Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Metsä ei kaipaa ihmistä

metsä, aurinko paistaa puiden lomasta
metsä, aurinko paistaa puiden lomasta metsät

"Metsät kantavat ajan ja ikuisuuden leimaa. Ne vievät ihmisen ajassa taaksepäin, läpi vuosisatojen."

Näin kirjoittaa amerikkalainen filosofian professori Holmes Rolston III, artikkelissaan Esteettinen kokemus metsissä, kirjassa nimeltä Metsään mieleni.

Metsä edustaa luonnon alkuvoimia, hän sanoo ja toteaa, että metsän kokeminen toimii hyvin luonnon esteettisen ymmärtämisen esimerkkinä ja alkumuotona.

"Niin kuin taivas tai meri, metsä on eräänlainen maailman perustuksien arkkityyppi", hän kirjoittaa ja sanoo, että metsät tuovat historiallisen ja esihistoriallisen menneisyyden esille, kohdattavaksi nykyhetkessä.

Holmes Rolston III muistuttaa meitä, että puut elävät perinpohjin erilaisilla aika-asteikoilla kuin me ihmiset. Hän sanoo, että metsät mittaavat aikaa vuosikymmenissä ja vuosisadoissa, verrattuna ihmisten päiviin ja vuosiin. Kun me kuljemme metsään, me samalla kuljemme syvälle menneisyyteen.

Tomas Weissin albumin Zauberwald kanteen on maalattu keskieurooppalaista ikimetsää, sellaista esimerkiksi Grimmin saduista tuttua synkkää ja pelottavaa metsää, jonne eksyessä voi todellakin joutua ilkeän noidan mökille tai lumottujen puiden keskelle.

Metsä voi olla pelottava paikka, mutta se voi myös olla ihmisen pelastaja, tai ihmisen elämän helpottaja. Metsä voi myös parantaa. Vanha kansa on puhunut metsästä apteekkina, ja uudet tutkimukset ovat todistaneet sen, joka on jo vanhastaan tiedetty. Metsä on tehokas lääke stressiin ja masennukseen. Tutkijat sanovat, että jo parikymmentä metsässä vietettyä minuuttia vaikuttaa meidän mielialaamme.

Suomalaissyntyinen Jesse Harrison on tehnyt levynkansi- ja videotaidetta Tomas Weissin luotsaamalle El Culto -levymerkille jo vuodesta 2010 lähtien.

Skip Instagram post

Vietä muutama minuutti metsässä, niin verenpaineesi laskee, sanovat lääketieteen asiantuntijat. Tunti tai pari metsässä hoitaa meidän aivojamme paremmin kuin mielialalääkkeet, sanovat asiantuntijat. Metsässä sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä laskee meidän elimistössämme. Meidän vastustuskykymme bakteereja ja tulehduksia vastaan kasvaa, valkosolujen määrän lisääntyessä meidän veressämme. Metsä voi parantaa, jos annamme sille mahdollisuuden.

Myös tämä video on Jesse Harrisonin käsialaa:

"Villi metsä ei ihmistä kaipaa, mutta ihminen kaipaa myös villiä luontoa". Näin kirjoittaa professori Yrjö Sepänmaa artikkelissaan Metsän kauneus, kirjassa Metsään mieleni. Hän sanoo, että metsä on suomalaiselle mietiskelyn ja yksin olemisen paikka, suoja pahaa maailmaa vastaan, ja toteaa, että metsässä kulkijasta tulee osa metsän elämää.

"Metsäisyys on maamme jääkauden jälkeinen luontainen tila", toteaa Yrjö Sepänmaa artikkelissaan ja lisää, että metsäisyys on ominaista myös meidän nykyiselle kulttuuriympäristöllemme. Metsä yhdistää meitä kaikkia, tavalla tai toisella. Metsä ei ole vain sosiaalinen rakennelma, muistuttaa Sepänmaa, vaan metsäkulttuurin takana on itse metsä. Metsä, joka on, kuten hän sanoo, kulttuuriton ja kieliopiton, muotoilemattomine ekologisine lainalaisuuksineen ja luonnonlakeineen. Metsä, jonka antama kokemus tulee meille kaikkien aistien välittämänä.

Tämä meidän Pohjois-Eurooppamme on Euroopan metsäisintä aluetta. Pohjois-Euroopan pinta-alasta melkein puolet, 48 prosenttia, on metsien peitossa. Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Pohjois-Euroopan metsien pinta-ala on kasvanut kuluneen sadan vuoden aikana. Yleensähän sitä ajatellaan, että metsät vähenevät ja pienenevät kaiken aikaa.

Itse asiassa metsien määrä vähentyi vuosisatojen ajan ennen 1900-luvun alkua, kun metsiä raivattiin pelloiksi ja laitumiksi. 1900-luvun alun jälkeen metsiä on tietoisesti istutettu Pohjois-Eurooppaan.

Ja eräs asia tulee muistaa, kun puhutaan metsistä. Metsät eivät ole yksinomaan puita. Metsässä on paljon muutakin: esimerkiksi jäkäliä, sammalia ja monenlaista aluskasvillisuutta. Metsät ovat monipuolisia ja monimutkaisia paikkoja. Ne elävät ja muuttuvat ajan ja ihmisen toiminnan myötä. Vanhat metsät eli koskemattomat luonnontilassa olevat metsät ovat käymässä vähiin. Nämä vanhat, alkuperäiset metsät ovat metsiä, joiden elämään ihminen ei ole puuttunut. Ne ovat metsiä, jotka ovat satojen vuosien ajan saaneet olla sellaisia kuin ovat. Luonnontilassa. Koskemattomina.

Tutkijat sanovat, että meidän luontokosketuksemme väheneminen on monien nykyään yhä yleistyvien sairauksiemme taustalla. Sanotaan, että nykyiseen niin kutsuttuun urbaaniin elämäntapaan siirtyminen on köyhdyttänyt meidän mikrobistoamme. Siis meidän kehomme mikrobeista koostuvaa kokonaisuutta.

Tämän sanotaan olevan yhteydessä erilaisten allergioiden, diabeteksen, astman, suolistosairauksien ja jopa Alzheimerin tai Parkinsonin tautien lisääntymiseen.

Ihmisen suolistossa asustaa ja vaikuttaa noin tuhat eri bakteerilajia. Niiden yhdessä muodostamalla mikrobistolla on olennainen merkitys meidän terveydellemme. Ja kuten sanottu, meidän luontosuhteemme vaikuttaa tuohon kaikkeen. Ilman kosketusta luontoon meidän immuunijärjestelmämme heikkenee, allergiat ja erilaiset tulehdustaudit lisääntyvät. Me alamme voida huonosti.

Metsä voi auttaa meitä. Se voi auttaa meitä rauhoittumaan ja tervehtymään. Kaikki vaikuttaa: se mitä me kuulemme, näemme, haistamme, koemme, tunnemme. Kaikki se mitä me syömme, juomme, kosketamme ja hengitämme. Ihminen on osa luontoa. Ihminen on osa kokonaisuutta. Menkäämme siis metsään.

AVARUUSROMUA 4.8.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
TOMAS WEISS: Spell of Senses - osa - (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Lone Forest (Zauberwald)
QUIET CALLING: Quiet I (Quiet Calling V)
NAUTIC DEPTHS & NUNC STANS: Falling Silent (Falling Silent)
TOMAS WEISS: Waldruhe (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Morning Dew (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Submental Vol 4. - osa - (Submental Vol. 4)

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Teollista kansanmusiikkia

    Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu?

    Me teemme teollista kansanmusiikkia. Industrielle Volksmusik. Näin kuvaili Kraftwerkin toinen perustajajäsen Ralf Hütter yhtyeen musiikkia 1970-luvun alussa. Hän kuvaili maailmaa, joka käyttää koneita. Sivilisaatiota, joka perustuu teknologian kehitykseen. Taidetta, joka käyttää teknologiaa. Musiikkia, jossa soivat koneet. Onko piano kone? Entä viulu? Tai huilu? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mitä kieltä koirasi ymmärtää parhaiten?

    Koiralle äänenpaino ja eleet ovat tärkeämpiä kuin sanat.

    Lässytätkö ja leperteletkö koirallesi, vai puhutko sille selkeästi artikuloiden? Kumpikaan ei ole väärin. Koira lukee taitavasti äänensävyjä ja ymmärtää lepertelevän ihmisen olevan suopealla tuulella. Toimintaohjeita se ottaa mielellään vastaan selkeällä ja yksiselitteisellä kielellä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri