Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Jättimäinen harppaus

Kuu
Kuu Kuu

"Tämä on pieni askel ihmiselle, mutta jättimäinen harppaus ihmiskunnalle."

21.7.2019 tulee kuluneeksi 50 vuotta siitä, kun ihminen ensimmäistä kertaa astui Kuun pinnalle. Puoli vuosisataa.

Ensiaskeleen otti Apollo 11 -lennon komentaja, yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong. Hän astui Kuun pinnalle vasemmalla jalallaan ja lausui nuo legendaariset sanat.

Kun Neil Armstrong kuoli vuonna 2012, Nemesis-yhtye improvisoi hänen muistolleen. For Neil.

Ennen kuin Kuuhun päästiin lausumaan mitään ikimuistettavaa, sitä ennen oli tapahtunut paljon. Presidentti John F. Kennedy antoi vuonna 1962 siihen aikaan lähes tieteisfantasialta kuulostaneen lupauksensa, että Yhdysvallat lähettää ihmisen Kuuhun ennen tuon vuosikymmenen eli 1960-luvun loppua. Ja tuo hänet turvallisesti takaisin.

Tuota lupausta pidettiin mielikuvituksellisena ja ylioptimistisena, vaikka tottakai usko tieteen ja teknologian voimaan oli noihin aikoihin suurta, ja yleisilmapiiri oli Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välisestä kylmästä sodasta huolimatta jotenkin toiveikas.

Kuviteltiin, että kun ihminen ratkaisee avaruusmatkailuun liittyvät ongelmat, kaikki maallisetkin ongelmat ratkeavat - jos eivät ihan itsestään, niin ainakin vähän helpommin. Ja kaikkein rauhantahtoisimmat ihmiset ajattelivat, että keskenään kilpailevien suurvaltojen yhteiset ponnistukset avaruusmatkailun alalla vähentävät poliittista jännitystä ja lähentävät kansoja ja kulttuureita.

Tanskalainen Krishve ja esitys nimeltä Apollo, albumilta Apollo:

Kuuhun mentiin Yhdysvaltain Apollo-ohjelman avulla. Se avaruuslento, jolla Kuuhun mentiin oli Apollo 11. Se oli ensimmäinen Kuuhun laskeutunut miehitetty avaruuslento ja samalla koko Apollo-ohjelman viides miehitetty lento.

Se rakennelma, jolla Kuun pinnalle lähdettiin ensimmäistä kertaa matkustamaan, se ei ollut mikään ihan pieni kulkuneuvo. Apollo 11:n kantorakettina oli 111 metriä korkea Saturn 5 -raketti, jonka paino oli Maasta lähdettäessä yli 2700 tonnia. Sanottiin, että tuohon aikaan, 1960-luvun lopulla se oli suurin milloinkaan yhtenä kokonaisuutena paikasta toiseen siirretty rakennelma, ja että se rakennus, jossa tuo raketti rakennettiin, oli maailman suurin rakennus, ja että raketin kokoonpanohalli oli tuohon aikaan maailman suurin huone.

Raketti mahtui olemaan siellä pystyasennossa ja rakennuksen ovet olivat niin korkeat, että raketti mahtui pystyasennossa ja kokonaisena kulkemaan niistä ulos. Kerrotaan myös, että tuossa kokoonpanohallissa oli oma säätilansa, se oli niin iso, että jos ilmastointi ei toiminut moitteettomasti, saattoi hallin yläosaan kerääntyä sadepilviä, vaikka ulkona oli aurinkoinen ja helteinen ilma.

Vaikka kuumatkan valmistelu kesti käytännössä koko 1960-luvun, sinne lähdettiin lopulta aika vauhdilla. Kun kuualus Apollo 11 irtautui Saturn 5 -kantoraketista Maata kiertävällä radalla, se suorastaan ampaisi kohti Kuuta. Sen nopeus oli tuolloin lähes 40 tuhatta kilometriä tunnissa.

Mukana oli kolme astronauttia: lennon komentaja Neil Armstrong, kuumoduuli Eaglen ohjaaja Edwin Buzz Aldrin ja komentomoduuli Columbian pilotti Michael Collins. Kaksi ensin mainittua laskeutuivat Kuun pinnalle mainitulla kuumoduuli Eaglella ja kolmas astronautti odotteli heitä komentomoduulissa Kuuta kiertävällä radalla.

Tiettyä pientä jännitystä syntyi siitä seikasta, että tuo komentomoduuli, jossa Michael Collins oli aivan yksin, oli vailla minkäänlaista radioyhteyttä sekä Maahan että Kuun pinnalla olijoihin vajaan tunnin ajan eli sen ajan, jonka komentomoduuli kiersi Kuun pimeällä puolella. Joku sanoi, että Michael Collins oli tuolloin varmasti maailman yksinäisin ihminen.

Brian Eno sai vuonna 1983 tarjouksen, josta ei kannattanut kieltäytyä. Häntä pyydettiin tekemään musiikkia Al Reinertin ohjaamaan dokumenttielokuvaan, jonka materiaalina olivat Apollo-ohjelman astronauttien kuvaamat filmipätkät. Ja Brian Eno teki. Musiikki julkaistiin albumilla Apollo:

Kukaan ei ole oikeasti käynyt Kuussa, sanovat salaliittoteoreetikot. Kuun valloitus on huijausta. Yhdysvallat halusi näyttää voittaneensa kilpajuoksun Kuuhun. Sillä ei ollut muuta mahdollisuutta, koska Neuvostoliitto oli voittanut edelliset erät.

Neuvostoliitto voitti ensimmäisen erän lähettäessään Sputnik-satelliitin Maata kiertävälle radalle vuonna 1957. Neuvostoliitto voitti myös toisen erän lähettäessään elävän olennon, Laika-koiran, ensimmäisenä avaruuteen. Ja Neuvostoliitto voitti myös kolmannen erän, lähettäessään ensimmäisen ihmisen avaruuteen. Luutnantti Juri Gagarin kiersi maapallon ja palasi onnistuneesti avaruuslennoltaan vuonna 1961. Neuvostoliitto jopa onnistui tekemään historian ensimmäisen avaruuskävelyn vuonna 1965.

Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välinen kilpa avaruuden valloituksesta oli 1960-luvulla kiivaimmillaan. Yhdysvaltain piti keksiä jotakin. Kuu oli valloitettava, hinnalla millä hyvänsä. Piti tehdä jotakin, joka ainakin näytti Kuun valloitukselta, sanovat epäilijät. Kuun pinnalle piti saada astronautti tai kaksi ja tähtilippu.

Skeptikot sanovat, ettei 1960-luvun lopun tekniikalla ollut mitenkään mahdollista lentää ja laskeutua Kuuhun. Tietokoneet olivat lapsenkengissään ja avaruustekniikka vasta kehitteillä. Niinpä ainoa mahdollisuus kuvata kuumatka oli tehdä se elokuvastudiossa.

Epäilyjä ovat ruokkineet myös eräät myöhemmin tapahtuneet asiat. Esimerkiksi vuonna 2009 uutistoimisto Reuters kertoi NASA:n tuhonneen vahingossa ensimmäisestä kuukävelystä kuvatun alkuperäisen videomateriaalin.

On myös esitetty, että elokuvaohjaaja Stanley Kubrick avusti Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallintoa kuumatkan esittämisessä. Hän oli vuotta ennen kuulentoa saanut valmiiksi elokuvansa 2001 Avaruusseikkailu. Elokuva osoitti sen, että avaruutta ja Kuun pinnalle laskeutumista voitiin hyvin uskottavasti esittää elokuvastudiossa kuvatuissa otoksissa.

Salaliittoteoreetikot ovat lisäksi esittäneet, kuinka monista Kuussa otetuista valokuvista on löydetty outoja virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia. Taivaalla ei näy tähtiä. Valot ja varjot eivät täsmää. Perspektiivit eivät vastaa todellisuutta. Kuvia on käsitelty, sanovat epäilijät.

Kuulennon 50-vuotispäivään mennessä Kuun pinnalla on kävellyt vain 12 ihmistä, kaikki Yhdysvaltain astronautteja. Ensimmäisen Kuulennon eli Apollo 11:n jälkeen Kuun valloitusta jatkettiin Apollo 12 -lennolla. Apollo 13 oli se yritys, jolloin ei päästy Kuuhun, vaikka oli tarkoitus. Lennon menomatkalla sattui onnettomuus, ja Kuussa käynti oli jätettävä väliin. Kuu tosin kierrettiin, mutta palattiin saman tien takaisin Maahan. Ihmishenkiä ei onneksi menetetty.

Apollo 14 vei jälleen kaksi miestä Kuuhun, ja samaa jatkettiin Apollo 15, 16 ja 17 -lennoilla. Apollo 17 on toistaiseksi viimeinen Apollo-lento. Nimittäin suunnitellut Apollo 18, 19 ja 20 -lennot peruutettiin. Viimeisestä Apollo-lennosta ja Kuussa käynnistä on aikaa 47 vuotta. Se tapahtui vuonna 1972.

Kuusta tosin saatiin tietoja astronauttien sinne jättämien automaattisten tutkimusasemien kautta 1970-luvun lopulle saakka, mutta sitten Yhdysvaltain avaruushallinto eli NASA joutui sulkemaan nuo Kuussa olevat asemat, koska sillä ei enää ollut varaa ottaa vastaan asemien lähettämiä tietoja.

Kuussa ei siis ole käyty 47 vuoteen, mutta yllättäen vuonna 2019 Yhdysvaltain avaruushallinnon NASA:n pääjohtaja Jim Bridenstine puhui julkisesti miehitettyjen kuulentojen jatkamisesta. Hän suunnittelee Yhdysvaltain astronautteja Kuun pinnalle vuonna 2028.

Ja hän sanoo Yhdysvaltain tarkoituksena olevan jäädä Kuuhun pysyvästi. Hän sanoi, että tällä kerralla sinne ei mennä vain jättämään lippuja ja jalanjälkiä ja tulla saman tien takaisin. Nyt sinne on tarkoitus asettua.

Eikä suunta ole ainoastaan Kuuhun, vaan nyt suunta on myös Marsiin. NASA on ilmoittanut lähettävänsä uuden mönkijän Marsiin ensi vuonna, vuonna 2020, valmistelemaan 2030-luvulle suunniteltuja miehitettyjä lentoja.

Toivanen ja Mars, vanhan koulukunnan tyyliin, albumilla Planets:

Kuuhun pyritään siis edelleen ja uudelleen. Viime vuosina ovat mukaan tulleet yksityiset yritykset. Toisaalta NASA on ilmoittanut myös halukkuudestaan yhteistyöhön niin sanottujen yksityisten, kaupallisten tahojen kanssa. NASA on ilmoittanut, että Kuun pinnalle päästään useammin ja entistä pienemmin kustannuksin, kun sinne mennään kaupallisten yhteistyökumppanien kanssa.

Avaruus- ja ilmailuyhtiö Lockheed Martin pyrkii saamaan astronautit Kuuhun muutamassa vuodessa, vuoteen 2023 tai 2024 mennessä. Amazonin toimitusjohtajan Jeff Bezosin perustama Blue Origin -avaruusyritys on puolestaan ilmoittanut suunnitelmistaan aloittaa kuumatkat vuonna 2024.

Kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa on myös tutkittu mahdollisuuksia perustaa Kuuhun pysyvä tutkimusasema.

Kiinan avaruushallinto on kertonut aikovansa lähettää 2020-luvun aikana miehitetyn lennon Kuuhun. Kiina on myös kertonut suunnitelmistaan rakentaa Kuuhun tutkimusasema. Ja Kiina aikoo myös laukaista oman Mars-luotaimensa mahdollisimman pian.

No, kaikki tuo jää nähtäväksi. Suunnitelmia on esitetty ennenkin. Esimerkiksi amerikkalainen lentoyhtiö Pan Am alkoi jo vuonna 1964 eli viisi vuotta ennen ensimmäistä Kuussa käyntiä myydä jonotuspaikkoja Kuuhun suuntautuville turistimatkoille. Niiden sanottiin alkavan säännöllisesti vuonna 2001. Noille vuorolennoille ei ikävä kyllä enää myydä paikkoja, sillä lentoyhtiö lopetti ennakkolippujen myynnin jo vuonna 1971, sen jälkeen kun yli 93 tuhatta ihmistä oli tehnyt varauksen kuulennolle.

AVARUUSROMUA 21.7.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
NEMESIS: For Neil (Xenopus)
KRISHVE: Apollo (Apollo)
BRIAN ENO: Understars I (Apollo)
WENDY CARLOS: Luna (Digital Moonscapes)
ELUVIUM: Beyond the Moon For Someone in Reverse (False Readings On)
STEVE ROACH: Moon and Star (Midnight Moon)
TOIVANEN: Mars (Planets)
THE NIGHTCRAWLERS: Spacewalk Part 1 - osa - (Traveling Backwards)

  • Avaruusromua: Mitä on pluviofilia?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili?

    Tiedätkö millainen ihminen on pluviofiili? Minä en tiennyt. En, ennen kuin katsoin netistä. Pluviofiili on ihminen, joka rakastaa sadetta. Ihminen, johon sade vaikuttaa rauhoittavasti ja inspiroivasti. Latinan kielen sana "pluvia" tarkoittaa sadetta. Mitä on sade? Se on pilvistä putoavaa vettä eri olomuodoissaan. Se on kaikkea vedestä rakeisiin. Mitä muuta? Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri