Hyppää pääsisältöön

Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen maalauksen edessä
Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen maalauksen edessä Seija Paasonen

Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat

Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan. Uinunut idea oli täynnä mahdollisuuksia ja lähdin vauhdilla niitä kohti. Syntyi ripeässä tahdissa monenlaista uutta ja ennenkokematonta.

Katselin teoksia tarkkaan ja panin merkille asioita, joihin aiemmin muut eivät ehkä olleet kiinnittäneet huomiota.

Tutkin maalauksia meteorologin näkökulmasta, sääopin teorioiden ja luokittelusääntöjen kautta.

Tarkastelin ison joukon maalauksia ja pidin maalausten säätilanteita totena. Koodasin sääilmiöt ja pilvet, yritin tunnistaa vuoden- ja vuorokaudenajat, yritin paikallistaa tienoita.

Tietokoneen näyttöä tuijotellen vaeltelin karttaohjelman avulla monissa maailman kolkissa. Tunnistin rakennettuja kohteita – katuja, kirkkoja, taloja, siltoja. Tunnistin myös luonnonmaisemia – tulivuoria, merenlahtia, järvimaisemia.

Katselin teoksia tarkkaan ja panin merkille asioita, joihin aiemmin muut eivät ehkä olleet kiinnittäneet huomiota.

Vierailin tiuhaan kirjastoissa. Uppouduin kirjoihin, jotka kertoivat maalauksista ja taiteilijoista. Vierailin taidemuseoissa ja taidemuseoiden nettisivuilla.

Yritin jäljittää maalausten säätilanteita. Toisinaan maalauksessa oleva päivämäärä auttoi asiaa. Toisinaan maalaus oli lähtökohdiltaan fiktiivinen eikä lainkaan tarkoitettu tällaisiin tarkasteluihin.

Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää
Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää Kuva: Järvenpään taidemuseo Eero Järnefelt,Kukkivaa kesää,Suviranta
Suvirantaa
Suvirantaa Kuva: Seija Paasonen / Yle Järvenranta,Suviranta

Yksi yritykseni jäljittää maalausajankohta liittyy Eero Järnefeltin teokseen Kukkivaa kesää.

Maalauksen näkymässä katseen johdattaa Tuusulanjärvelle oja, Räikilänoja Järvenpään eteläosassa lähellä Järnefeltin ateljeekotia Suvirantaa. Ojan molemmin puolin on rehevää rantakasvillisuutta. Kasvillisuuden perusteella päädyn heinä-elokuuhun, sillä maalauksessa rantakukka kukkii.

Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihdon perusteella taiteilija on suuren osan heinäkuuta Korpilahdella. Heinäkuun lopulla hän palaa Suvirantaan.

Maalauksen taivas on täynnä melko korkeita, tummapohjaisia pilviä. Pilvet viittaavat epävakauteen, mielikuvaan siitä, että niistä voi vielä kehittyä kuuropilviä saman päivän aikana.

Tarkistan säätilanteen. Helsingin Kaisaniemen tietojen mukaan heinäkuun loppu on ollut lämmin mutta epävakainen. Monena päivänä on kuurotellut. Heinäkuun lopun säätila sopii hyvin maalauksen näkymään.

Olen kokenut hyvin saman näköisen taivaan saman järven rannalla – en Räikilänojalla, vaan Suvirannan pihalla heinäkuun lopussa 2016. Kuvan oton jälkeen puolen tunnin kuluttua alueella satoi ja ukkosti. Mietin, oliko niin tapahtunut myös 98 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1918.

Olen monen maalauksen kohdalla pohtinut, voiko jokin ilmiö olla totta.

Maalausten maailmoihin on mielenkiintoista uppoutua. Huomaan kerranneeni asioita historiasta ja maantiedosta ja myös meteorologiasta. Olen monen maalauksen kohdalla pohtinut, voiko jokin ilmiö olla totta. Olen muutaman kerran tarkistanut maalauksen nimen perusteella yksityiskohtia jopa raamatusta.

Olen uteliaana tutkinut maalauksia omasta vinkkelistäni, oman kiinnostukseni kautta. Rohkaisen myös muita katselemaan maalauksia omista lähtökohdistaan ilman pelkoa siitä, ettei tarkastele maalauksia “oikein”. Maalausten maailmassa matkatessani olen oppinut paljon myös kuvataiteesta. Ja huomaan, että tarve oppia kasvaa koko ajan.

Taiteilijoiden taivaat

Ylen Radio 1:n audiosarja koostuu neljästä osasta, neljästä vuodenajasta, keväästä, kesästä, syksystä ja talvesta. Olen tutkinut vuodenkiertoa maalausten kautta: vuodenaikojen etenemistä, niiden vaihtumista, tyypillisiä sään ja luonnon ilmiöitä eri vaiheessa vuotta.

Aina vuodenajan hahmottaminen maalauksesta ei ole helppoa, mutta mielenkiintoista se on. Suosittelen tällaista lähestymistapaa muillekin!

Puron solinaa, linnun laulua, tuomen tuoksua — se on kevät!

Kuuntele podcast:

Keväästä tutkin muun muassa lumi- ja jääpeitteen hupenemista, jokien tulvimista, maiseman vihertymistä, kevättöitä, kevätkukkien ja hedelmäpuiden kukkimista. Tällaisia maalauksia olivat muun muassa Pekka Halosen Puronsuu (1908, Orioin Oyj), Akseli Gallen-Kallelan Auringonlasku Ruovedellä (1899, yksityiskokoelma), Sulho Sipilän Vapunpäivä (1931, Kansallisgalleria), Pekka Halosen Linnunlaulusta Kaisaniemeen (1889, Harri Silanderin kokoelmat) ja Eero Järnefeltin Syreenipensas (ajoittamaton, Kansallisgalleria).

Puron solinaa, linnun laulua, tuomen tuoksua — se on kevät! - jaksossa mainitut teokset

Pekka Halonen, Viimeinen lumi, 1908, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevätpäivä, 1917, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Jään ja lumen peittämä kallio, 1911, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Kevättulva, 1895, Joensuun taidemuseo
Pekka Halonen, Veneentervaaja II, 1908, Tampereen kaupungin kokoelma
Pekka Halonen, Veneen tervaaja I, 1908, The Herbert Hoover Presidential Library-Museum, West-Branch, Iowa
Isaac Levitan, Maaliskuu, 1895, Tretjakovin galleria, Moskova
Wilho Sjöström, Maaliskuun aurinko, 1910 Turun taidemuseo
Akseli Gallen-Kallela, Viittatie jäällä, 1887, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Karhunputki, 1889, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Järven jää, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevättalven maisema, 1916, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Kevättalvi, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevättulva, 1916, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Pekka Halonen, Jäänlähtö, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Jää sulaa, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Saunanranta jäänlähdön aikaan, 1916, Halosenniemen museo/Pekka Halosen seura
Pekka Halonen, Viimeiset jäät lähtevät, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Puronsuu,1908, Orion Oyj
Hugo Simberg, Kevätilta jäänlähdön aikaan, 1897, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Auringonlasku Ruovedellä, 1899, yksityiskokoelma
Ellen Thesleff, Kevätyö, 1894, Kansallisgalleria
Ellen Thesleff, Haapoja, 1893, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Kevättulva Tuusulanjärvellä, 1913, Järvenpään taidemuseo
Sulho Sipilä, Vapunpäivä, 1932, Kansallisgalleria
Elin Danielson-Gambogi, Ruissalon silta, 1891, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Kevätmaisema, sadetunnelma, 1873, yksityiskokoelma
Fanny Churberg. Kaski, aihe Uudeltamaalta, 1872, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Lähestyvä rajuilma, 1874, Pohjanmaan museo
Fanny Churberg, Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma, 1877, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Linnunlaulusta Kaisaniemeen, 1889, Harri Silanderin kokoelmat
Ivan Hrutski (Khrutsky), Kohti pyhää paikkaa, 1940-luku, Tretjakovin galleria, Moskova
Eero Järnefelt Syreenipensas, ajoittamaton, Kansallisgalleria

Valoisia öitä, poutapilviä, ukkosen uhkaa — se on kesä!

Kuuntele podcast:

Kesän etenemistä kuvaavat valoisat yöt, kukkaniityt, kuurosateet, heinäkuun helteet, kesäiset kuutamot ja hallanvaara. Näitä pitivät sisällään muun muassa Gabriel Engbergin Maisema Lapista, kesäyö (1898, Kansallisgalleria), Eero Järnefeltin Heinäkuun päivä (1891, Viipurin taiteen ystävät, Hämeenlinnan taidemuseo), Eero Järnefeltin Kukkivaa kesää (1981, Järvenpään taidemuseo), Fanny Churbergn Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma (1877, yksityiskokoelma), Eero Järnefeltin Kesäyön kuu (1889, Kansallisgalleria) ja Hugo Simbergin Halla (1895, Kansallisgalleria).

Valoisia öitä, poutapilviä, ukkosen uhkaa — se on kesä! - jaksossa mainitut teokset

Claude Monet, Niitty, 1876, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 1892, Järvenpään taidemuseo
Gabriel Engberg, Maisema Lapista, kesäyö, 1898, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Heinäkuun päivä, 1891, Viipurin taiteen ystävät, Hämeenlinnan taidemuseo
Helmi Biese, Elokuun päivä, 1892, yksityiskokoelma
Aukusti Uotila, Kalastajia Välimerellä, 1885, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää, 1918, Järvenpään taidemuseo
Fanny Churberg, Kaski, maisema Uudeltamaalta, 1872, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma, 1877, yksityiskokoelma
Mihail Clodt von Jürgensburg, Metsätie puolenpäivän aikaan, 1878, Tretjakovin galleria, Moskova
Maksim Vorobjov, Salama iskee tammeen, 1842, Tretjakovin galleria, Moskova
Akseli Gallen-Kallela, Murtunut honka, 1906, yksityiskokoelma
Valery Polotnov, Kesäkuuro, A Summer Shower, 2001, Art Prima Gallery, Moskova (v. 2007 tieto)
Eero Järnefelt, Koli, 1917, Järvenpään taidemuseo
Prinssi Eugen, Ukkoskuuro Vätternin yllä, Åskby över Vättern, 1925, Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Prinssi Eugen, Sää selkenee sateen jälkeen, Det klarnar efter regn, 1904,Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Eero Järnefelt, Iltarusko, ajoittamaton, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Kesäyön kuu, 1889, Kansallisgalleria
Elin Danielson-Gambogi, Kesäyö, 1890, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Tähtitaivas, ajoittamaton, yksityiskokoelma
Ferdinand von Wright, Savolaisvene järvellä, 1879, Kansallisgalleria
Hugo Simberg, Halla, 1895, Kansallisgalleria

Ruskaa, sadetta, ensi lunta — se on syksy!

Kuuntele podcast:

Syksyä kuvaaviin maalauksiin liitin muun muassa ruskean sävyisen maiseman, ruskan, intiaanikesän, syyssateet, sumun ja ensilumen. Tällaisia teoksia ovat muun muassa Fanny Churbergin Muuttolinnut (1878, Kansallisgalleria), Willard Leroy Metcalf’n Intiaanikesä Vermontissa (1922, Dallas Museum of Fine Arts), Eero Järnefeltin Kaislikkoranta (1905, Kansallisgalleria), Väinö Kamppurin Sadeilma Mechelininkadulla (1934, Kansallisgalleria), Werner Holmbergin Myrsky Näsijärvellä (1860, Kansallisgalleria) ja Hjalmar Munsterhjelmin Ensilumi (1883, Tasavallan presidentin kanslia).

Ruskaa, sadetta, ensi lunta — se on syksy! - jaksossa mainitut teokset

Julia Beck, Korpträsket, 1884, yksityiskokoelma
Julia Beck, Montcourt, 1885, yksityiskokoelma
Fanny Churberg, Muuttolinnut, 1878, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Niittymaisema syksyllä, 1897, yksityiskokoelma
Willard Leroy Metcalf, Intiaanikesä Vermontissa, 1922, Dallas Museum of Fine Arts
Eero Järnefelt, Kaislikkoranta, 1905, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Syksyinen raita, 1907, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Sumumaisema, 1884, Kansallisgalleria
Albert Edelfelt, Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, 1889-1890, Kansallisgalleria
Väinö Kamppuri, Sadeilma Mechelininkadulla, 1934, Kansallisgalleria
Aukusti Uotila, Helsingin Esplanadi syyspäivänä, n. 1882, yksityiskokoelma
Magnus von Wright, Maisemaharjoitelma Haikkoosta, 1862, Kansallisgalleria
Albert Edelfelt, Näköala Haikon yli, 1899, Kansallisgalleria
Fyodor Vasiliev, Auringon nousu Pietarissa, Sunrise in Saint-Petersburg, 1870-luku, Venäläinen museo, Pietari
Mihail Clodt von Jürgensburg, Syksyinen maantie, 1863, Tretjakovin galleria, Moskova
Märtha Tynell, Sadetunnelmaa ikkunastani Rue Tronchet’n varrella Pariisissa, Regnstämning från mitt fönster vid Rue Tronchet i Paris, 1898, Länsmuseet Gävleborg
Werner Holmberg, Myrsky Näsijärvellä, 1860, Kansallisgalleria
Jean-François Millet, Myrskytuuli, A Gust of Wind, 1871-1873, National Museum Wales
Kaarlo Vuori, Ensi lumi, 1909, Hämeenlinnan taidemuseo
Hjalmar Munsterhjelm, Ensilumi, 1883, Tasavallan presidentin kanslia
Tuulikki Pietilä, Marraskuun kuu, Lehmuspuro Itä-Karjalassa, 1945, Kansallisgalleria

Pakkasen pauketta, myrskytuulen tuiverrusta, suojasäätä — se on talvi!

Kuuntele podcast:

Talven maalausten tuntomerkkejä olivat muun muassa lumipeite, lähestyvät tai väistyvät lumisateet, paukkupakkaset, suojasää ja talviset auringonlaskut. Tällaisia maalauksia ovat muun muassa Pekka Halosen Talvimaisema Kinhamista (1923, Kansallisgalleria), Magnus von Wrightin Liljenstrandin talo talvella (1860, Kansallisgalleria), Hjalmar Munsterhjelmin Hämäläistalo talvella (1866, Kansallisgalleria), Ali Munsterhjelmin Suojasäällä (1905, Turun taidemuseo), Fanny Churbergin Talvinen auringonlasku (1878, yksityiskokoelma) ja Pekka Halosen Saunanranta, kevättalvi (1906, Didrichsenin taidemuseo).

Pakkasen pauketta, myrskytuulen tuiverrusta, suojasäätä — se on talvi! - jaksossa mainitut teokset

Pekka Halonen, Talvimaisema Kinahmista, 1923, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Talvista metsää Kinahmista, 1923, Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Pekka Halonen, Kinahmin talvea, 1923, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Pakkasilta, 1923, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Huurretta, 1895, K.H. Renlundin museo, Kokkola
Pekka Halonen, Huurteisia puita, 1928, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Huurteiset petäjät, 1915, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Varhainen talvi, 1909, Harri Silanderin kokoelmat
Magnus von Wright, Liljenstrandin talo talvella, 1860, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Heinäkuormia, 1899, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Talvinen iltarusko, 1899, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Koira ulvoo kuuta, 1899, Halosenniemen museo/Tuusulan museo
Pekka Halonen, Mänty lumisateessa, 1928, Halosenniemen museo/Pekka Halosen seura
Willard Leroy Metcalf, Valkoinen huntu, White Veil , 1909, Detroit Institute of Arts Museum, Kanada
Willard Leroy Metcalf, Puunajoa - Talvi, Hauling Wood - Winter, 1920, Addison Gallery of American Art - Andover, MA
Hjalmar Munsterhjelm, Hämäläistalo talvella, 1866, Kansallisgalleria
Marcus Collin, Talvimaisema, 1947, Taidesäätiö Merita
Pekka Halonen, Leuto talvipäivä, 1902, (yksityiskokoelma)
Pekka Halonen, Suojasää, 1905, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Lauha talvipäivä, 1913, Harri Silanderin kokoelmat
Pekka Halonen, Usvainen talvipäivä, 1931, yksityiskokoelma
Carl Larsson, Ulkoilmamaalari, 1886, Nationalmuseum, Tukholma
Ali Munsterhjelm, Suojasäällä, 1905, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Talvimaisema, 1900, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Talvimaisema Tuusulasta, 1900, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Avannolla, 1900, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Tammikuun päivä, 1930, Harri Silanderin kokoelmat
Sulho Sipilä, Luistinrata, 1932, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Talvinen auringonlasku, 1878, yksityiskokoelma
Edvard Munch, Huuto, 1893, Kansallisgalleria, Oslo
Edvard Munch, Epätoivo (Förtvivlan, Fortvilelse, Despair ), 1892 ja 1894, Munch museo, Oslo
Edvard Munch, Ahdistus (Anxiety), 1894, Munch museo, Oslo
Edvard Munch, Friedrich Nietzsche, 1906, Munch museo, Oslo
Pekka Halonen, Kevättalvea Tuusulassa, 1907, Harri Silanderin kokoelmat
Pekka Halonen, Saunanranta, kevättalvi, 1906, Didrichsenin taidemuseo
Pekka Halonen, Kevättalvi, 1909, yksityiskokoelma

Podcasteissa mainittuja maalauksia on nähtävissä muun muassa Ateneumissa ja Hämeenlinnan taidemuseossa, mutta varsinkin Järvenpään taidemuseossa syyskuun 2019 loppuun asti olevassa Sadejuovia ja pilvisäteitä -näyttelyssä.

Seijan polku meteorologiasta taiteilijoiden taivaisiin

  • 1980 Säähavainnontekokurssi meteorologian opintojen alkuvaiheessa (sääilmiöiden ja pilvien havainnointi, tunnistaminen ja nimeäminen)
  • 2014 Esitelmä Eeron pilvet (Järvenpään taidemuseo)
  • 11/2015-4/2016 Työskentelyapuraha aineiston keräämiseen ja analysointiin aiheesta Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta)
  • 2016 -> Esitelmiä aiheesta Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin
  • 9/2017-2/2018 Työskentelyapuraha tietokirjan kirjoittamiseen (Suomen Kulttuurirahasto)
  • 5/2018 Tietokirja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Maahenki)
  • 3/2019-9/2019 Näyttely Sadejuovia ja pilvisäteitä (Järvenpään taidemuseo)
  • 7/2019 Podcast-sarja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Yleisradio)

Vertaile Eero Järnefeltin Kukkivaa kesää ja Seija Paasosen ottamaa kuvaa Suvirannasta.

Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesääSuvirantaa
Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää ja Seija Paasosen kuva Suvirannasta Kuva: Järvenpään taidemuseo, Seija Paasonen / Yle
  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Jättimainen harppaus

    Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi.

    Puoli vuosisataa sitten Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui ne legendaariset sanat. Kuussa ei ole käyty 47 vuoteen, mutta nyt Kuu taas kiinnostaa. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan pääjohtaja Jim Bridenstine on puhunut julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän sanoo, että tällä kerralla Kuuhun ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt on tarkoitus jäädä Kuuhun pysyvästi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.