Hyppää pääsisältöön

Kemijoen kalariita jatkuu – vesivoima haastaa kaloja kuitenkin koko maassa

lax
lax lohi,lohikalat

Sekä hallitusohjelma että Euroopan unioni ohjaavat lakimuutoksiin, joilla tavoitellaan parempaa vesistöjen tilaa ja luontaisten vaelluskalakantojen palautusta. Vesivoimaloilta se edellyttäisi merkittäviä muutoksia. Jutun patokartta näyttää Suomen voimalat kartalla.

Vesivoimalla on Suomessa pitkä historia. Alun perin virtaavia vesiä padottiin myllyjen ja sahojen käyttöön, sähköntuotantoon siirryttiin 1800-luvun lopulla.

Aikojen saatossa vesivoimalat ovat synnyttäneet Suomeen satoja patoja. Historian oikusta merkittävä osa pienistä voimaloista on täysin vailla kalatalousvelvoitteita. Hallitusohjelmassa on lupailtu tilanteeseen muutosta.

Vaelluskaloille, kuten lohelle, tämä on ongelma. Mereltä jokeen kutemaan palaava kala kulkee vaiston varassa sieltä, missä vastavirta on suurin. Näin se paiskautuu vesivoimalan patoa vasten pääsemättä eteenpäin.

Tähän ongelmaan pohjaa myös Kemijoki Oy:n ja kalatalousviranomaisen pitkään jatkunut kiista.

Vesivoimaloiden kulta-aikana kaloista ei juuri keskusteltu

Sotien jälkeen maan jälleenrakennukseen tarvittiin paljon sähköä. Vesivoima nousi korkeaan rooliin, ja muodosti lähes 90 prosenttia Suomen energiantuotannosta.

Kun Suomi alkoi teollistua vauhdilla, jätevesiä ei osattu puhdistaa vaan ne saatettiin laskea jopa suoraan vesistöihin. Paikoin kaloilla ei edes olisi ollut edellytyksiä menestyä, joten niistä ei juuri käyty keskustelua.

– Jos joku olisi 60–70-luvulla lähtenyt vaatimaan Kymijokeen kalateitä, olisi häntä varmaan pidetty hulluna. Se oli niin kamalassa kunnossa, sanoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen johtava kalatalousasiantuntija Mikko Koivurinta.

Tässä vaiheessa monilla vesivoimaloilla ei ollut minkäänlaisia kalatalousvelvoitteita, sillä suuri osa niistä oli rakennettu alunperin väliaikaisilla luvilla, joita myönsivät vesistötoimikunnat.

Istutuksista povattiin kalojen pelastajaa

Vähitellen jätevesien käsittely parantui ja alettiin ymmärtää myös jokien patoamisen vaikutukset kalakannoille. 1970-luvun lopulla ratkaisuksi keksittiin kalojen istutusvelvoitteet, joilla haluttiin kompensoida vesivoimaloiden tuottamaa vahinkoa.

– Istutustoiminnasta tuli pääasiallinen kalavesien hoitokeino. Kuviteltiin, että se ratkaisee ongelmat. Ajateltiin, että lisääntymisalueita ei tarvita, jos alimman padon alapuolelle istutetaan kalaa, selittää Koivurinta.

Toisin kävi, ja nyt vaelluskalakantojen tila on surkea. Vasta viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on alettu ymmärtää luonnontilaisen lisääntymisen merkitys. Tutkimusten mukaan istutuksiin perustuva kalataloudellinen kompensaatio ei enää vastaa nykyisiä oikeudellisia vaatimuksia tai tieteellistä tietoa.

Tähän tietoon pohjaa myös Lapin ELY-keskuksen muutoshakemus Kemijoen kalatalousvelvoitteisiin.

Yrityksen hyöty vs. kalojen hyöty

ELY-keskuksen mukaan Kemijoen voimalaitosten kalatalousvelvoitteet tulee muuttaa nykytietämyksen mukaiseksi. Sen tavoitteena on kalateiden avulla palauttaa lohen ja meritaimenen luontainen lisääntyminen.

– Tärkeintä on, että kalojen vaellusreitti turvataan sekä ylös- että alaspäin jokaisen voimalan osalta, summaa Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Mika Oraluoma.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timosen mukaan myös vesivoimayhtiön tavoitteena on luonnonvaraisesti lisääntyvä kalakanta. Yhtiö ei myöskään lähtökohtaisesti vastusta kalateitä.

Kuvassa on Taivalkosken vesivoimalaitos.
Kemijoki Oy:n omistama Taivalkosken voimalaitos on yksi Suomen suurimmista vesivoimaloista. Kuvassa on Taivalkosken vesivoimalaitos. Kuva: Riikka Rautiainen / Yle Taivalkosken voimalaitos

ELY:n muutoshakemusta yhtiö on kuitenkin vastustanut äänekkäästi alusta lähtien. Timosen mukaan perustavanlaatuinen ongelma on, että hakemus ei ole nykyisen vesilain mukainen.

