Hyppää pääsisältöön

Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen maalauksen edessä
Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen Meteorologi, toimittaja Seija Paasonen maalauksen edessä Seija Paasonen

Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat

Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan. Uinunut idea oli täynnä mahdollisuuksia ja lähdin vauhdilla niitä kohti. Syntyi ripeässä tahdissa monenlaista uutta ja ennenkokematonta.

Katselin teoksia tarkkaan ja panin merkille asioita, joihin aiemmin muut eivät ehkä olleet kiinnittäneet huomiota.

Tutkin maalauksia meteorologin näkökulmasta, sääopin teorioiden ja luokittelusääntöjen kautta.

Tarkastelin ison joukon maalauksia ja pidin maalausten säätilanteita totena. Koodasin sääilmiöt ja pilvet, yritin tunnistaa vuoden- ja vuorokaudenajat, yritin paikallistaa tienoita.

Tietokoneen näyttöä tuijotellen vaeltelin karttaohjelman avulla monissa maailman kolkissa. Tunnistin rakennettuja kohteita – katuja, kirkkoja, taloja, siltoja. Tunnistin myös luonnonmaisemia – tulivuoria, merenlahtia, järvimaisemia.

Katselin teoksia tarkkaan ja panin merkille asioita, joihin aiemmin muut eivät ehkä olleet kiinnittäneet huomiota.

Vierailin tiuhaan kirjastoissa. Uppouduin kirjoihin, jotka kertoivat maalauksista ja taiteilijoista. Vierailin taidemuseoissa ja taidemuseoiden nettisivuilla.

Yritin jäljittää maalausten säätilanteita. Toisinaan maalauksessa oleva päivämäärä auttoi asiaa. Toisinaan maalaus oli lähtökohdiltaan fiktiivinen eikä lainkaan tarkoitettu tällaisiin tarkasteluihin.

Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää
Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää Kuva: Järvenpään taidemuseo Eero Järnefelt,Kukkivaa kesää,Suviranta
Suvirantaa
Suvirantaa Kuva: Seija Paasonen / Yle Järvenranta,Suviranta

Yksi yritykseni jäljittää maalausajankohta liittyy Eero Järnefeltin teokseen Kukkivaa kesää.

Maalauksen näkymässä katseen johdattaa Tuusulanjärvelle oja, Räikilänoja Järvenpään eteläosassa lähellä Järnefeltin ateljeekotia Suvirantaa. Ojan molemmin puolin on rehevää rantakasvillisuutta. Kasvillisuuden perusteella päädyn heinä-elokuuhun, sillä maalauksessa rantakukka kukkii.

Eero ja Saimi Järnefeltin kirjeenvaihdon perusteella taiteilija on suuren osan heinäkuuta Korpilahdella. Heinäkuun lopulla hän palaa Suvirantaan.

Maalauksen taivas on täynnä melko korkeita, tummapohjaisia pilviä. Pilvet viittaavat epävakauteen, mielikuvaan siitä, että niistä voi vielä kehittyä kuuropilviä saman päivän aikana.

Tarkistan säätilanteen. Helsingin Kaisaniemen tietojen mukaan heinäkuun loppu on ollut lämmin mutta epävakainen. Monena päivänä on kuurotellut. Heinäkuun lopun säätila sopii hyvin maalauksen näkymään.

Olen kokenut hyvin saman näköisen taivaan saman järven rannalla – en Räikilänojalla, vaan Suvirannan pihalla heinäkuun lopussa 2016. Kuvan oton jälkeen puolen tunnin kuluttua alueella satoi ja ukkosti. Mietin, oliko niin tapahtunut myös 98 vuotta aikaisemmin eli vuonna 1918.

Olen monen maalauksen kohdalla pohtinut, voiko jokin ilmiö olla totta.

Maalausten maailmoihin on mielenkiintoista uppoutua. Huomaan kerranneeni asioita historiasta ja maantiedosta ja myös meteorologiasta. Olen monen maalauksen kohdalla pohtinut, voiko jokin ilmiö olla totta. Olen muutaman kerran tarkistanut maalauksen nimen perusteella yksityiskohtia jopa raamatusta.

Olen uteliaana tutkinut maalauksia omasta vinkkelistäni, oman kiinnostukseni kautta. Rohkaisen myös muita katselemaan maalauksia omista lähtökohdistaan ilman pelkoa siitä, ettei tarkastele maalauksia “oikein”. Maalausten maailmassa matkatessani olen oppinut paljon myös kuvataiteesta. Ja huomaan, että tarve oppia kasvaa koko ajan.

Taiteilijoiden taivaat

Ylen Radio 1:n audiosarja koostuu neljästä osasta, neljästä vuodenajasta, keväästä, kesästä, syksystä ja talvesta. Olen tutkinut vuodenkiertoa maalausten kautta: vuodenaikojen etenemistä, niiden vaihtumista, tyypillisiä sään ja luonnon ilmiöitä eri vaiheessa vuotta.

Aina vuodenajan hahmottaminen maalauksesta ei ole helppoa, mutta mielenkiintoista se on. Suosittelen tällaista lähestymistapaa muillekin!

Puron solinaa, linnun laulua, tuomen tuoksua — se on kevät!

Kuuntele podcast:

Keväästä tutkin muun muassa lumi- ja jääpeitteen hupenemista, jokien tulvimista, maiseman vihertymistä, kevättöitä, kevätkukkien ja hedelmäpuiden kukkimista. Tällaisia maalauksia olivat muun muassa Pekka Halosen Puronsuu (1908, Orioin Oyj), Akseli Gallen-Kallelan Auringonlasku Ruovedellä (1899, yksityiskokoelma), Sulho Sipilän Vapunpäivä (1931, Kansallisgalleria), Pekka Halosen Linnunlaulusta Kaisaniemeen (1889, Harri Silanderin kokoelmat) ja Eero Järnefeltin Syreenipensas (ajoittamaton, Kansallisgalleria).

Puron solinaa, linnun laulua, tuomen tuoksua — se on kevät! - jaksossa mainitut teokset

Pekka Halonen, Viimeinen lumi, 1908, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevätpäivä, 1917, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Jään ja lumen peittämä kallio, 1911, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Kevättulva, 1895, Joensuun taidemuseo
Pekka Halonen, Veneentervaaja II, 1908, Tampereen kaupungin kokoelma
Pekka Halonen, Veneen tervaaja I, 1908, The Herbert Hoover Presidential Library-Museum, West-Branch, Iowa
Isaac Levitan, Maaliskuu, 1895, Tretjakovin galleria, Moskova
Wilho Sjöström, Maaliskuun aurinko, 1910 Turun taidemuseo
Akseli Gallen-Kallela, Viittatie jäällä, 1887, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Karhunputki, 1889, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Järven jää, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevättalven maisema, 1916, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Kevättalvi, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Kevättulva, 1916, Gösta Serlachiuksen taidesäätiö
Pekka Halonen, Jäänlähtö, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Jää sulaa, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Saunanranta jäänlähdön aikaan, 1916, Halosenniemen museo/Pekka Halosen seura
Pekka Halonen, Viimeiset jäät lähtevät, 1916, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Puronsuu,1908, Orion Oyj
Hugo Simberg, Kevätilta jäänlähdön aikaan, 1897, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Auringonlasku Ruovedellä, 1899, yksityiskokoelma
Ellen Thesleff, Kevätyö, 1894, Kansallisgalleria
Ellen Thesleff, Haapoja, 1893, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Kevättulva Tuusulanjärvellä, 1913, Järvenpään taidemuseo
Sulho Sipilä, Vapunpäivä, 1932, Kansallisgalleria
Elin Danielson-Gambogi, Ruissalon silta, 1891, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Kevätmaisema, sadetunnelma, 1873, yksityiskokoelma
Fanny Churberg. Kaski, aihe Uudeltamaalta, 1872, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Lähestyvä rajuilma, 1874, Pohjanmaan museo
Fanny Churberg, Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma, 1877, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Linnunlaulusta Kaisaniemeen, 1889, Harri Silanderin kokoelmat
Ivan Hrutski (Khrutsky), Kohti pyhää paikkaa, 1940-luku, Tretjakovin galleria, Moskova
Eero Järnefelt Syreenipensas, ajoittamaton, Kansallisgalleria

Valoisia öitä, poutapilviä, ukkosen uhkaa — se on kesä!

