Hyppää pääsisältöön

Raakun lemmenloma onnistui – erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka lisääntyi laboratoriossa! Paluu kotijokeen on vielä mahdotonta

Raakkuja altaassa Konnevedellä
Pohjaliete ja lohikato estävät jokihelmisimpukan lisääntymisen ja kasvun Suomen joissa Raakkuja altaassa Konnevedellä Kuva: Panu Oulasvirta Jokihelmisimpukka,Minna Pyykön maailma

Erittäin uhanalaiset jokihelmisimpukat eli raakut voivat huonosti Suomen joissa ja puroissa. Vuonna 2016 alkoi pelastusoperaatio, jossa raakun toukkia kerätään ja kasvatetaan tutkimuslaitoksessa. Pelastustoimet tuottavat nyt tulosta, sillä ensimmäiset viljellyt poikaset ovat syntyneet! Kotijoessa ne eivät kuitenkaan vielä selviytyisi ilman tukitoimia.

Tutkimusasemalla kasvatettuja jokihelmisimpukan poikasia
Vastasyntyneitä Mustionjoen raakun poikasia, pituus 0,3-0,5 mm Tutkimusasemalla kasvatettuja jokihelmisimpukan poikasia Kuva: Hanna Suonia Jokihelmisimpukka
Raakkuja syötetään tutkimuslaitoksella.
Tutkimusavustajat keräävät poikasia kasvatukseen Raakkuja syötetään tutkimuslaitoksella. Kuva: Annina Björlund Jokihelmisimpukka

Tutkijat ovat onnistuneet tuottamaan ensimmäiset viljellyt raakun poikaset Konneveden tutkimusaseman laboratoriossa. Poikaset ovat peräisin raakkuyksilöistä, jotka tuotiin
asemalle Mustionjoesta ja Ähtävänjoesta syksyllä 2016.

– Todella hieno ja liikuttava hetki, kun näin ensimmäiset elinkelpoiset pikkuraakut ’vilkuttamassa’ petrimaljalla, kertoo tutkimusavustaja Hanna Suonia Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Tutkimuksen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta arvioi, että keinokasvatus on välttämätön välivaihe raakun suojelutyössä, sillä Suomen jokien tilanne on liian huono raakun lisääntymiseen, ja poikasten kasvuun. Raakku tarvitsee puhdasta, virtaavaa vettä koko elämänsä ajan, ja sen toukat väli-isännäkseen taimenen tai lohen.

– Konneveden tutkimuslaitoksella lisääntymisensä luonnossa jo lopettaneet raakut alkoivat tuottaa toukkia syksyllä 2018. Toukat ovat nyt kehittyneet isäntäkalojensa kiduksilla lähes 11 kuukauden ajan.

– Nyt ne ovat valmiita irrottautumaan kaloista, jolloin niistä tulee raakun poikasia ja ne ovat valmiita jatkokasvatukseen, Taskinen kertoo.

Raakkuja syötetään tutkimusasemalla
Raakkuja hoidetaan Konneveden tutkimusasemalla Raakkuja syötetään tutkimusasemalla Kuva: Minna Pyykkö jokihelmisimpukka,Minna Pyykön maailma

Keinokasvatuksessa tutkijat keräävät kooltaan 0,3-0,5 millimetrin mittaiset raakun poikaset talteen, ja ryhtyvät kasvattamaan poikasia syöttämällä niille kasviplanktonia.

– Ne on kasvatettava laboratoriossa 0,5-1 cm kokoon, ennen kuin ne ovat tarpeeksi vahvoja palautettavaksi luontoon, Taskinen kertoo. Tämä voi vaatia 2-3 vuoden pituisen hoito- ja ruokintaurakan.

Raakku eli jokihelmisimpukka on miljoonia vuosia vanha laji

Jokihelmisimpukka kädessä.
Täysikasvuinen raakku voi olla yli satavuotias Jokihelmisimpukka kädessä. Kuva: Juha Syväranta, Panu Oulasvirta / Alleco Oy Jokihelmisimpukka

Elinympäristössään jokihelmisimpukka (Margaritifera margaritifera) kuuluu ekosysteemin avainlajeihin. Se ylläpitää hyvää veden laatua suodattaen jopa 50 litraa vettä päivässä, ja on näin elinalueensa ekosysteemille hyvin tärkeä.

Raakut voivat elää yli 100-vuotiaaksi, mutta ne viihtyvät vain puhdasvetisissä joissa ja puroissa. Varsinkin raakun ensimmäisinä elinvuosina sen elinympäristövaatimukset ovat todella tiukat.

Pikku toukka tarvitsee kasvualustakseen puhtaan joen pohjan ja virtaavaa vettä. Toukat kasvavat joen pohjasorassa, ja jos pohjalla on paljon lietettä, ne eivät saa ravintoa ja kuolevat.

Vanhat raakut pärjäävät lietepohjassakin, mutta ne eivät pysty lisääntymään siellä. Jonain päivänä viimeisetkin raakut kuolevat eikä uusia tule.

Joet kuntoon, jotta raakut pärjäisivät myös eteläisessä Suomessa

Sukeltajat tutkivat jokihelmisimpukan elinoloja Mustionjoessa.
Tutkimussukeltajat Mustionjoella Raaseporissa toukokuussa 2019 Sukeltajat tutkivat jokihelmisimpukan elinoloja Mustionjoessa. Kuva: Juha Syväranta, Panu Oulasvirta / Alleco Oy jokihelmisimpukka
Sukeltajat tutkivat jokihelmisimpukan elinoloja Mustionjoessa.
Joet täytyy saada kuntoon ennen poikasten kotiuttamista Sukeltajat tutkivat jokihelmisimpukan elinoloja Mustionjoessa. Kuva: Juha Syväranta / Alleco Oy jokihelmisimpukka

Lohijoet ja puhtaat, kirkasvetiset purot ovat nykyään harvinaisia erityisesti Etelä-Suomessa. Suomen eteläisimmän raakkujoen, Mustionjoen tilanne on huolestuttava.

– Ennen kuin raakut voidaan palauttaa luontoon, kotijoessa pitää saada kuntoon veden laatu, lohikalojen määrä ja liettynyt pohjasora, kertoo sukelluslaskentaa johtanut FM Panu Oulasvirta Alleco OY:stä.

– Raakkukannat pienenevät hälyttävää tahtia – esimerkiksi Mustionjoessa, Åminneforsin raakkupopulaatiossa on tällä hetkellä noin 850 yksilöä. Vuonna 2010 kannan koko oli noin 2000 raakkua.

Työtä jokien elinympäristön parantamiseksi ja lohikalakantojen palauttamiseksi on jatkettava määrätietoisesti korostaa myös professori Taskinen.

– Tutkimustyötä näiden ongelmien ratkaisemiseksi jatketaan, jotta raakut pärjäisivät Etelä-Suomessa muuallakin kuin laboratoriossa.

Osa Konneveden tutkimusasemalla tuotetuista raakunpoikasista viedään jatkokasvatukseen Norjaan Austevollin kasvatuslaitokseen heinä-elokuun taitteessa. Siirto-operaatio on osa EU Life IP Freshabit-hankketta, ja esimerkki kansainvälistä yhteistyöstä simpukoiden suojelututkimuksessa.

Raakkuja altaassa Konnevedellä
Suomen vanhimmalla eläimellä on toivoa Raakkuja altaassa Konnevedellä Kuva: Jouni Taskinen Minna Pyykön maailma,jokihelmisimpukka

Lisää aiheesta:

Jyväskylän yliopiston tiedote: Ensimmäiset uhanalaisen raakun poikaset syntyivät Konneveden tutkimusasemalla

Minna Pyykön maailma: Suomen vanhin eläin

Metsäradio: Juha Laaksonen raakkuja tutkimassa kainuulaisella metsäpurolla

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

    Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa.

    Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä.

  • Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä

    Tällainen on lohen taistelu vastavirtaa vastaan.

    Lohi palaa kotiin hajun ja magneettiaistin avulla. Lisääntymisvietti saa sen vaeltamaan tuhansia kilometrejä Suomeen palaavalla Itämeren lohella ei ole montaa jokea, johon kutea kallisarvoinen mäti. Jäljellä on enää neljä Itämereen laskevaa jokea, joissa lohen lisääntyminen onnistuu. Ennen kalojen häviäminen korvattiin istuttamalla jokiin ja meriin viljeltyjä lohen poikasia.

  • Tunnetko muurahaiset ja niiden tavat? Tee Yle Luonnon muurahaistesti!

    Testaa tietosi muurahaisten ihmeellisestä maailmasta

    Kuka keossa pomottaa? Pistääkö keltiäinen? Kuseeko viholainen? Muurahaisten maailma on kiehtova ja ihmeellinen. Ne ovat järjestelmällisen ahkeria uurastajia, jotka lypsävät ravintoa ja huolehtivat jälkeläisistään, mutta myös ryöstävät, tappavat ja taistelevat.

  • Tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa? Tee Yle Luonnon testi

    Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää.

    Suomi on ollut vuosimiljoonien aikana useita kertoja paksun mannerjäätikön peitossa. Jääkaudet murjoivat ja muokkasivat Suomen maaperää, siirsivät ja siloittivat kiviä sekä kallioita. Paljasta sisäinen geologisi ja testaa, tunnistatko jääkauden jäljet Suomen luonnossa.

  • Kesämökillä kannattaa pönttöillä

    Tällaisia pönttöjä kannattaa ripustaa kesämökille

    Loma on mitä parasta linnunpönttöjen rakennusaikaa. Tässä vinkit siihen millaisia pönttöjä kesämökille kannattaa ripustaa.

  • Kuka pöntössäsi pesi?

    Vanha pesänpohja voi paljastaa pöntössä pesineen lajin.

    Tiedätkö kuka pöntössäsi pesi? Tavallisimpia pönttöpesijöitä ovat tiaiset ja kirjosieppo, mutta toki muitakin on. Vanha pesänpohja voi paljastaa lajin. Talvi on hyvää aikaa tarkistaa tilanne ja puhdistaa pöntöt kesän jäljiltä. Kirput, väiveet ja muutkin syöpäläiset ovat kohmeessa, joten suuremmilta puremilta ja kutinoilta todennäisesti säästyy.

  • Mikä Suomen pönttölintu olet?

    Tee leikkimielinen testi!

    Viihdytkö kotona vai kutsuuko tropiikki ajoittain pakkomielteen lailla? Haluatko olla yksin vai kaikkien kanssa? Tee leikkimielinen testi, josta selviää, mikä Suomen pönttölinnuista, eli kolopesijöistä, olet.