Hyppää pääsisältöön

Apollo-matkailua aloittelijalle

Huntsvillen avaruuskeskuksen saksalainen Biergarten.
Huntsvillen avaruuskeskuksen saksalainen Biergarten. Huntsvillen avaruuskeskuksen saksalainen Biergarten. Kuva: Jari Mäkinen Huntsville

Avaruustoimittaja Jari Mäkinen teki roadtripin Apollo-lentojen ikonisiin kohteisiin halki Yhdysvaltojen. Nyt hän paljastaa, miten sinäkin pääset He valloittivat Kuun-podcastsarjassa esiteltyihin paikkoihin. Tässä kaikki kuusi jaksoa ja jaksokohtaiset matkavinkit. Näitä lähemmäksi Kuuta et Maan päällä pääse!

1. Huntsville

Apollo -aluksen testiohjaamo
Apollo-kuualuksen ohjaamo tekee vaikutuksen. Kolmiot sivuilla ovat ikkunoita, neliömäisestä luukusta astronautit menivät alas Kuun pinnalle. Tämä laite on simulaattori, jonka avulla astronautit harjoittelivat kuulaskeutumisia. Laite on nyt näytteillä Huntsvillen avaruusmuseossa Alabamassa. Apollo -aluksen testiohjaamo Kuva: Jari Mäkinen Apollo

Huntsville on pieni kaupunki Alabamassa, vajaan neljän tunnin ajomatkan päässä suurimmasta lähellä olevasta kaupungista, Georgian puolella olevasta Atlantasta.

Siellä sijaitsee Nasan Marshallin avaruuslentokeskus (Marshall Space Flight Center), jonka luona on sen vierailijakeskus nimeltään U.S. Space & Rocket Center.

Paikka on varsin suuri ja erittäin kiinnostava. Koska Marshall oli (ja on) ennen kaikkea Nasan kantorakettien kehityskeskus, vierailijakeskus keskittyy myös raketteihin: niitä on pihalla useita (muun muassa ainoa pystyssä oleva täysikokoinen kuuraketti Saturnus V) ja sisällä hallissa on oikea Saturnus V vierellään erittäin kiinnostava näyttely. Esillä siellä on muun muassa Apollo-komentomoduulin ja -kuualuksen simulaattorit, oikea Apollo-komentomoduuli, runsaasti Apollo-lentoihin liittyviä esineitä sekä erityisen paljon raketteihin sekä niiden testaamiseen ja kehittämiseen liittyviä esineitä.

Esillä oleva Saturnus V on myös siinä mielessä erikoinen ja Marshallin luonteelle sopiva, että se on koottu testauksessa käytetyistä osista. Se ei ole siis yksi "ylimääräinen", kuulentojen vähentämisen vuoksi käyttämättä jäänyt Saturnus V, kuten Houstonissa ja Cape Kennedyssä.

Samalla paikalla on myös toinen halli, jossa on avaruuslentoihin ja Wernher von Brauniin liittyviä osastoja. Lisäksi toisessa hallissa on aivan erinomaisen kiinnostava Space Camp, avaruusteemapuisto, jonka "kursseja" voi suositella myös kaikille nuorille ja lapsille. Kielitaitoa kuitenkin vaaditaan, koska luonnollisesti opastus tapahtuu englanniksi. Space Campiin liittyen hallissa on lähes täydellinen Kansainvälisen avaruusaseman yleisluontoinen mallikappale, jonka sisällä saa kuvan siellä tehtävästä toiminnasta, kuten myös yleisesti siitä, kuinka suuri asema oikeasti on.

Kokolailla yllättävä löytö on myös pihalla oleva täysikokoinen malli avaruussukkula -kokonaisuudessa polttoainetankkeineen ja apuraketteineen. Sekin perustuu Marshallissa testauksessa olleisiin osiin.

Esillä on myös lentokone, jonka avulla astronautit harjoittelivat sukkulalla laskeutumista.

Vierailijakeskuksesta järjestetään myös kiertokäyntejä avaruuskeskuksen puolelle, mutta valitettavasti nämä käynnit ovat avoimia vain Yhdysvaltain kansalaisille. Marshall on Nasan suurista keskuksista kaikkein salaisin ja sotilaallisin, koska se sijaitsee samalla alueella Ilmavoimien ohjuskehityskeskuksen kanssa, ja näillä on paljon yhteistyötä.

Otha Vaughan esittelee kuuauton ajokorttia.
Otha Vaughn esittelee kenties maailman harvinaisinta ajokorttia: kuuauton ajamiseen vaadittiin koeajo sekä kokeen suorittaminen, ja todistukseksi annettiin ajokortti. Otha Vaughn oli suunnittelemassa kuuautoa ja kertoo podcastin ensimmäisessä osassa kuuatolla ajamisesta. Otha Vaughan esittelee kuuauton ajokorttia. Kuva: Jari Mäkinen Huntsville

2. Houston

Saturnus V
Saturnus V on esillä Houstonissa, Teksasissa. Saturnus V Kuva: Jari Mäkinen avaruusalukset

Houstonissa, Teksasissa on Nasan Johnsonin avaruuskeskus (Johnson Space Center), jossa sijaitsevat muun muassa astronauttien koulutuskeskus sekä Kansainvälisen avaruusaseman tärkein lennonjohtokeskus. Nykyisin käytössä olevan lennonjohdon vieressä on historiallinen lennonjohto, jota käytettiin aikanaan Gemini- ja Apollo-lentojen johtamiseen. Se on nykyisin kansallinen muistomerkki, ja Apollo 11:n 50-vuotisjuhlan kunniaksi se entisöitiin näyttämään juuri samanlaiselta, kuin se oli kuuhunlaskeutumisen aikaan.

Lennonjohtoja ja hieman muitakin JSC:n osia pääsee katsomaan kiertokäynnillä, jonka lähtöpiste on vieressä oleva, yleisölle avoin vierailijakeskus Space Center Houston. Kyseessä on huippukiinnostava avaruustiedekeskuksen ja -museon yhdistelmä, jossa on monenlaisia avaruuslentoihin liittyviä toimintakohteita ja näyttelyitä, sekä esillä paljon historiallisia avaruuslaitteita.

Suurimmat paikalla olevat näyttelyesineet ovat avaruussukkuloita kuljettanut Boeing 747 -kuljetuskone, jonka päällä on täysikokoinen avaruussukkulan mallikappale, sekä "oikea" kuuraketti Saturnus V. Lisäksi esillä on muita raketteja sekä Mercury-, Gemini- ja Apollo-aluksia, kuten myös Skylab -avaruusaseman harjoitusmallikappale.

Paikan tuorein lisä on tuleviin Kuu -ja Mars -lentoihin liittyvä näyttely.

Space Center Houstoniin mennessä kannattaa katsoa heidän nettisivuiltaan tapahtumalistausta, sillä lähes päivittäin paikalla on astronautteja. Heidän kanssaan voi jutella – tai päästä jopa (maksusta) lounastamaan.

3. Cape Canaveral (ja Cape Kennedy)

Avaruusalusten laukaisualusta.
Rakettilaukaisukeskust Floridassa Cape Canaveralissa. Avaruusalusten laukaisualusta. Kuva: Jari Mäkinen Laukaisukeskus

Tämä on se paikka, mistä kaikki amerikkalaiset miehitetyt avaruuslennot on laukaisu matkaan: Floridassa, Orlandosta suoraan itään vähän päälle tunnin ajomatkan päässä oleva Merritt Island ja tarkemmin sanottuna sen osa nimeltään Cape Canaveral. Täällä on Yhdysvaltain Ilmavoimien rakettilaukaisukeskus, jonka pohjoinen osa lohkaistiin 1960-luvun alussa Nasan käyttöön ja nimettiin salamurhatun presidentin mukaan Cape Kennedyksi. Ja siellä sijaitsee Nasan Kennedyn avaruuskeskus (Kennedy Space Center).

Ainoa tapa päästä käymään avaruuskeskuksen puolella on hypätä mukaan kiertoajelubussille, jotka lähtevät Kennedyn avaruuskeskuksen vierailijakeskuksesta. Kiertokäyntejä on kahdenlaisia: yksi Cape Canaveralin historiallisille laukaisualustoille ja laukaisubunkkereille, ja toinen Kennedyn avaruuskeskuksen puolelle. Jälkimmäisen aikana nähdään oikeastaan kaikki kiinnostava avaruuskeskuksesta, minkä lisäksi bussista voi päästä ihailemaan paremmin mm. kuulentojen ja sukkuloiden lähettämiseen käytettyä, nyt SpaceX -yhtiön käytössä olevaa laukaisualustaa 39A, sekä suurta VAB -kokoonpanohallia.

Kiertokäynti päättyy Apollo-lentoihin erikoistuneeseen halliin, jossa on paras missään esillä oleva kokoelma aiheeseen liittyviä esineitä; Apollo-komentomoduulista erilaisten kuupukusuunnitelmien kautta Saturnus V -rakettiin. Hallilta on myös erinomainen näkymä laukaisualustoille, mikä ei ole ihme, sillä paikka oli aikanaan laukaisuiden VIP -katsomona. Sisään halliin mennään autenttisen laukaisulennonjohdon kautta. Paikka on upea.

Hieno on myös itse vierailijakeskus, jonka pihalla on "rakettipuisto", näyttävä kokoelma erilaisia amerikkalaisia raketteja. Sisällä on oikea avaruussukkula, Atlantis, jonka vieressä on myös polttoainetankki ja apuraketit. Vierailijakeskuksessa on myös useita muita näyttelyitä, jotka katsovat niin historiaan kuin myös tuleviin avaruuslentoihin. Alueella sijaitsee myös Astronaut Hall of Fame, jossa kerrotaan seikkaperäisesti astronauteista ja heidän työstään kautta avaruuslentojen historian.

Paikka on siis aivan erinomainen ja ehdottomasti käynnin väärti jo sinällään. Lisäksi nykyisin alueelta laukaistaan raketteja avaruuteen useita kertoja kuukaudessa, ja laukaisut näkyvät hyvin koko lähitienoilla. Jos siis hyvin käy, voi käynnin kruunata oikean avaruusraketin laukaisun kokemisella!

4. Flagstaff

Kraatteri Flagstaffissa.
Arizonan suuri meteoriittikraatteri. Kraatteri Flagstaffissa. Kuva: Jari Mäkinen Flagstaff

Flagstaff on pieni, sympaattinen kaupunki Arizonassa, parin tunnin ajomatkan päässä pohjoiseen Phoenixista ja hieman yli kolmen tunnin ajon päässä itään Las Vegasista. Paikalla ei ole suurta museota, eikä kuuautoa, joka olisi ainoa suoraan Apolloihin liittyvää kohdetta pääse noin vain katsomaan, sillä se sijaitsee Yhdysvaltain geologisen tutkimuslaitoksen tiloissa.

Sen sijaan aivan kaupungin kyljessä onLowellin observatorio, joka on muutettu nykyisin tähtitieteelliseksi yleisökeskukseksi. Siellä voi siis katsoa tähtiä ja planeettoja, ja paikalla on myös paljon avaruustutkimukseen liittyvää tietoa – kuten myös teleskooppi, jolla aikanaan löydettiin Pluto.

Yleisökäytössä olevalla kaukoputkella myös kartoitettiin Kuuta ennen Apollo-lentoja.

Kaupungin luona, vajaan puolen tunnin ajomatkan päässä sijaitsee Sunset Crater-tulivuoren luonnonpuisto, jossa astronautit harjoittelivat aikanaan kuukävelyitä ja hioivat geologian tietämystään.

Tässä suhteessa vielä parempi ja maisemallisesti upeampi paikka on maailmankuulu Arizonan meteorikraatteri, joka sijaitsee noin tunnin ajomatkan päässä itään Flagstaffista. Kraatterin reunalla on vierailijakeskus, jossa on pieni museo ja josta pääsee opastetuille kiertokäynneille kraatterin reunalle. Sieltä voi myös ihailla kraatteria eri havaintopaikoilta.

Esillä on myös Apollo-testikapseli, jonka tehtävänä aikanaan oli todistaa se, että aluksen muoto sopii hyvin mereen laskeutumiseen.

5. Mojave

Avaruuskeskuksen näköalapaikka Mojavessa.
Näköala Mojavessa Avaruuskeskuksen näköalapaikka Mojavessa. Kuva: Jari Mäkinen Mojaven aavikko

Kaliforniassa, Los Angelesin koillispuolella vuorten takana noin puolentoista tunnin ajomatkan päässä on Antilooppilaakso, Mojaven autiomaan lounaisnurkka. Se on ilmailun (ja myös avaruuslentojen) kannalta pyhä paikka: siellä sijaitsee kenties kuuluisin koelentokeskus Edwards Air Force Base sekä sen yhteydessä Nasan Armstrongin lentotutkimuskeskus (Armstrong Flight Research Center). Niiden alueilla on esillä runsaasti erilaisia lentokoneita ja avaruuslentolaitteita ja siellä on myös upea museo, mutta valitettavasti turisteilla, etenkään ulkomaalaisilla turisteilla, ei ole sinne enää nykyisin mitään asiaa.

Sen sijaan Palmdalessa on mielenkiintoinen ilmailumuseo, Joe Davis Heritage Airpark, jossa on esillä useita kymmeniä erilaista lentolaitetta – muun muassa toinen sukkuloita kuljettaneista Boeing 747-koneista. Sen vieressä on Blackbird Park, joka on koelentokeskuksen museon yleisölle avoin osa ja keskittynyt nimensä mukaisesti mystisten, mustanpuhuvien Lockheed SR-71A -vakoilukoneiden esittelyyn.

Niitä on esillä kaksi, joista toinen on itse asiassa koneen edeltäjä ja prototyyppi A-12. Lisäksi vieressä on toinen klassinen vakoilukone U-2 ja aikanaan huippusalainen, useita ufohavaintoja varmasti synnyttänyt D-21.