Kuuntele podcast:

Kesän etenemistä kuvaavat valoisat yöt, kukkaniityt, kuurosateet, heinäkuun helteet, kesäiset kuutamot ja hallanvaara. Näitä pitivät sisällään muun muassa Gabriel Engbergin Maisema Lapista, kesäyö (1898, Kansallisgalleria), Eero Järnefeltin Heinäkuun päivä (1891, Viipurin taiteen ystävät, Hämeenlinnan taidemuseo), Eero Järnefeltin Kukkivaa kesää (1981, Järvenpään taidemuseo), Fanny Churbergn Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma (1877, yksityiskokoelma), Eero Järnefeltin Kesäyön kuu (1889, Kansallisgalleria) ja Hugo Simbergin Halla (1895, Kansallisgalleria).

Valoisia öitä, poutapilviä, ukkosen uhkaa — se on kesä! - jaksossa mainitut teokset

Claude Monet, Niitty, 1876, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Saimi kedolla, 1892, Järvenpään taidemuseo
Gabriel Engberg, Maisema Lapista, kesäyö, 1898, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Heinäkuun päivä, 1891, Viipurin taiteen ystävät, Hämeenlinnan taidemuseo
Helmi Biese, Elokuun päivä, 1892, yksityiskokoelma
Aukusti Uotila, Kalastajia Välimerellä, 1885, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Kukkivaa kesää, 1918, Järvenpään taidemuseo
Fanny Churberg, Kaski, maisema Uudeltamaalta, 1872, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Maisema Viipurin tienoilta, lähestyvä ukonilma, 1877, yksityiskokoelma
Mihail Clodt von Jürgensburg, Metsätie puolenpäivän aikaan, 1878, Tretjakovin galleria, Moskova
Maksim Vorobjov, Salama iskee tammeen, 1842, Tretjakovin galleria, Moskova
Akseli Gallen-Kallela, Murtunut honka, 1906, yksityiskokoelma
Valery Polotnov, Kesäkuuro, A Summer Shower, 2001, Art Prima Gallery, Moskova (v. 2007 tieto)
Eero Järnefelt, Koli, 1917, Järvenpään taidemuseo
Prinssi Eugen, Ukkoskuuro Vätternin yllä, Åskby över Vättern, 1925, Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Prinssi Eugen, Sää selkenee sateen jälkeen, Det klarnar efter regn, 1904,Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Eero Järnefelt, Iltarusko, ajoittamaton, yksityiskokoelma
Eero Järnefelt, Kesäyön kuu, 1889, Kansallisgalleria
Elin Danielson-Gambogi, Kesäyö, 1890, Kansallisgalleria
Eero Järnefelt, Tähtitaivas, ajoittamaton, yksityiskokoelma
Ferdinand von Wright, Savolaisvene järvellä, 1879, Kansallisgalleria
Hugo Simberg, Halla, 1895, Kansallisgalleria

Ruskaa, sadetta, ensi lunta — se on syksy!

Kuuntele podcast:

Syksyä kuvaaviin maalauksiin liitin muun muassa ruskean sävyisen maiseman, ruskan, intiaanikesän, syyssateet, sumun ja ensilumen. Tällaisia teoksia ovat muun muassa Fanny Churbergin Muuttolinnut (1878, Kansallisgalleria), Willard Leroy Metcalf’n Intiaanikesä Vermontissa (1922, Dallas Museum of Fine Arts), Eero Järnefeltin Kaislikkoranta (1905, Kansallisgalleria), Väinö Kamppurin Sadeilma Mechelininkadulla (1934, Kansallisgalleria), Werner Holmbergin Myrsky Näsijärvellä (1860, Kansallisgalleria) ja Hjalmar Munsterhjelmin Ensilumi (1883, Tasavallan presidentin kanslia).

Ruskaa, sadetta, ensi lunta — se on syksy! - jaksossa mainitut teokset

Julia Beck, Korpträsket, 1884, yksityiskokoelma
Julia Beck, Montcourt, 1885, yksityiskokoelma
Fanny Churberg, Muuttolinnut, 1878, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Niittymaisema syksyllä, 1897, yksityiskokoelma
Willard Leroy Metcalf, Intiaanikesä Vermontissa, 1922, Dallas Museum of Fine Arts
Eero Järnefelt, Kaislikkoranta, 1905, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Syksyinen raita, 1907, Kansallisgalleria
Akseli Gallen-Kallela, Sumumaisema, 1884, Kansallisgalleria
Albert Edelfelt, Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, 1889-1890, Kansallisgalleria
Väinö Kamppuri, Sadeilma Mechelininkadulla, 1934, Kansallisgalleria
Aukusti Uotila, Helsingin Esplanadi syyspäivänä, n. 1882, yksityiskokoelma
Magnus von Wright, Maisemaharjoitelma Haikkoosta, 1862, Kansallisgalleria
Albert Edelfelt, Näköala Haikon yli, 1899, Kansallisgalleria
Fyodor Vasiliev, Auringon nousu Pietarissa, Sunrise in Saint-Petersburg, 1870-luku, Venäläinen museo, Pietari
Mihail Clodt von Jürgensburg, Syksyinen maantie, 1863, Tretjakovin galleria, Moskova
Märtha Tynell, Sadetunnelmaa ikkunastani Rue Tronchet’n varrella Pariisissa, Regnstämning från mitt fönster vid Rue Tronchet i Paris, 1898, Länsmuseet Gävleborg
Werner Holmberg, Myrsky Näsijärvellä, 1860, Kansallisgalleria
Jean-François Millet, Myrskytuuli, A Gust of Wind, 1871-1873, National Museum Wales
Kaarlo Vuori, Ensi lumi, 1909, Hämeenlinnan taidemuseo
Hjalmar Munsterhjelm, Ensilumi, 1883, Tasavallan presidentin kanslia
Tuulikki Pietilä, Marraskuun kuu, Lehmuspuro Itä-Karjalassa, 1945, Kansallisgalleria

Pakkasen pauketta, myrskytuulen tuiverrusta, suojasäätä — se on talvi!

Kuuntele podcast:

Talven maalausten tuntomerkkejä olivat muun muassa lumipeite, lähestyvät tai väistyvät lumisateet, paukkupakkaset, suojasää ja talviset auringonlaskut. Tällaisia maalauksia ovat muun muassa Pekka Halosen Talvimaisema Kinhamista (1923, Kansallisgalleria), Magnus von Wrightin Liljenstrandin talo talvella (1860, Kansallisgalleria), Hjalmar Munsterhjelmin Hämäläistalo talvella (1866, Kansallisgalleria), Ali Munsterhjelmin Suojasäällä (1905, Turun taidemuseo), Fanny Churbergin Talvinen auringonlasku (1878, yksityiskokoelma) ja Pekka Halosen Saunanranta, kevättalvi (1906, Didrichsenin taidemuseo).

Pakkasen pauketta, myrskytuulen tuiverrusta, suojasäätä — se on talvi! - jaksossa mainitut teokset

