Hyppää pääsisältöön

Laiskuutta ei ole – on vain erilaisia hidasteita

Nainen makaa riippumatossa.
Nainen makaa riippumatossa. Kuva: ©Nicodape - stock.adobe.com nainen

Onko laiskuus luonteenpiirre? Vai onko "laiskojen" ihmisten käyttäytymiselle jokin syvempi syy?

"Olen nähnyt kaiken ikäisten opiskelijoiden lintsaavan, lykkäävän tehtävien palauttamista ja välttelevän osallistumista opetukseen, mutta en usko, että yksikään heistä on ollut "laiska". Näin kirjoittaa Medium -lehdessä chicagolaisen Loyola -yliopiston sosiaalipsykologian apulaisprofessori Devon Price.

Kyse ei hänen mukaansa ole halun, motivaation tai moraalisen ryhdikkyyden puutteesta.

"Itse asiassa uskon, että laiskuutta ei ole olemassakaan."

"Laiskuus" onkin erittäin tulkinnanvarainen ilmiö. Laiskuudeksi kutsutaan usein esimerkiksi asioiden lykkäämistä, eli niin kutsuttua prokastinaatiota. Se on psykologian alaan kuuluvissa tutkimuksissa todettu kuitenkin jo vuosikymmenien ajan olevan toiminnallinen ongelma eikä osoitus laiskuudesta.

Laiskaksi nimittäminen voi johtua myös nimittelijän tärkeilyn halusta

Akateemisessa maailmassa opiskelijoilta odotetaan kunnioitusta ja kurinalaisuutta. Opettajat ottavat Pricen mukaan henkilökohtaisesti opiskelijoiden lintsaamisen tai tehtävien tekemättä jättämisen. Opettajien tulkinta opiskelijoiden käyttäytymisestä onkin usein: "Miksi he eivät ota minua vakavasti? Miksi he eivät saa minua tuntemaan itseäni tärkeäksi, kiinnostavaksi ja älykkääksi?

Sosiaalipsykologia tutkii ihmisen käyttäytymiseen vaikuttavia niin kutsuttuja olosuhteellisia ja kontekstuaalisia tekijöitä. Pricen mukaan tuomitsevat ja elitistiset asenteet syntyvät siitä, että tuomittavan henkilön olosuhteista ei ole tietoa. Laiskaksi tuomitseminen kertoo siitä, että nimittelijä ei pysty näkemään oman kuplansa ulkopuolelle.

"Jos mielestäsi jonkun ihmisen käyttäytyminen ei ole järjellistä, se johtuu siitä, että et kykene katsomaan asiaa tämän ihmisen näkökulmasta", Price kirjoittaa.

Jos ihminen on "laiska", jokin estää häntä tekemästä asioita

Sosiaalipsykologi muistuttaa, että ihmiset eivät pääosin valitse vapaaehtoisesti epäonnistumistaan, epäpätevyyttään tai tehottomuuttaan. Jos ihminen esimerkiksi lykkää projektia, joka on hänelle tärkeä, se johtuu tavallisesti siitä, että jokin estää häntä tekemästä sitä.

Tutkimusten mukaan "laiska" on joko
a) ahdistunut siitä, että ei ole "tarpeeksi hyvä", tai
b) epävarma siitä, miten tehtävä pitäisi aloittaa.

Itse asiassa mitä enemmän tehtävän onnistunut suorittaminen ihmiselle merkitsee, alkaa hän tutkimusten mukaan lykätä asiaa sitä suuremmalla todennäköisyydellä. Sen sijaan, että hutiloisi nopeasti jotakin mielivaltaista kasaan.

Halu ymmärtää, mikä estää tekemästä tehtävää voi tuoda avun

Syyllistäminen ja tuomitseminen eivät muuta "laiskan" käyttäytymistä vaan saa hänet entisestään jumiin.

"Asioiden lykkääjät saattavat kiduttaa itseään istumalla tyhjän sivun edessä tuntikausia ja syyllistää itseään siitä, että eivät saa mitään aikaiseksi. Samalla heidän suorituspaineensa kasvavat niin, että tehtävän aloittaminen muuttuu aina vain vaikeammaksi", Price kirjoittaa.

Sen sijaan avun voi tuoda uteliaisuus ja halu ymmärtää, mikä estää häntä tekemästä asiaa. "Laiska" saattaa nimittäin kaivata yksinkertaisesti apua siinä, miten monimutkaisen ja suuren tehtävän voi pilkkoa hallittaviin osiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede