Markku Haavisto
Yle
Palveluksen suorittaminen voi katkaista orastavan musiikkiuran nuorelta artistilta. Gaselleista tuttu Musa-Jusa ja Kevin Tandu kertovat, miten siviilipalvelus ja armeija vaikuttivat heidän musiikkiuraansa.
Kuuntele YleX Etusivu -ohjelman suuri Intti-special, jossa käsitellään varusmiespalvelusta, totaalikieltäytymistä sekä suomalaisen maanpuolustuksen tulevaisuutta.
Suomalainen ase- ja siviilipalvelus ovat aina puhutelleet artisteja.
Muun muassa Ruudolf on räpännyt Doupeimmat jumala seivaa -levyllään intin aloittamisesta ja siviilipalvelukseen vaihtamisesta. Hänen lisäkseen Asa (entinen Avain) puolustaa debyyttilevyllään siviilipalvelusmiehiä Ruokaa, ei aseita -kappaleella: “Oon aseestkieltäytyjä enkä edes sitä suotta, pysyisin sivaris vaikka kestäis viis vuotta“.
Popeda sanoitti 90-luvun alussa Kersantti Karoliina -kappaleellaan syntynyttä hämmennystä, kun Elisabeth Rehn nousi puolustusministeriksi ja naisten päästämisestä asepalvelukseen alettiin puhua.
Unohtamatta tietenkään lukuisia TJ0-kappaleita, joiden tahdissa varuspalveluksensa päättäneet juhlivat.
Jälleen heinäkuun alussa noin 12 500 suomalaista nuorta aloitti varusmiespalveluksen. Toinen vastaavan suuruinen saapumiserä on aloittanut palveluksena jo tammikuussa.
Armeijaa käyvien nuorten lisäksi vuosittain noin 2 500 suomalaista suorittaa siviilipalveluksen.
Tämä lähes 30 000 suomalaisnuoren joukkoon kuuluu muun muassa suoraan koulunpenkiltä palvelukseen siirtyvät, työelämässä olevat, jatko-opiskelupaikan valintatuloksien jännittäjät, huippu-urheilu-urasta haaveilevat ja totta kai artistit sekä muusikot.
Tässä artikkelissa kaksi artistia, Gasellien Musa-Jusa ja räppäri Kevin Tandu, kertovat, kuinka siviilipalvelus ja armeija vaikuttivat heidän uraansa artisteina.
Siviilipalvelus kasvatti ja toi kokemusta alalta
Gaselleista tuttu Musa-Jusa, eli Jussi Mikkonen, päätti suorittaa palveluksensa armeijan sijaan siviilissä.
Vaikka kutsunnoissa oltiin jo määrätty paikka Santahaminan varuskunnassa, palveluunastumispäivän lähestyessä Mikkonen alkoi miettiä, miten hän voisi suorittaa palveluksen siten, että se tuottaisi hyötyä mahdollisimman paljon sekä hänelle itselleen että muille.
– Mulla oli Pop & Jazz Konservatorion musiikkiteknologin ammattitutkinto käytynä ja iltalukiosta paperit ulkona. Kun se neljän vuoden putki oli hoidettu, aloin hakea siitä suoraan siviilipalveluspaikkoja, Mikkonen sanoo.
Lopulta sopiva paikka löytyi Oulunkylän yhteiskoulusta, eli hänen vanhasta opinahjostaan.
Hän päätyi hakemaan paikkaa vanhasta koulustaan, koska oli kuullut siellä olleen siviilipalvelusmiehiä aiemminkin. Lisäksi yläkoulussa oli ollut hyvää musiikkiopetusta ja lukiossa laaja tarjonta musiikkikursseista, siksi Mikkonen uskoi, että voisi päästä suorittamaan palveluksen mielekkäiden töiden parissa.
– Ajattelin, että siellä riittäisi mulle musiikki- ja musiikkiteknologia-aiheisia hommia sen lisäksi, että voin tehdä muita käytännön asioita, mitä koulussa toivotaan.
Siivilipalvelus oli Mikkoselle paljon opettava ja kehittävä kokemus. Hän sanoo saaneensa vuodesta irti jopa enemmän kuin odotti.
– Jos sanotaan, että intissä pojista tulee miehiä, niin minä koin paljon henkistä kasvua myös oman vuoteni aikana.
Monelle artistille palvelusvuosi voi tuottaa vaikeuksia uran kannalta. Gasellit oli kuitenkin vielä vasta alkutekijöissään, joten Mikkosen mukaan hänelle siitä saattoi olla peräti enemmänkin hyötyä.
Hän pystyi hankkimaan kokemusta musiikkiteknologin töistä ja studiotyöskentelystä. Lisäksi Kiittämätön-debyyttilevyä valmisteleva Gasellit sai käyttää yhteiskoulun kellaristudiota albumin äänittämiseen.
– Esimerkiksi Ime Huiluu on äänitetty siellä yhteiskoulun kellaristudiossa.
Armeija toi irtioton musiikin ympärillä pyörineeseen elämään
Räppäri Kevin Tandu puolestaan oli päättänyt haluavansa käydä armeijan. Hän toteaa, että olisi voinut yrittää välttää palveluksen vetoamalla taustaansa esimerkiksi lastenkodissa.
Etukäteen ajatus armeijasta jännitti, ja siihen tunteeseen voi todennäköisesti samastua lähes jokainen armeijapalveluksen suorittanut.
– Ekasta päivästä lähtien kun käytiin hakemassa ne kamppeet, niin jotenkin tuli jo sellainen fiilis, ettei tämä niin kamalaa ole, Tandu toteaa.
Räppäri sanoo, että aika intissä oli tarpeellinen irtiotto musiikin tekemiseen, jonka ympärillä hänen elämänsä on pyörinyt 12-vuotiaasta lähtien.
– Se rauhoitti ja pisti miettimään, että oon muutakin kuin musiikkia ja duunia. Piti vaan olla ja totella ja se oli tosi erilaista.
Vaikka biisi-ideat pyörivät mielessä yhdeksän kuukautta kestäneen palveluksen aikana, niiden toteuttamiseen ei ollut aikaa tai ainakaan energiaa.
Musiikki jäi väkisinkin tauolle. Yhtenä iltana Tandulla olisi ollut tiedossa keikka, josta hän olisi saanut 800 euron palkkion. Se olisi ollut paljon varusmiehelle, jolla ei ole paljoakaan tuloja.
– Skapparit (armeijan kantahenkilökunta) sanoivat, että sä et lähde mihinkään, tämä on armeija. Jos mä lähden nyt, niin me lähetetään sotilaspoliisit. Mä itkin vähän ja olin ihan shokissa.
Keikan menettäminen ja musiikin laittaminen lähes vuodeksi tauolle ei vaikuta enää jälkikäteen harmittavan räppäriä.
– Kerran elämässä kokee tällaista, että joutuu vetää itseään niskasta kiinni ja on hyvä, että valtion puolesta tehdään kaikenlaista.
Artistiuran ja palveluksen yhdistäminen tuottaa vaikeuksia
Nuoret artistit, joilla armeija- tai siviilipalvelus ovat ajankohtaisia voivat olla musiikkiurallaan jo vauhdissa tai on kenties vasta alkutekijöissä.
Aktiiviseen artistiarkeen yhdistettynä kuudesta kuukaudesta vuoteen kestävä palvelus voi tuottaa vaikeuksia. Aika ja energia eivät välttämättä riitä kaikkeen tai keikkoja ei pysty ottamaan vastaan, kuten Tandulle kävi.
Monet artistit eivät halua katkaista lupaavasti alkanutta uraa palvelusvuodella. Esimerkiksi Uuden musiikin kilpailussa vuonna 2014 euroviisuedustajaksi valitun Softengine-yhtyeen Henri Oskár ja solisti Topi Latukka kertoivat lykänneensä armeijaan menoa, koska kilpailun jälkeen he halusivat keskittyä bänditouhuun ja keikkailuun.
Joillekin armeijan ja uran sovittaminen yhteen voivat onnistua helpommin. Nykyään englanninkielistä uraa luovan Robin Packalen jätti artistiarjen tauolle asepalveluksensa ajaksi.
Armeijan suorittaminen vaati kuitenkin artistiuran laittamista tauolle. Ruotuväki-lehdelle laulaja kommentoi, että vuoden mittainen armeija-aika olisi ollut liikaa musiikkiuran kannalta.
Pitkä palvelusaika voi tuntua artistista pitkältä, jos yhtä aikaa pitäisi takoa musiikkiuraa juuri silloin, kun rauta on kuuma.
Kuuntele YleX Etusivun Intti-jakso, jossa keskustellaan asevelvollisuuden järjestämisestä Suomessa.
