Hyppää pääsisältöön

Arkkiatri Risto Pelkonen: Hoidon ammattilaisten luova yhteistyö oli työn ilon ehtymätön lähde

Risto Pelkonen.
Arkkiatri Risto Pelkonen on lääkärikunnan vanhin. Risto Pelkonen. Kuva: Parad Media ja Mathias Heinänen / Yle Kutsuvieras,Risto Pelkonen

Arkkiatri Risto Pelkonen on 88-vuotias lääkäri, lääkärikunnan vanhin. Hän on tehnyt pitkän uran lääkärinä, tutkijana ja opettajana.

Risto Pelkosen äiti ja isä, leikkaussalihoitaja ja lääkäri, kohtasivat toisensa Helsingin Kirurgisessa sairaalassa 1920-luvulla. Siellä syntyi liitto kahden hyvin erilaisen ihmisen välillä.

– Äiti oli viisas, rauhallinen ja vaatimaton nainen. Isästä sanotaan, että hän oli ikuinen optimisti, etevä ammatissaan. Valoisa mies.

Vanhemmille syntyi neljä lasta, joista Risto Pelkonen oli kolmas.

Yhteinen elämä alkoi Iisalmessa, mutta perhe muutti Helsinkiin, kun Pelkonen oli vuoden ikäinen.

Koulussa hän tapasi Viipurista Helsinkiin muuttaneen Kristiina Taivaisen. Tarinan mukaan Pelkonen oli lapsena käynyt Taivaisten kotona merimiespuvussa, noussut lastenhuoneen pöydälle ja tehnyt kunniaa.

– Nyt tuo pöytä on kesähuvilamme parvekkeella ja olen ollut Kristiinan kanssa naimisissa 62 vuotta.

Lapsuuden kesät vietettiin Pelkosten sukutilalla Annalan kartanon mailla Jaakkimassa Laatokan Sorolan saaressa. Serkuksia oli 25, Risto oli nuorin.

– Annala oli onnellisen lapsuuteni satumaa – paratiisi, jota ei enää ole. Tai sitten se on jossain kaukana aavan mielen takana.

Risto Pelkonen pikkupoikana kesäisessä pihapiirissä.
Risto Pelkonen lapsuuden maisemissa Annalan kartanon mailla. Risto Pelkonen pikkupoikana kesäisessä pihapiirissä. Kuva: Yksityinen. Kutsuvieras,Risto Pelkonen,Arkkiatri

Ylimääräinen kertausharjoitus oli ensi aavistus sodasta

Lokakuussa 1939 Helsinki evakuoitiin. Marraskuussa isä lähti perustamaan kenttäsairaalaa.

Joulun jälkeen äiti sai komennuksen Parikkalan sotasairaalaan.

– Siellä minä toimin sairaalan lähettinä sodan loppuun asti.

Haavoittuneiden sotilaiden selviytymistarinat tekivät syvän vaikutuksen.

– Vaikka sota oli yhteinen, jokainen soti omaa sotaansa. Yhteistä oli sodanjälkeinen suru.

Perhe jäi isättömäksi

Jatkosodan aikana äiti ja lapset olivat Kauhajoella sotasairaalassa, joka toimi koulurakennuksessa. Pelkosen isä toimi kenttäsairaaloiden ylikirurgina.

Eräänä päivänä Risto Pelkosta pyydettiin koulun suureen puutarhaan.

– Tiesin, että isästä oli kysymys. Tarkastusmatkallaan etulinjaan isäni Erkki astui miinaan ja kuoli heti. 47 vuoden ikäisenä.

Tästä alkoi neljän lapsen yksinhuoltajaäidin uusi elämä.

Sodan aikana talvet käytiin koulua. Kesät tehtiin Annalan kartanon töitä.

– Jos yöllä tuli ilmahälytys, koulupäivä alkoi myöhemmin.

Sotaa pakoon Ruotsiin

Kevättalvella 1944 äiti halusi lähettää nuorimman lapsensa turvaan Göteborgiin, samaan vauraaseen ja tuttuun perheeseen, jossa tämä oli ollut isän kuoleman jälkeen.

– Minut pantiin saattajaksi. Rimpuilin vastaan, mutta mikään ei auttanut. Pakko oli lähteä. Hyvänä siellä pidettiin ja kouluakin ehdin käväistä.

Sisarukset palasivat Suomeen. Risto Pelkonen oli kohtuullisen hyvä oppilas.

– Ja hyvä oli oltavakin. Sotaorvot olivat vapaaoppilaita. Jos luokalle jäi, huonosti kävi.

Koulu päättyi keväällä 1950.

– Lakit pantiin päähän ja rehtori puhui, koulun orkesteri soitti ja suvivirsi laulettiin.

Risto Pelkosen omakuva, kaarnaveistos.
Omakuva, kaarnaveistos. Taide asuu lääkärin kätten työssä, tyylissä, kuuntelemisen ja kohtaamisen taidossa. Risto Pelkosen omakuva, kaarnaveistos. Kuva: Yksityinen. Kutsuvieras,Risto Pelkonen

Avara maailma edessä

– Vaikka minut oli ladattu täyteen koulun oppeja, olin hyvin epävarma omien voimieni suhteen. Vasta paljon myöhemmin oivalsin, että epävarmuus on varmuutta ja varmuus epävarmuutta.

Jo lukiossa Pelkonen alkoi tuntea vahvaa vetoa lääkärin työhön. Hän pääsi Helsingin yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan ensi yrittämällä.

– Olin hengittänyt sairaalan ilmaa, saanut sotien aikana toisesta välittämisen ja yhdessä tekemisen tartunnan ja matkaevääksi koulusta luonnontieteen ja ihmistieteen kaksoiskansalaisuuden.

Pelkonen erikoistui sisätauteihin ja sen jälkeen endokrinologiaan, oppiin aineenvaihdunnan sairauksista, ja teki tutkimustyötä. Hän myös opetti nuoria lääkäreitä eläkkeelle lähtöön saakka.

– Nuorten kriittisten intomielien opettaminen oli hauskaa ja palkitsevaa, tutkimustyö innostuksen lähde.

Iän myötä mukaan tarttuneet hallinto- ja johtotehtävät olivat siedettäviä.

– Kun aikanaan olin suurella riemulla avannut Meilahden sairaalan oven, hyvillä mielin suljin sen. Työ oli tehty.

Pian eläkkeelle siirtymisen jälkeen presidentti Matti Ahtisaari myönsi Pelkoselle arkkiatrin arvonimen. Se on suurin huomionosoitus, minkä lääkäri voi saada.

– Suurta iloa tuottaa se, että tapaan kaikki vastavalmistuneet nuoret lääkärit valatilaisuudessa. Seremoniaan kuuluu, että arkkiatri puhuu nuorille ja kättelee kaikki. Nyt olen kätellyt noin 20 000 nuorta lääkäriä.

Ohjelmasarja Kutsuvieras Radio Suomessa heinäkuussa arkipäivisin klo 13.02. Uusinta keskiyöllä.

Jessica Jensen

Ohjelman musiikki
Oskar Merikanto: Laatokka (Jorma Hynninen)
Matti Lehtinen: Kallaves, Kallaves
Unto Mononen: Satumaa
Radion välimerkkisoitto
Bach: Sarabande Suite N:o 1 for cello in G BWV 1007
Sibelius: Kuusi Op 75/3 (Marita Viitasalo)
Jan Johansson & Georg Riedel: Emigrantvisan
Suvivirsi 1-3
Miles Davis: Summertime (säv.: George Gershwin)
Richard Strauss: Morgen op 27/4 (Jessye Norman)


Kuuntele ja lataa Kutsuvieras-podcasteja Areenassa

Kutsuvieraat kesällä 2019: Pekka Ruuska, Saara Aalto, Maarit Feldt-Ranta, Jari Sinkkonen, Salla Simukka, Mika Anttonen, Sirpa Kähkönen, Kari Enqvist, Tiina Jauhiainen, Miki Liukkonen, Minna Tervamäki, Pata Degerman, Päivi Lipponen, Henrik Dettmann, Heli Vaaranen, Risto Pelkonen, Mimosa Willamo, Kauko Röyhkä, Hilkka Olkinuora ja Peter Vesterback.

Uusimmat sisällöt - Yle Radio Suomi