Hyppää pääsisältöön

Kuusi syytä, miksi kiroilu on §@#&*:n hyvä tapa

Mies autossa nostaa käsivarttaan ylös huutaen.
Mies autossa nostaa käsivarttaan ylös huutaen. Kuva: ©Cara-Foto - stock.adobe.com mies

Ruokkoamattomia puheita kannattaa sietää, sillä niiden laukoja voi tutkimusten mukaan kaikin puolin paremmin. Hän on lisäksi myös luotettavampi ystävä.

Suomalaiset tunnetaan kovina ja luovina kiroilijoina. Skottien, irlantilaisten ja venäläisten kanssa olemme Euroopan ahkerimpia sadattelijoita.

Suomen kielen varmasti pärähtävin kirosana "perkele" on myös yksi suomen vanhimmista kirosanoista. Alun perin balttilainen Perkūnas on tarkoittanut ukkosen jumalaa. Sanan iäksi on arveltu yli 3000 vuotta, joissakin lähteissä yli 2000 vuotta.

Afasiapotilaat, jotka menettävät puhekykynsä ovat osittain kykeneväisiä laulamaan ja kiroilemaan. Kiroilu ei siis pääosin edes tapahdu samoissa aivoalueissa kuin muu kielen käyttö. Kun puhe tuotetaan etupäässä aivokuoressa ja vasemman aivopuoliskon erityisillä kielialueilla, syntyy kiroilu tutkimuksen mukaan tyvitumakkeissa.

Syy runsaaseen kirosanojen käyttöön on todennäköisesti sotaisassa historiassa. Suomessakin kiroiltiin väkevimmin sodan aikana ja heti sen jälkeen. Manaaminen ja haistattelu ovat antaneet sotilaille voimaa.

Kiroilu on hyvien tapojen vastaista ja monien korville kestämätöntä verbaliikkaa. Mutta tässä kuusi syytä, miksi siivottoman kielen käyttö kannattaa:

1. Saat sanomasi perille tehokkaasti
Kiroilu lisää sanomasi vaikuttavuutta työympäristössä ja välittää tuntemuksesi kohteena olevasta asiasta ilman, että sinun täytyy tuhlata aikaasi sanallistaaksesi tunteitasi. Pidät myös rajoistasi kiinni ilman, että sinun täytyy turvautua fyysiseen väkivaltaan.

2. Kestät paremmin kipua
Koehenkilöt joutuivat upottamaan kätensä jääkylmään veteen. Ne, joilla oli lupa noitua ja manata, pystyivät pitämään kättään pidempään vedessä kuin ne, jotka toistelivat neutraalia sanaa.

3. Nostat penkistä enemmän
Koehenkilöt polkivat kuntopyörää ja tekivät puristustestin. Ne, jotka saivat hokea ärräpäitä, suoriutuivat paremmin kuin ne, jotka joutuivat toistelemaan neutraalia sanaa.

4. Kiroilu on älykkyyden merkki
Tutkijat ovat kumonneet myytin, että sadattelijat turvautuvat kirosanoihin sanavaraston puutteen takia. Kiroilu saattaa jopa olla merkki korkeammasta älykkyysosamäärästä.

5. Olet luotettavampi ystävä
Kiroilu yhdistetään rehellisyyteen, sillä kiroilija ei suodata sanomaansa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan käsitys pitää paikkansa. Siinä selvitettiin ensin koehenkilöiden kirosanojen käytön määrää. Sen jälkeen he osallistuivat valehtelua mittaavaan testiin. Mitä enemmän kiroilua, sitä vähemmän he valehtelivat. Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin 75 000 Facebookin käyttäjän kirosanojen käytön määrä keskusteluissa ystävien kanssa. Ne, jotka kiroilivat eniten, käyttivät myös eniten muotoiluja, joka aikaisempien tutkimusten mukaan on yhdistettävissä rehellisyyteen.

6. Olet kaikin puolin tasapainoisempi
Psykiatri Neel Burton, joka on tutkinut tunteiden psykologiaa summaa yhteen kiroilun hyvinvointia lisäävät vaikutukset: Kiroilu lisää verenkiertoa, endorfiinituotantoa ja tuo yleisen rauhan, hallinnan ja hyvinvoinnin tunteen.
– Salaisuus on siinä, että on kiroiltava harkiten ja suuttumuksen tunnetta välttäen, hän kirjoittaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede