Hyppää pääsisältöön

"Otetaas tästä pikkunen täräys!" – Fennada-klassikko Ryysyrannan Jooseppi kertoo palkitun köyhälistötarinan

Ryysyrannan Jooseppi (1955) on Ilmari Kiannon romaaniin perustuva elokuva suurperheen arjesta Nälkämaan korvessa 1920-luvulla. Elo on karua, leipä on tiukassa ja kieltolaki meinaa karsia viimeisetkin huvit. Jostain on kuitenkin toimeentulo revittävä, joten Jooseppi tarttuu tilaisuuteen ja aloittaa viinankeittäjän ammatin. Roland af Hällströmin ohjaama Ryysyrannan Jooseppi on toistaiseksi katsottavissa Yle Areenassa.

Kerron nyt erään köyhälistötarinan. Sen päähenkilönä on Ryysyrannan Jooseppi, ja tapahtumapaikkana on kaukainen Rämsänrannan korpipitäjä, sen vielä kaukaisimmat syrjäkulmat.― Ilmari Kianto, teoksen alkuperäinen isä.

Ei käy Jooseppi Kenkkusen perhettä kateeksi. Tuuli tuivertaa lunta tupaan ja vaimo Kaisa-Reeta kaataa lumimyrskyssä maidot hankeen. Lehmä on menossa umpeen, jauhosäkki on tyhjä ja viimeiset leivänkannikat on syöty. Siispä Joosepin on lähdettävä kaupunkiin hakemaan förskottia hengenpitimiksi.

Kirkonkylällä ei ennakkoa heru, mutta Jooseppi saa erikoisen toimeksiannon. Tämän tulisi aloittaa pontikankeitto, jolloin myös ennakkoa alkaisi sadella. Jopa kylän nimismies, Carolus Koskelin, on janoinen. Ainoastaan poliisi Pirhonen seuraa epäluuloisena Joosepin touhuja.

Yön selässä Jooseppi, tämän vanhin poika Aapeli ja Retriika aloittavat viinanteon. "Te vanhan kansan ihmiset ymmärrätte taikoja näissä hommissa", toteaa Jooseppi Retriikalle tarjoten ryyppyä.

Uusi arki tuo mukanaan myös ongelmia. Raskaana oleva Kaisa-Reeta paheksuu miehensä bisneksiä ja pelkää poliisi Pirhosen saavan tietää kylän uudesta yrittäjästä. Salailu ja jatkuva pelko painavat mieltä kuin raskas lumikerros talon kattoa vasten.

– Otetaas tästä pikkunen täräys!
– Vaan jos se päähän mänöö?
– No päähän se mänöö pittääkin!

Kauppa kuitenkin käy ja toimeentulo helpottuu tilapäisesti. Ryysyrannassa ravaa vieraita tiheään tahtiin, eikä tuvassa tarvitse olla kuivin suin. Vallesmanni Koskelinin kanssa innostutaan jopa laulamaan vieraita kieliä saunan lauteilla

Vaan kuinka käy, kun seuraavana aamuna iloiset, vieraskieliset laulut muuttuvat mollivoittoisiin säveliin. Alkaa tapahtumaketju, jossa todella punnitaan luottamusta, mielenlujuutta ja perhesuhteita.

Kriitikoilta ryysyjen sijaan ruusuja

Ryysyrannan Jooseppi sai ilmestyessään likimain yksimielistä kiitosta kriitikoilta. Karua ajankuvaa keventää lempeä huumori ja varsinkin sen pääosassa loistanutta Heimo Lepistöä sekä Kaisa-Reetaa näytellyttä Hilkka Helinää on kehuttu väkevistä roolisuorituksista.

Yllättävintä elokuvassa on Hilkka Helinän eläytynyt, kouraiseva näytteleminen Joosepin vaimona.― Juha Nevalainen, Ilta-Sanomat 12.4.1955

Kehuja kriitikoilta saivat myös niin elokuvan ohjaus, kuvaus kuin musiikki. Joidenkin arvioitsijoiden mielestä tosin Leif Wagerin roolisuoritus nimismiehenä jäi hivenen valjuksi.

Myöhempien vuosien arvioissa teosta on pidetty onnistuneena tulkintana Kiannon romaanista. Se on usein arvioitu Hällströmin parhaaksi ohjaukseksi ja elokuvan on sanottu olevan todenmukainen ja koskettava.

Ryysyrannan Jooseppi sai ilmestymisvuonnaan kaksi Jussi-palkintoa: Urpo Lauri ja Viljo Hela (Roland af Hällström) elokuvan käsikirjoituksesta ja Heimo Lepistö parhaasta miespääosasta.

Hällström kuoli seuraavana vuonna sydänkohtaukseen. Hänelle myönnettiin postuumisti Karlovy Varyn elokuvajuhlilla 1956 henkilökohtainen muistopalkinto taiteellisesta suorituksesta.

Tukitko turpasi! Tämä ei ole mikään hotelli, eikä täällä likaröörejä liruteta!― Kaisa-Reeta

Rooleissa

Heimo Lepistö – Jooseppi Kenkkunen
Hilkka Helinä – Kaisa-Reeta Kenkkunen
Elvi Saarnio – Karihtaniemen Amanta
Senni Nieminen – Retriika, ämmä
Leif Wager – nimismies Carolus Koskelin
Matti Lehtelä – poliisi Pirhonen
Einari Ketola – Karihtaniemen Kusti
Ari Laine – Pahka-Pekka
Reino Valkama – Huhmarniemen Ukko-Pekka
Pentti Viljanen – kunnankirjuri Kasper Lutikainen
Arvo Lehesmaa – kaupanhoitaja H. Huttunen
Seppo Sariola – Riepuniemen Matti
Evald Terho – Ukko-Jaakko
Anton Soini – Kötys-Heikki
Laina Laine – Reeta-mummo
Kauko Vuorensola – nuorempi konstaapeli
Paavo Jännes – tuomari
Ilmari Kianto – Ilmari Kianto
Leo Jokela – kauppa-apulainen
Tuukka Soitso – kirkkoherra
Saara Ranin – kirkonkylän rouva
Mikko Niskanen – kirkonkyläläinen
Armas Jokio – lautamies
Hannes Veivo – lautamies
Eero Leväluoma – kunnanesimies Kalle Kinnunen


Tekijät

Roland af Hällström – Ohjaus
Mauno Mäkelä – Tuotannonjohto
Urpo Lauri – Käsikirjoitus
Viljo Hela – Käsikirjoitus
Esko Töyri – Kuvaus
Nils Holm – Leikkaus
Gösta Salminen – Äänitys
Tauno Pylkkänen – Musiikki
Lauri Elo – Rakennelmat (lavastus)
Leo Jokela – Naamioitsija
Väinö Tulosmaa – Studiopäällikkö
Tuukka Soitso – Järjestäjä
Kauko Vuorensola – Ohjaajan apulainen
Ensio Suominen – B-kuvaaja
Tuomo Kattilakoski – Äänittäjän apulainen
Esko Nurminen – Kamera-assistentti


Alkuperäisteos: Ilmari Kianto - Ryysyrannan Jooseppi

  • Ryysyrannan Jooseppi on alunperin Ilmari Kiannon romaani vuodelta 1924.
  • Kirjan tarinan taustalla on todellinen henkilö, Jooseppi Kyllönen. Hän asui Suomussalmella Pesiöjärven rannalla.
  • Kianto tutustui henkilökohtaisesti Kyllöseen 20-luvulla, josta innostuneena Kianto ryhtyi kirjoittamaan teostaan.
  • Ryysyrannan Jooseppi -teos on suomalaisen kirjallisuuden tunnetuimpia ryysyköyhälistön kuvauksia.
  • Ryysyrannan Jooseppi on käännetty ainakin ruotsiksi, venäjäksi, tšekiksi, saksaksi sekä viroksi.

Lisää Fennada-klassikoita löytyy Yle Areenassa.