Hyppää pääsisältöön

Tutkimus: Syy syntyvyyden laskuun psykologinen eikä taloudellinen

Nainen on stressaantunut lasten kiljuessa ympärillä.
Nainen on stressaantunut lasten kiljuessa ympärillä. Kuva: Konstantin Yuganov / Adobe Stock nainen

Auttaako perheiden taloudellinen tukeminen ja maksuton varhaiskasvatus, jos syytä lapsiluvun pienuuteen ei tiedetä? Laadullinen seurantatutkimus tuo kiinnostava tietoa siitä, miksi vanhemmat eivät sittenkään halua toista lasta.

Syntyvyys ei ole Suomessa ikinä ollut näin alhainen, mikä aiheuttaa huolta ja nostattaa tunteita. Päättäjät kaavailevat perhevapaita ja varhaiskasvatusta. Ilmastonmuutos tuo syksyllä julkaistavaan väestöpoliittiseen ohjelmaan ekologisen näkökulman väestönkehitykseen.

Vuosina 1947 ja 1948 naiset synnyttivät keskimäärin 3,5 lasta. Siitä alkoi kokonaishedelmällisyysluvun pudotus, ja vuonna 1969 alitettiin sukupolvien uusiutumisen takaava 2,1 lapsen raja. Tuota uusiutumistasoa ei ole sen jälkeen enää saavutettu.

Tilastokeskuksen huhtikuussa julkaiseman tilaston mukaan vuonna 2018 syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli kaikkien aikojen matalin, 1,41 lasta naista kohti. Syntyvyys laski selvästi edellisvuodesta, jolloin luku oli 1,49.

Demography-lehdessä julkaistu pitkän aikavälin laadullinen seurantatutkimus antaa selityksen sille, miksi lapsia ei haluta esikoisen jälkeen sittenkään lisää. Tutkimus on kansainvälinen ja siinä oli mukana myös Helsingin yliopisto. Se on julkaistu jo vuonna 2015, mutta lopputulos on pohtimisen arvoinen tänäkin päivänä: Lapsia on kaavailtu kaksi, mutta odotettu pienokainen tekeekin vanhemmat niin uupuneiksi, että ajatuskin toisesta lapsesta ahdistaa.

Mitä iäkkäämmät ja paremmin koulutetut vanhemmat olivat kyseessä, sitä todennäköisemmin he päättivät sittenkin olla hankkimatta toista lasta.

Ihminen välttää tekemästä asioita, jotka tekvät hänet onnettomaksi

Vaikka ensimmäinen lapsi olisikin odotettu, on vanhemmuuden kokemus useimmille yllätys sekä hyvässä että pahassa. Esikoisvanhempien seuraaminen pidemmällä aikavälillä osoitti, että jos lapsen hoitaminen osoittautuukin raskaammaksi, kuin oli odotettu, ei toista lasta enää todennäköisesti hankittukaan.

Tutkijoiden mukaan vanhemmat toimivat klassisen psykologian oppimisteorian mukaisesti: ihminen välttää tekemästä niitä asioita, joiden hän tietää kokemuksesta aiheuttavan, tai joiden hän arvelee vaikuttavan negatiivisesti henkiseen tai fyysiseen hyvinvointiinsa. Toisin sanoen: jos esikoisen hoitaminen on henkisesti uuvuttanut vanhemmat, he todennäköisesti välttävät tekemästä itsestään vielä onnettomampia hankkimalla lisää lapsia.

Tutkijat kirjoittavatkin, että esikoisensa saaneiden vanhempien jaksaminen näyttäisi olevan erittäin olennainen selittäjä lapsiluvun pienuuteen. Esikoisvanhempien hyvinvoinnin tutkimus on kuitenkin lapsenkengissä. Silti juuri heidän kokemustensa ymmärtäminen olisi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa keskeisessä roolissa, jos syntyvyyttä halutaan nostaa.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

  • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

    Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

    Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.

  • Elon Muskin uusi jättiraketti ei räjähtänyt – kolme prototyyppiä jo tuhoutunut

    Starship olisi vallankumous avaruustoiminnassa.

    Vaikka äkkiväärä teknoguru Elon Musk on viime päivinä purkanut koronaturhautumistaan kovasti twitterissä, on hänellä myös syytä iloon. Perustamansa avaruusyhtiö SpaceX:n uusi superraketti läpäisi juuri kriittisen testin ja jopa konservatiivinen Nasa näytti yhtiön hurjille kuusuunnitelmille vihreää valoa.

Uusimmat sisällöt - Tiede