Hyppää pääsisältöön

Ylen Tanssiva karhu Stina Saarelle ja Kääntäjäkarhu Kari Aronpurolle

Runoilija, kääntäjä Kari Aronpuro ja runoilija Stina Saari
Runoilija, kääntäjä Kari Aronpuro ja runoilija Stina Saari Kuva: Raili Tuikka /Yle Kari Aronpuro,Stina Saari,Tanssiva karhu

Yleisradion vuoden 2019 Tanssiva karhu -runopalkinto on myönnetty Stina Saarelle kokoelmasta Änimling. Kääntäjäkarhun sai Kari Aronpuro Ezra Poundin runoteoksen suomennoksesta.

Palkintoraadin jäsenet olivat tänä vuonna puheenjohtajana runoilija Anja Erämaja, Yleisradion kulttuuritoimittajat Minna Joenniemi ja Marit Lindqvist sekä näyttelijä, tuottaja Erja Manto.

Vuodesta 1994 alkaen jaettu Tanssiva karhu -palkinto jaetaan keskiviikkona 3.7.2019 Kajaanin Runoviikolla. Tanssivan karhun palkintosumma on 4 000 euroa, Kääntäjäkarhun 1 500 euroa.

Tanssiva karhu

Stina Saari: Änimling

Änimling on kokonaisvaltainen elämys, energinen runoelma, runotila, joka virittyy visuaalisesti ja tuo mieleen nykytanssiteoksen. Änimling on myös äänellinen, äänteellinen kokemus, kuin sävellys tai radiofoninen kuunnelma. Änimlingin omalakinen, pitelemätön kieli kieppuu, hyppii, singahtelee, venyy kannesta kanteen. Stina Saaren esikoisteos on viimeistelty ja hiottu – pysähtynyt se ei ole. Sen liike jatkuu, sen vapaus tarttuu. "Mennäänkö Kuuhun? Eikö me muka pystytä siihen?"

Mielenkiintoista on, miten kukin Saaren sanataidetta lukee, ja mitä lukee, lapsekkaan kielellistelyn, riemukkaan vapaustaistelun vai vakavan kuvauksen mielen järkkymisestä. Änimling innostaa ja hämmentää, askarruttaa: tilanne on päällä, mutta mikä tilanne, missä ollaan, makuuhuoneessa vai lööpissä, raastuvassa vai pirskeissä. Omissa vai ystävän nahoissa. Ainakin ollaan kielessä, ollaan kielen sisällä tai takana, kielen matkassa.

Kieli on merkitystä ja materiaa, lihallistuvia mahdollisuuksia, sanat muuttuvat omavaltaisiksi äännähdyksiksi, tavut irtautuvat liitoksistaan ja alkavat itsenäisesti soida kehon kajeonteloissa, vokaalit vääntyvät ja konsonantit monistuvat. Silti puhe tulee kuin käsi ojossa vastaan, päivää, päivää, haluaa vuorovaikuttaa ja -vaikuttua, kurkottua kohti ja olla vieraanvarainen, kutsua kylään.

"Eritän meille jotain tämmöistä hhhopeaista tahtoa tai tämmöistä mitälietä", Änimlingin puhuja sanoo. Ja myös: "Serious business, serious business. Otetaan nyt vaikka mies ja nainen. Otetaan nyt vaikka höbl bl blöblb." Ja: "Yhteisö ei enää halunnut antaa billcosbylle gaaloja, koska hän oli raiskannut yli 50 tyttöä."

Änimling on kokonaisvaltainen elämys, energinen runoelma, runotila, joka virittyy visuaalisesti ja tuo mieleen nykytanssiteoksen.

Änimlingissä lapsekkuus ja seksuaalinen vallankäyttö kohtaavat samassa tilassa. Ajankohtaisen aiheen valossa katkoileva, vääntyilevä, vääristyvä kieli saa myös synkän sävyn. Ihmisolento yrittää tarjota vilpitöntä hyvinvointia hyväksikäytön sijaan, selvittää mitä täällä tapahtuu, mitä tämä sukupuolittuminen tarkoittaa. Kun rakastajan pitäisi rakastaa, rarrastaja raastaa.

Kieltä on runouden historiassa monasti koeteltu, futuristien runopartituureissa sanat muuttuivat äänitaiteeksi ja fluxus-liikkeen illassa puhe performanssiksi. Myös nykyrunoilu on kielen koe- ja leikkikenttää. Näillä kentillä Stina Saari kirjoittaa omintakeisen aseistariisuvasti, siekailematta, ja niin, että oudot sanat alkavat tuntua tutuilta. Ja tuttuihin sanoihin, moi, törmää kuin ensimmäistä kertaa.

Kääntäjäkarhu

Ezra Pound: Pisan cantot, suomennos Kari Aronpuro

Hankala tapaus, hankala monessakin mielessä. Ezra Poundin moninainen, monikielinen, eri kulttuureista ja aikakausista nouseva tekstiaines levittäytyy eteemme ilman kertovia, sitovia yhteyksiä. Hankala tapaus myös Pound itse, provosoiva fasismin ihailija, elitistinen populisti, rasisti, naisten väheksyjä, hankala hahmo nostaa esiin näinäkään häirinnän ja ääriliikkeiden päivinä.

Ezra Pound oli myös modernin runouden keskeinen vaikuttaja. T. S. Eliotin mukaan ja sanoin "Mr Pound on 20. vuosisadalla tapahtuneesta runouden vallankumouksesta eniten vastuussa oleva henkilö."

Kari Aronpuron suomennos Poundin Pisan cantoista on perusteellinen käännöstyö. Edellinen ja ainut Poundilta kokonaisen kirjan verran suomennettu runoteos on Tuomas Anhavan kääntämä valikoima Personae vuodelta 1977. Yksittäisiä runoja on julkaistu kirjallisuuslehdissä, mutta Pisan cantot on Poundin pääteoksen The Cantos ydin.

Pisan cantojen yksitoista pitkää runoa, tai laulua, runoilija kirjoitti toisen maailmansodan lopulla vankina USA:n joukkojen miehittämässä Italiassa, osin taivasalla parin neliön kalterihäkissä, kuolemantuomiota odotellessa. Kuolemantuomiota ei tullut, Pound päätyi kolmeksitoista vuodeksi washingtonilaiseen mielisairaalaan. Cantot julkaistiin vuonna 1948.

Ezra Pound käyttää runoissaan yli kymmentä eri kieltä sekä murteita ja hoonoa englantia. Repliikit, sitaatit, nimet, kirjoitus- ja käsitemerkit luovat runojen tekstuuria. Aronpuro on paitsi kääntänyt polyfoniset cantot, myös laatinut seikkaperäiset huomautukset sekä laajan, Poundin persoonaa, elämää ja runoutta avaavan epilogin. Aronpuro on vähäeleisesti mutta viihdyttävästi ja älykkäästi kommentoiden jälkipuheissa läsnä.

Aronpuron käännöstyö on kuin kolme kirjaa kirjassa; jykevän teoksen myötä avautuu Poundin ideogrammaattinen poetiikka sekä moniaalle ulottuva kuva 1900-luvun alun vuosikymmenistä ja yhdestä sen ristiriitaisimmista runoilijahahmoista – Pound oli myös mm. talousmoralisti, kunfutselainen, mentori ja sparraaja, sivistyksen vaalija, sananvapauden puolustaja.

Pisan cantot on Aronpuron vakuuttava suomennos, suurtyö.

Pound on vaikuttanut suoraan tai välillisesti Suomen toisen maailmansodan jälkeiseen runouteen. The Cantos on ehkä outo kulttuurihistoriallinen muistomerkki, mutta se on myös ehtymätön tutkimuskohde ja kiistanalainen suunnannäyttäjä. Ja Ntamon viime helmikuussa julkistama Pisan cantot Aronpuron vakuuttava suomennos, suurtyö.

Stina Saaren ja Kari Aronpuron haastattelut kuullaan Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmassa lauantaina 6.7.2019 klo 19–21 Yle Radio 1:ssä.