Jännä paikka on myös Mojaven lentoasema aivan alueen pohjoislaidassa. Se on uudemman avaruuslentämisen keskus, sillä SpaceShip1 -alus sekä nyttemmin SpaceShip2 ovat kotoisin sieltä. Jälkimmäisen voi nähdä siellä jopa lentämässä.

Lentoaseman vieressä on pieni näyttely ja sisääntulotien luona on esillä Nasan aikanaan käyttämä Convair 990 Coronado -lentokone.

Avaruudesta kiinnostuneen kannattaa käydä myös lähempänä Los Angelesia olevassa Wilson -vuoren observatoriossa, jonka alueelle pääsee kävelemään ja jossa sijaitsee pieni museo.

Samoin monista elokuvistakin tuttu Griffith-observatorio, joka sijaitsee oikeastaan Los Angelesin puolella, on vastaava pakkokohde aiheesta kiinnostuneelle.

Lisävinkki: Los Angelesin lentoaseman vieressä Hawthornessa on SpaceX -yhtiön pääkonttori, ja sen pihalla on esillä muutama hyvin kiinnostava laite. Laita navigaattoriin osoitteeksi Rocket Road ja ylläty!

Toimittaja Jari Mäkinen Corvette -avoautossa.
Corvette-urheiluautot ja astronautit kuuluvat yhteen, mutta miksi? Koska huimapäälentäjät pitivät USA:n nopeimmasta sarjatuotantoautosta ja koska Floridassa ollut autojen paikallismyyjä keksi näppärän markkinointikikan. Paras tapa päästä käsiksi astronauttien mielenlaatuun oli tietysti ottaa kierros Corvetella. Kentuckyssä, Bowling Greenissä olevassa Kansallisessa Corvette-museossa oli esillä astronauttien autonäyttely kesäkuun loppuun saakka. Toimittaja Jari Mäkinen Corvette -avoautossa. Kuva: Jari Mäkinen Mojaven aavikko

6. Washington D.C.

Avaruussukkula esillä Washingtonissa.
Avaruussukkula Discovery esillä Washingtonin Kansallisessa ilmailu- ja avaruusmuseossa. Avaruussukkula esillä Washingtonissa. Kuva: Jari Mäkinen Avaruussukkula

Pääkaupunki Washingtonissa on paljon kiinnostavia museoita, mutta avaruudesta (ja lentämisestä) innostuneille, sekä etenkin nyt Apollo-lentojen hengessä paras on Smithsonian-instituutin museoihin kuuluva Kansallinen ilmailu ja -avaruusmuseo (National Air and Space Museum).

Museota ei voi kehua liikaa, sillä siellä on valtava määrä avaruuslentämiseen ja ilmassa lentämiseen liittyvää esineistöä sekä tietoutta.

Museo jakautuu itse asiassa kahteen osaan. Sen päärakennus on aivan kaupungin keskellä National Mall-keskuspuiston etelälaivassa oleva suuri rakennus, jonka koluamiseen kannattaa varata melkeinpä yksi kokonainen päivä. Museon suurimmat lentolaitteet sijaitsevat kuitenkin Dullesin lentoaseman luona, virallisesti Chantillyssä, Virginiassa, olevassa Udvar-Hazy -keskuksessa. Siellä on myös vaikuttava avaruusosasto, jonka keskellä on avaruussukkula Discovery. Mukana täälläkin on paljon Apolloihin liittyvää materiaalia.


Muuta jännää

Suomea lähin oikea, avaruudessa ja Kuuta kiertämässä ollut Apollo-alus on esillä Lontoon Science Museumissa. Kyseessä on Apollo 10-lennolla ollut komentomoduuli, ja museossa on lisäksi esillä täysikokoinen Apollo-kuualuksen mallikappale sekä muuta kuulentoihin ja muihin avaruuslentoihin liittyviä esineitä.

Täysikokoisia Apollo-kuualuksen mallikappaleita (ja muita avaruuteen sekä kuulentoihin liittyviä näyttelyesineitä) on muun muassa Alankomaissa, jotakuinkin Amsterdamin ja Haagin puolivälissä olevassa Space Expossa, Ranskassa, Toulousessa olevassa avaruustiedekeskuksessa Cité de l'Espacessa ja lähellä Heidelbergiä Saksassa olevassa Speyerin tekniikkamuseossa, jossa on muutenkin kiinnostava avaruusosasto.

Lisää kuvia Jari Mäkisen reissulta nähtävissä Yle Tieteen Instagram-tilillä.

Kirjoittaja: avaruustoimittaja Jari Mäkinen

Jari Mäkinen avaruuspuvussa, taustalla Kuu
Jari Mäkinen avaruuspuvussa, taustalla Kuu Jari Mäkinen

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede