Hyppää pääsisältöön

Ilman Kuuta Maassa ei olisi elämää

ja 15 muuta faktaa kuusta

Miksi Kuun toinen puoli näyttää erilaiselta? Voiko Kuusta ostaa tontin? Miten syntyy superkuu ja onko kuuhulluus sairaus? Kuu on kiinnostanut ja inspiroinut ihmisiä aina.

1. Kuu on ainoa taivaankappale, jolla ihminen on käynyt

Ihminen astui ensimmäisen kerran Kuun kamaralle 1969. Amerikkalaiset astronautit Neil Armstrong ja Buzz Aldrin viettivät kaikkiaan kaksi ja puoli tuntia tutkien Kuun pintaa. Kolmas astronautti, Michael Collins, pysytteli komentomoduuli Columbiassa.

Lähes viidennes maailman ihmisistä seurasi tv-ruutujen ääreen liimautuneina, kun Apollo 11 -avaruuslento laskeutui Kuuhun ja Armstrong lausui kuolemattomat sanat: “tämä on pieni askel ihmiselle, mutta suuri harppaus ihmiskunnalle”, englanniksi “One small step for man, one giant leap for mankind”.

Armstrong on kuitenkin jälkikäteen ollut vankasti sitä mieltä, että hän sanoi “for a man” eikä “man”, mutta epämääräinen artikkeli ei vain kuulu tallenteessa. Yksi kirjain muuttaa lauseen merkityksen: “man” ja “mankind” tarkoittavat samaa asiaa, ihmiskuntaa. “A man” sen sijaan viittaa ihmiseen. Kuuntele itse, mitä Armstrong Kuuhun astuessaan sanoi!

Armstrong ja Aldrin keräsivät tutkijoita varten Kuusta mukaansa yhteensä 21,5 kiloa kuukiveä.

Kuussa on käynyt yhteensä 12 ihmistä, kaikki amerikkalaisia Apollo-avaruusohjelmaan kuuluvia astronautteja. Kuumatkat tehtiin vuosina 1969–1972. Kuussa on muun muassa ajettu kuuautolla ja pelattu golfia.

2. Ilman Kuuta maapallolla ei olisi elämää

Voimme kiittää olemassaolostamme Kuuta! Kuu tasapainottaa Maan ilmastoa. Kuu toimii kuten gyroskooppi ja hillitsee Maan pyörimisliikettä.

Ilman Kuun vaikutusta Maassa olisi superjääkausia ja sietämättömän kuumia jaksoja. Sellaisissa olosuhteissa maapallolle ei olisi kehittynyt elämää.

3. Näemme kuusta aina saman puolen

Kuu kiertää Maata niin, että näemme siitä aina saman puolen. Toista puolta kutsutaan Kuun pimeäksi puoleksi, vaikka todellisuudessa se ei ole lainkaan pimeä. Aurinko paistaa yhtä voimakkaasti joka puolelle Kuuta – me vain emme havaitse sitä.

“Meidän” puolemme Kuusta näyttää kuitenkin erilaiselta kuin sen toinen puoli. Koska Maasta hehkuu lämpöä, meille näkyvä puoli Kuusta on kivettynyt hitaammin ja sinne on muodostunut Kuun meriä. Osan niistä voi erottaa myös paljain silmin. Kuuluisin Kuun meristä on Hiljaisuuden meri, Mare Tranquilitatis. Aiemmin luultiin, että meret ovat oikeita meriä, joissa on vettä. Todellisuudessa Kuun merien tummuus johtuu siitä, että ne ovat kivettynyttä tummaa laavaa.

Kuun “pimeä puoli” on kivettynyt nopeammin ja Kuuhun iskeytyneet asteroidit ovat poranneet sen pintaan kraattereita. Kuun toisen puolen pinta on huomattavasti rosoisempi.

Kuu lukuina

  • Kuun halkaisija on 3 476 km
  • Kuun ympärysmitta on 10 940 km
  • Kuun pinta-ala on 38 miljoonaa neliökilometriä eli noin neljä kertaa Euroopan pinta-ala
  • Kuun etäisyys maasta on 384 392 km
  • Kuussa ei ole ilmakehää, ja siksi lämpötila Kuun pinnalla vaihtelee +123:n ja -233:n asteen välillä.
  • Kuun päivä ja Kuun yö kestävät molemmat 14 Maan päivää.

4. Kuun ja Maan etäisyys kasvaa koko ajan

Kuu etääntyy Maasta noin 3,8 senttimetriä vuodessa, eli samalla nopeudella kuin Ihmisen kynnet kasvavat. Kuun etäisyyttä Maahan lasketaan muun muassa lähettämällä lasersäteitä Kuussa käyneen Apollo-miehistön sinne jättämiin heijastimiin.

Muutoksen aikaskaala on ihmiskunnan näkökulmasta niin suuri, ettei meidän tarvitse olla huolissamme Kuun ja Maan keskinäisen etäisyyden kasvamisesta. Kuu on tällä hetkellä keskimäärin 384 400 kilometrin päässä Maasta. Viiden miljardin vuoden kuluttua kuun etäisyys Maasta on kasvanut 190 000 kilometriä. Silloin Kuun voi nähdä vain Maan toiselta puolelta. Mutta me tuskin olemme täällä silloin.

Kuun erkaneminen johtuu siitä, että Kuu ottaa maapallon pyörimisenergiaa Maan vuorovesi-ilmiöstä. Se taas johtaa siihen, että Kuu ajautuu aiempaa voimakkaammin ratansa ulkoreunalle, ja siitä koko ajan kauemmas. Kun Kuu hiljalleen etääntyy Maasta, myös vuorovesivaihtelu heikkenee.

5. Kuu on luultavasti syntynyt planeetta Theian törmätessä Maahan

Kuun syntyä ei osata täsmälleen selittää. Nykykäsityksen mukaan Kuu sai luultavasti alkunsa, kun Marsin kokoinen planeetta Theia törmäsi Maahan Aurinkokunnan syntyvaiheessa noin 4,6 miljardia vuotta sitten. Törmäyksessä irronneet kappaleet jäivät kiertämään Maan kiertoradalle ja kasautuivat ajan mittaan muodostaen Kuun. Kuun etäisyys Maasta oli tuolloin vain noin 22 000 kilometriä.

6. Kuun pinta on täynnä kraattereita

Kuun rosoinen pinta on täynnä kraattereita, jotka ovat syntyneet miljardien vuosien kuluessa asteroidien ja komeettojen törmätessä Kuun pintaan. Koska Kuussa ei ole ilmakehää, siellä ei myöskään ole sateita, tuulia tai erilaisia säätiloja. Kraatterit ovat säästyneet sään aiheuttamalta eroosiolta, ja ovat siksi pysyneet muuttumattomina.

Suurin kraatteri sijaitsee Kuun pimeällä puolella. Sen halkaisija on 2 500 km.

7. Kahden täydenkuun välinen aika on noin 29 vuorokautta

Kahden täydenkuun välinen aika on niin sanottu synodinen kuukausi. Sen pituus on 29 vuorokautta, 12 tuntia ja 44 minuuttia. Tuossa ajassa Kuun vaiheet kasvavat kokonaan pimeästä uudesta kuusta puolikuuksi ja täyteen kuuhun, minkä jälkeen ne taas pienenevät uuteen kuuhun.

Kuun liikkeitä on kautta aikain seurattu tarkasti. Hyvä muistisääntö Kuun vaiheen tunnistamiseen on seuraava: vasen vähenee. Toisin sanoen vasemmalla puolella oleva kuun sirppi on vanha, eli vähenevä kuu.

Tosin tämä muistisääntö pätee vain meillä pohjoisella pallonpuoliskolla. Päiväntasaajan eteläpuolella asia on päinvastoin. Päiväntasaajalla Kuu taas on kuin taivaalla seilaava vene: katsoja ei näe, onko se kasvava vai vähenevä.

8. Kuu ei ole suurempi ollessaan lähempänä horisonttia

Olet varmasti huomannut, että mitä lähempänä horisonttia Kuu on, sitä suuremmalta se näyttää. Kyseessä on kuitenkin optinen harha. Oikeasti Kuun koko ei riipu sen välimatkasta horisonttiin.

Harhan voi oikaista: kumarru ja katso Kuuta jalkojesi välistä. Silloin näet sen todellisen koon. Saatat ehkä näyttää itse hieman hölmöltä, mutta kokeile ihmeessä, jos et usko!

9. Kuu on planeetan kokoinen

Kokonsa puolesta Kuu voisi olla planeetta. Esimerkiksi ex-planeetta, kääpiöplaneetaksi vuonna 2006 alennettu Pluto, on Kuutamme pienempi. Ja aurinkokuntamme sisin planeetta Merkurius on vain vähän Kuuta suurempi.

Kaiken kaikkiaan aurinkokunnastamme on tunnistettu 106 kuuta. Useimmat niistä ovat hyvinkin pieniä. Suurin kuu on Jupiteria kiertävä Ganymedes. Italialainen tiedemies Galileo Galilei löysi sen 1600-luvun alussa.

Galilei myös havaitsi Kuun pinnalla vuoria ja kraattereita. Hän päätteli niiden olemassaolon Kuun pinnan valoista ja varjoista. Siihen saakka Kuun oli ajateltu olevan täydellinen pyöreä pallo.

10. Kuuhulluus ei ole lääketieteellinen diagnoosi

Moni uskoo Kuun vaikuttavan mielialaan ja nukkumiseen. Kuitenkaan varsinaisesta “kuuhulluudesta” ei ole löydetty tieteellistä näyttöä.

Aristoteles kehitti aikanaan mielenkiintoisen teorian Kuun vaikutuksesta aivoihin. Koska aivot ovat suurelta osin vettä, Kuu vaikuttaa ihmismieleen samalla tavalla kuin vuorovesi-ilmiöön. Siten Kuu voisi kirjaimellisesti pistää pään sekaisin.

Se ei silti pidä paikkansa. Moni aikanaan kuuhulluutena pidetty käyttäytyminen on johtunut sairauksista, kuten epilepsiasta tai kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä.

Kuu on latinaksi luna. Englannin kielen sana “lunatic” (mielenvikainen) tulee latinan sanasta lunaticus.

11. Kuun omistamisesta ei ole päästy sopuun

1967 solmittiin kansainvälinen ulkoavaruuden sopimus. Sopimukseen on liittynyt Suomi mukaan lukien yli 100 valtiota. Sopimuksen mukaan kaikilla valtioilla on tasapuolinen oikeus tutkia ja käyttää avaruutta. Sopimuksessa myös kielletään joukkotuhoaseiden lähettäminen avaruuteen.

Kymmenisen vuotta myöhemmin, 1970-luvun lopulla, laadittiin kuusopimus. Sen mukaan yksikään valtio ei voi omistaa Kuuta, sen alueita tai luonnonvaroja. Kuusopimukseen on liittynyt vain alle 20 valtiota, ja kaikki merkittävät avaruusvaltiot ovat jättäytyneet sen ulkopuolelle. Kun kiinnostus Kuun ja sen luonnonvarojen hyödyntämiseen tulevaisuudessa kasvaa, tulee sopimuksesta taas hyvinkin ajankohtainen.

Neuvostoliitolla oli avaruusohjelma Luna vuosina 1959–1976. Sen aikana Neuvostoliitto lähetti Kuuhun 24 miehittämätöntä luotainta, joista 15 laskeutui Kuun pinnalle.

Myöhemmin myös Kiina on kiinnostunut Kuun tutkimisesta. Kiinan avaruusohjelma Chang on nimetty kiinalaisen mytologian Kuun jumalattaren mukaan.

Kiinan kuuluotain Chang 4 onnistui tammikuussa 2019 laskeutumaan Kuun pimeälle puolelle ja lähettämään sieltä kuvia Maahan. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Kuun kääntöpuolelle päästiin laskeutumaan.

Luotain vei Kuuhun myös siemeniä, jotka on kylvetty ilmaa, vettä ja multaa sisältävään kanisteriin. Kiinan avaruushallinnon mukaan siemenet ovat itäneet Kuussa!

Myös Intia ja Japani ovat kiinnostuneita Kuusta. Euroopan avaruusjärjestö ESA laukaisi ensimmäisen kuuluotaimensa vuonna 2003. Viime vuosina Kuu on alkanut kiinnostaa myös yksityisiä avaruusteknologiayrityksiä.

12. Vuorovesi-ilmiö heikkenee, kun Kuu etääntyy Maasta

Kuun ja Auringon painovoima ja Maan pyörimisliike yhdessä aiheuttavat vuorovesi-ilmiön. Koska Kuu sijaitsee paljon lähempänä Maata kuin Aurinko, on sen painovoiman vaikutus liki kaksinkertainen Auringon painovoimaan verrattuna.

Merenpinnan korkein vaihe on nimeltään vuoksi, ja matalin luode. Itämeri on niin pieni, että Suomen rannikolla nousu- ja laskuveden vaihtelua ei voi havaita. Ainoa paikka Suomessa, jossa vuorovesi-ilmiön voi nähdä, on Strömman kanava Kemiön ja Perniön rajalla.

Mitä kauemmaksi Kuu etääntyy aikojen saatossa Maasta, sitä heikommaksi vuorovesivaihtelu muuttuu.

13. Kuussa kaikki on kevyempää

Kuun painovoima on vain noin kuudesosa Maan painovoimasta. Niinpä Maassa 60 kiloa painava ihminen painaakin Kuussa vain 10 kiloa. Kuu olisikin painonpudottajien unelmalomakohde!

Painovoima riippuu planeetan massasta, ja Maan massa on paljon Kuun massaa suurempi. Vielä suurempi massa on esimerkiksi planeetta Jupiterilla. Jupiterin pinnalla ihminen painaisi yli kaksi kertaa sen verran kuin Maassa.

14. Superkuu ei ole kovin harvinainen

Sana “superkuu” ei ole tieteellinen termi. Nimityksen keksi amerikkalainen astrologi Richard Nolle vuonna 1979.

Tutkijat kutsuvat superkuuta nimellä perigeum-syzygy (koetapa sanoa se viisi kertaa mahdollisimman nopeasti!).

Kuun koko taivaalla riippuu siitä, missä kohtaa se sijaitsee Maata kiertävällä elliptisellä radalla. Superkuusta puhutaan tilanteessa, jossa täysikuu (tai uusikuu) on kiertoradallaan lähinnä Maata. Silloin Kuu näyttää 14 prosenttia suuremmalta ja noin 30 prosenttia kirkkaammalta, kuin ollessaan kaukaisimmassa kohdassa.

Vaikka superkuu pääsee lähes aina otsikoihin, se ei kuitenkaan ole mikään erityisen harvinainen ilmiö. Noin joka neljästoista täysikuu on superkuu.

15. Anaksagoras keksi Kuulle selityksen jo ennen ajanlaskun alkua

Antiikin Kreikan filosofi Anaksagoras (kuoli 428 eaa) oli intohimoinen avaruuden tutkija ja ensimmäinen, joka keksi Kuulle tieteellisen selityksen. Hän päätyi ajatukseen, että sekä Kuu että Aurinko ovat suuria kiviä taivaalla ja Kuu heijastaa Auringon valoa.

Kuun osalta selitys on pätevä, mutta Aurinko on kaasupallo. Lisäksi Anaksagoras uskoi Maan olevan litteä – mutta eihän kukaan ei ole täydellinen!

Anaksagoraan aikaan Aurinkoa palvottiin jumalana, eivätkä filosofin ateistiset ajatukset miellyttäneet vallanpitäjiä. Niinpä Anaksagoras tuomittiin vankilaan vakiintuneiden uskonoppien vastustamisesta. Ateenalainen poliitikko Perikles sai käyttää kaikki puhujanlahjansa saadakseen filosofin vapautettua.

16. Jotkut pitävät kuulentoja lavastettuina

Arviolta noin 6–7 prosenttia amerikkalaisista uskoo, että ihminen ei ole koskaan käynyt Kuussa, vaan kyseessä on suuri huijaus ja salaliitto. Prosentti on pieni, mutta suhteutettuna Yhdysvaltain asukasmäärään suuri.

Yksi teoria on, että laskeutumisen Kuuhun olisi kuvannut ja ohjannut mestariohjaaja Stanley Kubrick. Kubrickin mystinen avaruusklassikko 2001: Avaruusseikkailu sai ensi-iltansa sopivasti 1968 eli vuotta ennen kuin ihminen astui Kuun pinnalle.

Salaliittoteoreetikoiden päitä ei ole saanut kääntymään edes se, että Kuusta on tuotu Maahan yli 380 kiloa kuukiveä, jonka kaltaista Maassa ei ole. Tai se, että Kuuhun on jätetty erilaisia instrumentteja, joiden avulla kuuta on voitu havainnoida. Kuussa näkyy jopa siellä käyneiden astronauttien jalanjälkiä.

Kuukiviä löytyy myös Suomesta. Presidentti Urho Kekkonen sai muutaman pikkukiven lahjaksi Yhdysvaltojen presidentti Richard Nixonilta. Kiviä säilytetään Tamminiemen museossa.

Kuvalähteet: NASA, ESO, Yle
Artikkelin kuufaktoja on toimittanut myös Marcus Rosenlund / Yle