– Merkittävin ongelma on se, että hakemuksesta puuttuu kustannushyötylaskelma, jota vesilaki edellyttää. Se on ohitettu kokonaan, sanoo Timonen.

Hänen mukaansa ELY:n tulisi arvioida muutoksien haittoja ja hyötyjä myös yhtiön näkökulmasta.

ELY:n Oraluoma kiistää väitteen, jonka mukaan muutoshakemus olisi olennaisesti puutteellinen. Oraluoman mukaan hakemukseen sisällytetyt selvitykset täyttävät sen käsittelylle asetetut edellytykset.

– Hakemus on sekä juridiselta että biologiselta kannalta harkittu. Kyseessä ei ole lupahakemus vaan vesilain mukainen velvoitemuutoshakemus, jolla ei ole vesilain mukaisia sisältövaatimuksia, Oraluoma selittää.

Vesioikeuteen erikoistunut ympäristöoikeuden professori Antti Belinskij vahvistaa näkemyksen, jonka mukaan hakemus ei ole lainvastainen.

Ovatko ELY:n vaatimukset kohtuuttomia?

Kemijoki Oy tilasi taustatuekseen konsulttiyhtiö Compass Lexeconilta selvityksen, jonka mukaan yhtiön talous ei kestäisi ELY:n vaatimia muutoksia.

– Konsulttiselvityksen luvut näyttävät, että ei ole sellaista taloudellista yhtälöä, että ne olisi mahdollista toteuttaa. Kemijoki on Suomen suurin joki. Toimivien rakenteiden tekeminen on erittäin vaikeaa teknisesti, Timonen sanoo.

Ympäristöoikeuden professori Belinskij toteaa, että kalatalousvelvoitteita muutettaessa yleinen lähtökohta vesilaissa on kohtuuttomuusrajoite.

– Se on toki tulkinnanvaraista, missä kohtaa lupamääräykset ovat kohtuuttomia. Kohtuuttomuusarviointiin linkittyy se, mitä selvityksiä tulee esittää hakemuksessa. Nykyisessä lainsäädännössä ei ole esteitä sille, etteikö isojakin muutoksia voisi tehdä, sanoo Belinskij.

ELY:n Oraluoma muistuttaa, että kalatieratkaisuja on rakennettu ennenkin.

– Kyllähän kalaportaita ja vastaavia on moniin jokiin menestyksellä rakennettu ja voimalat edelleen pyörivät. Lupaviranomainen [aluehallintovirasto] ratkaisee kohtuullisuuden, se ei kuulu kalaviranomaisen tehtäviin, toteaa Oraluoma.

Kalatalousvelvoitteiden muutoksilla voisi olla vaikutuksia yrityksen liiketoimintaan myös sitä kautta, että se omistaa yhdessä Pohjolan Voima Oy:n kanssa Voimalohi Oy:n, joka toteuttaa yhtiöiden kalanistutusvelvoitteita.

Vesivoima on toistaiseksi välttämätöntä Suomen huoltovarmuudelle

Tuomas Timosen mukaan kalatalousvelvoitteen muutokset tuottaisivat myös merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia.

– Jos Kemijoen toiminta alistettaisiin hakemuksen mukaisesti kalataloudelle, se olisi pois käytöstä sähköjärjestelmän ylläpitämisessä ja vaarantaisi Suomen huoltovarmuuden, sanoo Timonen.

ELY-keskuksen Oraluoma sanoo, että velvoitemuutoshakemuksen osalta huoltovarmuus ei ole keskiössä, eikä kalaviranomaisen harkintavallassa oleva asia.

Teho

yli 100MW
10MW-100MW
alle 10MW

Kemijoki Oy omistaa kuusi kymmenestä Suomen tehokkaimmasta vesivoimalasta. Merkittävä osa kaikista laitoksista on sähköntuotannon kannalta vaatimattomia. Niidenkin padot vaikeuttavat kalojen kulkua. Klikkaamalla voimalaitosikonia saat lisätietoja kyseisestä laitoksesta. Kartan tiedot pohjautuvat Suomen ympäristökeskuksen voimalaitosaineistoon ja Energiaviraston voimalaitosrekisterin tuotantotietoihin. Kartassa voi olla epätarkkuuksia sekä käytöstä poistettuja laitoksia.

Huoltovarmuuskeskus ei halunnut ottaa Kemijoki-kysymykseen kantaa.

Keskuksen energiaosasto ja Voimatalouspooli kuvasivat kuitenkin hiljattain vesivoiman roolin Suomen energiajärjestelmässä. Sen mukaan vesivoiman säätöominaisuuksille ei löydy korvaavaa vaihtoehtoa nykytekniikalla.

Kuvauksessa todetaan myös, että energiahuoltovarmuuden näkökulmasta vesivoiman nykyinen rooli on kyettävä säilyttämään, jotta muutos hiilineutraaliin energiajärjestelmään on hallittu.

Kemijoen vesistön tila on lainvastainen

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen ei ymmärrä, miksi ELY:n hakemuksessa todetaan tilanteen Kemijoella olevan lainvastainen.

– Jos yhtiö toimisi lainvastaisesti, viranomaisella on olemassa pakkokeinot. Miksi emme siis ole nähneet sellaisia? kysyy Timonen.

Lapin ELY-keskuksen kalatalouspäällikkö Mika Oraluoma sanoo, että muutoshakemus ei tarkoita, että yhtiön toimintaa olisi väitetty lainvastaiseksi.

– Yhtiö toimii lainvoimaisen velvoitteen mukaisesti, joten edellytyksiä pakkotoimiin ei ole. Viranomaisen on kuitenkin olosuhteiden muuttuessa haettava velvoitteen muuttamista, sanoo Oraluoma.

Toisin sanoen se, että vesistön tilanne on lainvastainen, ei tarkoita, että yhtiön toiminta olisi lainvastaista, koska se toimii nykyisen kalatalousvelvoitteensa mukaan.

Kemijoen kalakiista jatkunee vielä vuosia

Kemijoen tilanteeseen tuskin on odotettavissa nopeaa ratkaisua. Aluehallintovirastolta odotetaan mahdollista täydennyspyyntöä hakemukseen aikaisintaan syksyllä. Mikäli riitely etenee oikeusasteisiin, voi asian ratkaisemisessa kestää vuosia.

Samalla Kemijoki Oy valmistelee uutta Sierilän voimalaitosta parinkymmenen kilometrin päähän Rovaniemeltä. Sinnekään ei rakenneta kalatietä lähtökohtaisesti.

– Meillä on valmius rakentaa se sitten, kun siellä on vaelluskaloja mereltä asti, kertoo Timonen.

Kuvassa on Taivalkosken vesivoimalaitos.
Kemijoen Taivalkoskella on tänä kesänä koekäytössä Kalasydän, jossa kalat siirtyvät veden virtausta hyödyntäen putkistoa pitkin padon yli Kuvassa on Taivalkosken vesivoimalaitos. Kuva: Antti Ullakko / Yle Taivalkosken voimalaitos

Myös pienempien voimaloiden lupiin odotettavissa muutoksia

Suomen vesilaki mahdollistaa vanhojen kalatalousvelvoitteiden muuttamisen. Pienemmistä vesivoimalaitoksista jopa kolmasosalla ei ole kalatalousvelvoitteita lainkaan.

– Jos tällaisia velvoitteita ei ole alun perin lupaan asetettu, ei niitä käytännössä voi nykytilassa siihen enää jälkikäteen lisätä, sanoo ympäristöoikeuden professori Belinskij.

Hallitusohjelmassa luvataan kuitenkin päivitys vesilakiin, jonka myötä kalatalousvelvoitteet ulotetaan myös niin sanottuihin nollavelvoitelaitoksiin.

Belinskij toteaa, että suurin oikeudellinen paine käytäntöjen muuttamiseen tulee Euroopan unionin vesipolitiikan puitedirektiivistä. Sen tavoitteena on vesien hyvä tila, jonka yhtenä mittarina on kalasto.

– EU on opastuksessaan korostanut jokien riittävän ekologisen virtaaman ja vaellusyhteyksien keskeisyyttä tilatavoitteen saavuttamisen kannalta.

Belinskij on työryhmineen esittänyt, että ympäristötavoitteet tulisi laajemminkin ottaa huomioon lupaprosessissa.

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Katso ja ällisty! – Itämeren syvyyksissä asustelee supersankareita ja fossiileja

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Itämeren syvyyksissä elää olentoja, joista moni ei ehkä ole koskaan kuullutkaan. Esimerkiksi kampelalla on supersankaritaitoja. Se osaa naamioitus lähes näkymättömäksi. Kampela vaihtaa väriään sen mukaan, minkä värisellä pohjalla se lötköttää. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Neljäs ja viimeinen osa julkaistaan 24.7.

  • Sinisimpukka on uskomaton vedenpuhdistamo – upeat kuvat vievät sinut Itämeren sinisimpukkariutoille

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Sinisimpukka on erittäin herkkä suolaisuuden laskulle, ja ilmastonmuutos on sille vakava uhka. Itämeri muuttuu radikaalisti, jos sinisimpukat häviävät tai taantuvat. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Kolmas osa julkaistaan 22.7.

  • Meriajokas on tärkeä, kaunis ja hyvin herkkä – katso henkeäsalpaavat kuvat Itämerestä

    Sarjalla valotetaan syitä vaalia Itämerta.

    Meriajokas on erityisen herkkä muutokselle. Sen levinneisyys rajoittuu siksi lounaissaaristoon, jossa se kasvaa puhtailla hiekkapohjilla. Laji on erittäin herkkä rehevöitymiselle, ja meriajokkaan elintila on siksi kaventunut huomattavasti. Juttusarja on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisen aseman tutkijoiden kanssa. Sarjalla valotetaan upeiden kuvien kautta syitä vaalia Itämerta. Toinen osa julkaistaan 20.7.