Kirjoitan tätä Finlandia-talosta Silver Economic Forum-tapahtumasta. Tapahtuma on osa Suomen EU-puheenjohtajuutta ja kartoittaa yhteiskunnallista muutosta, jonka ikääntyvä väestö tuo mukanaan. Tapahtumassa keskitytään siihen miten ihmisten yhä pidempää elinkaarta pystytään hyödyntämään ja tekemään siitä yhä laadukkaampaa. Näytteilleasettajien perusteella, itseni mukaan lukien, vaikuttaisi siltä, että tämä tapahtuu puhuvien koneiden kautta.
Suuri osa VTT:n isännöimmässä älytalossa esitettävistä laitteista kommunikoi ympäristönsä kautta puheen välityksellä. Pyöreän palleron näköinen automaatti kertoo, että on lääkkeiden oton aika ja jakaa ajankohtaisen lääkeannoksen. Älykäs jääkaappi puolestaan ilmoittaa, että annos, jota olet sieltä ottamassa, sisältää stroganoffia. Ja puuterirasian kokoinen ja näköinen laite kysyy jos kaikki on kunnossa, kun havaitsee muutoksen ilman hiilidioksidi-tasossa, kun liikettä ja ääntä ei ole havaittu pitkään aikaan.
Yhteistä näille kaikille sovelluksille on, että puhe on helppoa ja luonnollista. Tämä soveltuu niin radio-ohjelman valintaan kuin avun pyytämiseen. Dialogiset toiminnallisuudet, joissa oikeasti ollaan vuoropuhelussa koneiden kanssa, ovat vielä melko varhaisessa vaiheessa. Mutta ne ovat selkeästi myös tulossa. Ja ääniohjaus muuttuu samalla asteittain yhä arkisemmaksi.
Yle kokeilee aktiivisesti
Yle on paikalla esittelemässä ääniohjattua mediaa älykaiuttimen välityksellä. Esillä on Googlen näytöllinen älykaiutin, joka näyttää ajan, säätiedot ja valokuvia perhealbumista. Pyytäessään saa tuoreimmat uutiset. Ja ruotsiksi se osaa antaa hyvin monipuolisesti tietoja; podcasteja, musiikkiohjelmia, tai vaikka lasten sisältöjä, kuten esimerkiksi satuja ja lastenlauluja, kun lapsenlapset ovat käymässä. Interaktiivista sisältöä edustaa visailu, jossa pitää tunnistaa lintujen ääniä.
Ylellä on Googlen alustan lisäksi käytössä puheohjaus Radiot.fi-sovelluksessa sekä Areenan Android-sovellusversiossa, sekä uutisia Amazonin Alexassa. Älykaiuttimen lisäksi voi myös Ylen Pasilan toimistossa höpistä Ylen uuden ystävällisen assistentin Ylermin kanssa.
Ylermi on asiakaspalvelu-roboottikokeilu yhdessä Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kanssa. Ja Ylermi oppii siten jatkuvasti uusia taitoja ja hioo vanhoja. Hän on myös varsin kiintynyt Pikku Myyhyn. Aalto-yliopiston kanssa on meneillä kokeilu, jossa tehdään ei-lineaarista draamaa, jossa käyttäjä itse pystyy äänellään ohjaamaan tarinan kulkua. Tästä tullaan kuulemaan lisää syksyn mittaan.
Lue myös: Ääniohjauksen hackathonissa vahva tarinankerronta vie edelleen voiton
Milloin älykaiuttimet tukevat suomen kieltä?
Yleisin kysymys mihin ääniohjauksen yhteydessä törmätään on kuitenkin se, että milloin Google ja Amazon tuovat suomen kielen tuen meille? Ja onko suomen kieli liian vaikea koneille?
Valitettavasti ensimmäisestä kysymyksestä ei ole olemassa varmaa tietoa. Mutta kielen puolesta voidaan todeta, että Google osaa jo suomea. Hyviä esimerkkejä tästä ovat Googlen käännössovellukset, esimerkiksi heidän Assistantissa toimiva simultaanitulkkaus. Se kääntää sujuvasti suomen kieltä lennossa. Eli todennäköisesti odotetaan heidän businesspäätöstä laajentaa pienemmille kielialueille.
Applen Siri puhuu jo suomea. Mutta heidän älykaiutin HomePod on saatavilla vasta englanninkielisillä markkinoilla. Ja heidän lähestymistapa on ollut hieman erilainen kun Googlen ja Amazonin. Applen alustalla kolmansien osapuolten toimijat eivät rakenna omia sovelluksia kaiuttimille, vaan pyrkivät tuomaan olemassa olevien iOS-sovellusten ominaisuudet Sirin osaamisalueeseen. Amazonin mahdollisesta tulevasta kielituesta ei ole tarkkaa tietoa, mutta he ovat viitanneet siihen, etteivät he lähiaikoina ole laajentamassa kielitukeaan.
Tekoälyavusteiset kieliteknologiat kehittyvät parhaillaan huimaa vauhtia. Ja Suomessa onkin useita aloitteita liikkeellä, jotka pyrkivät opettamaan tekoälylle suomea. Myös kansainvälisesti löytyy tahoja, jotka yrittävät rakentaa avoimia vaihtoehtoja suurten amerikkalaisten toimijoiden sovellusten rinnalle.
>> Aika on kypsä suomenkieliselle puheentunnistukselle - paljon bisnesmahdollisuuksia yrityksille
>> Tekoälykiihdyttämön ensimmäinen ryhmä kehittää suomenkielistä puheteknologiaa ja asiakaspalvelua
Tulevatko kiinalaiset ensin?
Pakan jokeri on varmaan kiinalaiset, jotka varsinkin Baidun ja Alibaban toimesta laajentavat älykaiutinmarkkinoita voimakkaasti, toistaiseksi Kiinan sisällä. Kiina on jo mennyt Yhdysvaltojen ohi älykaiuttimien levinneisyydessä. Jos, tai kun, he alkavat laajentumaan oman maansa ulkopuolelle, niin Suomi saattaa hyvinkin olla mielenkiintoinen ensimmäinen kokeilumarkkina Euroopassa.
Kuka sitten ehtiikään ensin, uskon että yhä useampi suomalainen lähitulevaisuudessa puhuu matkapuhelimille, autoille sekä kaiuttimille.