Pekka Halonen, Talvimaisema Kinahmista, 1923, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Talvista metsää Kinahmista, 1923, Prins Eugens Waldemarsudde, Tukholma
Pekka Halonen, Kinahmin talvea, 1923, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Pakkasilta, 1923, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Huurretta, 1895, K.H. Renlundin museo, Kokkola
Pekka Halonen, Huurteisia puita, 1928, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Huurteiset petäjät, 1915, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Varhainen talvi, 1909, Harri Silanderin kokoelmat
Magnus von Wright, Liljenstrandin talo talvella, 1860, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Heinäkuormia, 1899, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Talvinen iltarusko, 1899, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Koira ulvoo kuuta, 1899, Halosenniemen museo/Tuusulan museo
Pekka Halonen, Mänty lumisateessa, 1928, Halosenniemen museo/Pekka Halosen seura
Willard Leroy Metcalf, Valkoinen huntu, White Veil , 1909, Detroit Institute of Arts Museum, Kanada
Willard Leroy Metcalf, Puunajoa - Talvi, Hauling Wood - Winter, 1920, Addison Gallery of American Art - Andover, MA
Hjalmar Munsterhjelm, Hämäläistalo talvella, 1866, Kansallisgalleria
Marcus Collin, Talvimaisema, 1947, Taidesäätiö Merita
Pekka Halonen, Leuto talvipäivä, 1902, (yksityiskokoelma)
Pekka Halonen, Suojasää, 1905, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Lauha talvipäivä, 1913, Harri Silanderin kokoelmat
Pekka Halonen, Usvainen talvipäivä, 1931, yksityiskokoelma
Carl Larsson, Ulkoilmamaalari, 1886, Nationalmuseum, Tukholma
Ali Munsterhjelm, Suojasäällä, 1905, Turun taidemuseo
Pekka Halonen, Talvimaisema, 1900, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Talvimaisema Tuusulasta, 1900, yksityiskokoelma
Pekka Halonen, Avannolla, 1900, Kansallisgalleria
Pekka Halonen, Tammikuun päivä, 1930, Harri Silanderin kokoelmat
Sulho Sipilä, Luistinrata, 1932, Kansallisgalleria
Fanny Churberg, Talvinen auringonlasku, 1878, yksityiskokoelma
Edvard Munch, Huuto, 1893, Kansallisgalleria, Oslo
Edvard Munch, Epätoivo (Förtvivlan, Fortvilelse, Despair ), 1892 ja 1894, Munch museo, Oslo
Edvard Munch, Ahdistus (Anxiety), 1894, Munch museo, Oslo
Edvard Munch, Friedrich Nietzsche, 1906, Munch museo, Oslo
Pekka Halonen, Kevättalvea Tuusulassa, 1907, Harri Silanderin kokoelmat
Pekka Halonen, Saunanranta, kevättalvi, 1906, Didrichsenin taidemuseo
Pekka Halonen, Kevättalvi, 1909, yksityiskokoelma

Podcasteissa mainittuja maalauksia on nähtävissä muun muassa Ateneumissa ja Hämeenlinnan taidemuseossa, mutta varsinkin Järvenpään taidemuseossa syyskuun 2019 loppuun asti olevassa Sadejuovia ja pilvisäteitä -näyttelyssä.

Seijan polku meteorologiasta taiteilijoiden taivaisiin

  • 1980 Säähavainnontekokurssi meteorologian opintojen alkuvaiheessa (sääilmiöiden ja pilvien havainnointi, tunnistaminen ja nimeäminen)
  • 2014 Esitelmä Eeron pilvet (Järvenpään taidemuseo)
  • 11/2015-4/2016 Työskentelyapuraha aineiston keräämiseen ja analysointiin aiheesta Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta)
  • 2016 -> Esitelmiä aiheesta Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin
  • 9/2017-2/2018 Työskentelyapuraha tietokirjan kirjoittamiseen (Suomen Kulttuurirahasto)
  • 5/2018 Tietokirja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Maahenki)
  • 3/2019-9/2019 Näyttely Sadejuovia ja pilvisäteitä (Järvenpään taidemuseo)
  • 7/2019 Podcast-sarja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin (Yleisradio)

Vertaile Eero Järnefeltin Kukkivaa kesää ja Seija Paasosen ottamaa kuvaa Suvirannasta.

Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesääSuvirantaa
Eero Järnefeltin maalaus Kukkivaa kesää ja Seija Paasosen kuva Suvirannasta Kuva: Järvenpään taidemuseo, Seija Paasonen / Yle
  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.