Hyppää pääsisältöön

Se tunne, kun sun päälle tiputetaan jääkaappi – tekoäly skannasi YleX:n Vikin ja Köpin tunnemaailman henkeä uhkaavan ihmiskokeen aikana

Viki ja Köpi tekoälyn tunneanalyysissä.
Viki ja Köpi tekoälyn tunneanalyysissä. kasvojentunnistus

Tekoälyä ei huijata feikkihymyllä – harjaantunutkin ihmissilmä jää kakkoseksi kun kone analysoi ihmisen tunteita.

Vikin ilmeestä löytyy 34,57% pelkoa ja 19,37% yllätystä ja inhoa 16,04%. Ei ihme. Hänen päälleen tiputettiin juuri jääkaappi. Köpin ilme kertoo niinikään paljon. Hän jäi helpottuneena seuraamaan sivusta, kun kaveri kävi selälleen makaamaan katosta roikkuvan jääkaapin alle.

Viki ja Köpi tekoälyn tunneanalyysissä.
Se tunne, kun jääkaappi on tiputettu sun päälle. Viki ja Köpi tekoälyn tunneanalyysissä. kasvojentunnistus

Ei ole se tavallisin arkipäivä YleX:n aamushown juontajatähdille. He ovat mukana projektissa, jossa testataan sekä tieteen ihmeitä että tekoälyn tunneanalyysikykyä. Valossa AI -niminen tekoälymalli skannaa kaverusten ilmeitä useita kertoja sekunnissa, reaaliaikaisesti.

Vauhti, johon harjaantuneinkaan ihmissilmä ei kykene. Koulutetut psykologit ovat tässä lajissa olleet perinteisesti mestareita. He tarkkailevat terapiassa potilaitaan ja kirjaavat diagnoosia tehdessään ylös tunnereaktioita, jotka joskus saattavat paljastaa enemmän kuin verbaalinen taso.

Ihmisen vahvuus on intuitio, mutta tekoälyn vahvuus on nopeus.

– Siinä missä terapiaistunnon videomateriaalin läpikäyminen vie ihmiseltä kokonaisen päivän, kertoo koneellinen analysointi reaaliajassa, mitä potilaan ilmeissä tapahtuu, kertoo Mika Rautiainen tunneanalyysimallin kehittäneen Valossa-yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Mitä tulee lyhytaikaisten, tahdosta riippumattomien mikroilmeiden tulkintaan, ihminen on erehtyväinen. Tekoäly pystyy jo nyt tulkitsemaan ihmisen tunteita huomattavasti tarkemmin kuin ihminen itse.

– On tutkittu, miten ihminen tulkitsee keskustelukumppaninsa ilmeitä omasta subjektiivisesta lähtökohdastaan. Usein väärin, sillä ihmiset käyttävät ilmeitään ohjaamaan vuorovaikutustilanteita. Juuri sekunnin murto-osan kestävät lyhytaikaiset ilmeet paljastavat kuitenkin todelliset tukahdutetut tunteet, Rautiainen kertoo.

Taitava manipuloija pystyy kenties hämäämään ilmettä näyttelemällä kokeneen psykologinkin, mutta ei tekoälyä

Tekoälymalli, jota Vikin ja Köpin tunteiden analysointiin käytettiin on opetettu tunnistamaan kuusi perusilmettä: viha, inho, pelko, ilo, suru ja hämmästys sekä neutraali kasvojenilme.

Malli tarkkailee erityisesti suun, nenän ja silmien ympärillä olevia lihaksia. Tekoäly tunnistaa pitkän ajanjakson perustunteen, mutta sieppaa lisäksi tahattomat sekunnin murto-osan kestävät mikroilmeet.

Taitava manipuloija pystyy kenties hämäämään ilmettä näyttelemällä kokeneen psykologinkin, mutta ei tekoälyä.

Otetaan esimerkiksi Kajaanin festarikesän #pätle -kisa, jossa testataan, kuka pystyy olemaan nauramatta pisimpään.

– Tällöin tekoäly on säädetty tarkkailemaan erityisen herkästi pienimpiäkin huvittuneisuuteen viittavia vihjeitä kasvokuvassa.

Jossain vaiheessa ne ovat niin luotettavia, että ne voidaan päästää tekemään päätöksiä autonomisesti

Julkkikset skannaavat tekoälyn avulla faniensa kasvot stalkkereiden pelossa, Kiina tarkkaillakseen toisinajattelijoita ja lentoyhtiöt palvellakseen asiakkaitaan. Tekoälyä käytetään myös tunteiden tunnistuksessa jo nyt. Eikä ainoastaan psykologisten arvioiden tekemisessä. Tunneanalyysiä käytetään myös kuluttajatutkimuksessa, työhaastatteluissa, kuulusteluissa ja vaikuttajamarkkinoinnissa. Kaikkialla, missä on tarve tehdä niin kutsuttua käyttäytymisprofilointia.

– Tulevaisuudessa on mahdollista analysoida yhä paremmin kuuden perusilmeen lisäksi monimutkaisempia tunnetiloja ja käyttäytymistä. Esimerkiksi jännittyneisyyttä, stressiä, hämmennystä, turhautumista tai itsevarmuutta, Rautiainen kertoo.

Tulevaisuudessa kehonkielen sisältämä tieto tulee avaamaan tunneanalyysille kokonaan uusia ulottuvuuksia. Esimerkkinä Wired-lehden julkaisema video, jossa entinen FBI-agentti kertoo keinoista tulkita sanatonta viestintää.

Toistaiseksi tekoäly on tukemassa ja luomassa kokonaiskuvaa auttaen ihmisiä, joille käyttäytymisen tulkinta on työtehtävä. Mutta mitä enemmän algoritmeille näytetään tätä dataa, sitä paremmin ne osaavat tunteita analysoida.

– Jossain vaiheessa ne ovat niin luotettavia, että ne voidaan päästää tekemään päätöksiä autonomisesti. Näistä hyötyy ensimmäisenä mm. sosiaalinen robotiikka, Rautiainen kertoo.

Katso, mitä Vikin tunnemaailmassa tapahtuu, kun hänen päälleen tiputetaan jääkaappi:

  • Valossa AI on tekoäly, jonka on kehittänyt oululainen Valossa Labs Oy.
  • Valossa on Oulun yliopiston yhteyteen vuonna 2015 perustettu startup, jonka visiona on kehittää tekoäly, joka ymmärtää videokuvaa kuin ihminen.
  • Tekoälymalli on kehitetty suurella määrällä kasvodataa, joista on tunnistettu ihmisen perustunteita, kuten iloa, surua, vihaa ja inhoa.

Tekoäly analysoi, kenellä pokka pettää ensimmäisenä Kajaanin vitsi #pätle'ssä

Valossa AI -tekoäly tuomaroi vitsikilpailua ja mittaa kasvojen ilmeistä, kenen pokka pitää parhaiten.

Kaajanin Lammen Loiskeet -festareiden #pätle-kisassa kerrotaan puujalkavitsejä kahden joukkueen parikisassa. Katsojat pääsevät näkemään videolta reaaliaikaisesti, mitkä tunteet kilpailijoiden kasvoilla välähtävät. Tekoäly huomaa pikaisenkin hymyn kareen välittömästi.

#pätle lauantaina 6.7. klo 13.00 - 14.30 Kajaanihallissa sekä suorana Yle Areenassa.

Tekoälyn analyysi näkyy sekä paikan päällä että suorassa striimissä.

Artikkeli perustuu That feeling when a fridge is dropped onto you – artificial intelligence scans the emotions of YleX's Viki and Köpi in a human experiment, tekijänä Jenni Stammeier.

  • Kuusi syytä, miksi kiroilu on §@#&*:n hyvä tapa

    Kiroilijat voivat paremmin ja ovat luotettavampia ystäviä.

    Ruokkoamattomia puheita kannattaa sietää, sillä niiden laukoja voi tutkimusten mukaan kaikin puolin paremmin. Hän on lisäksi myös luotettavampi ystävä.

  • Houston, meillä on podcast – He valloittivat Kuun

    Apollo 11 vei ensimmäiset ihmiset Kuuhun.

    50 vuotta sitten, heinäkuussa 1969 ensimmäiset ihmiset laskeutuivat Kuun pinnalle. Podcast-sarja He valloittivat Kuun kertoo heistä, jotka tekivät mahdolliseksi tämän yhden ihmiskunnan suurista seikkailuista.

  • Haluatko olla luova? Kävele pätkittäin

    Tällainen kävely lisää luovuutta.

    Jos näet ihmisen kävelemässä hassusti pätkittäin, kysymys saattaa hyvinkin olla luovan työn tekijästä työn touhussa. Tutkijat ovat selvittäneet, millainen käveleminen ruokkii parhaiten luovuutta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede