysyvästi laskussa. Tällä hetkellä Areenaa käytetään viikossa noin neljällä tuhannella PS3-laitteella. PS3:n Areena-sovellus alkaa pian kertoa sovelluksen käynnistyksen yhteydessä sovelluksen tuen loppumisesta.

  • Areenan tallenteet suomalaisten käyttöön EU-alueella myös selaimella

    Areenan tallenteet EU-alueella myös selainpalvelussa

    Areenan käyttö EU-alueella etenee. Nyt EU:ssa matkailevien suomalaisten on mahdollista katsella ja kuunnella kaikkia tallenteita Areenan selainpalvelussa. Toissa vuonna Yle avasi Areenan mobiilisovellusten käytön kaikille kotipaikkansa vahvistaneille suomalaisille. Yle oli toinen yleisradioyhtiö EU:ssa ja ensimmäinen pohjoismainen julkisen palvelun yhtiö, joka toteutti tämän toiminnallisuuden.