Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Metsä ei kaipaa ihmistä

metsä, aurinko paistaa puiden lomasta
metsä, aurinko paistaa puiden lomasta metsät

"Metsät kantavat ajan ja ikuisuuden leimaa. Ne vievät ihmisen ajassa taaksepäin, läpi vuosisatojen."

Näin kirjoittaa amerikkalainen filosofian professori Holmes Rolston III, artikkelissaan Esteettinen kokemus metsissä, kirjassa nimeltä Metsään mieleni.

Metsä edustaa luonnon alkuvoimia, hän sanoo ja toteaa, että metsän kokeminen toimii hyvin luonnon esteettisen ymmärtämisen esimerkkinä ja alkumuotona.

"Niin kuin taivas tai meri, metsä on eräänlainen maailman perustuksien arkkityyppi", hän kirjoittaa ja sanoo, että metsät tuovat historiallisen ja esihistoriallisen menneisyyden esille, kohdattavaksi nykyhetkessä.

Holmes Rolston III muistuttaa meitä, että puut elävät perinpohjin erilaisilla aika-asteikoilla kuin me ihmiset. Hän sanoo, että metsät mittaavat aikaa vuosikymmenissä ja vuosisadoissa, verrattuna ihmisten päiviin ja vuosiin. Kun me kuljemme metsään, me samalla kuljemme syvälle menneisyyteen.

Tomas Weissin albumin Zauberwald kanteen on maalattu keskieurooppalaista ikimetsää, sellaista esimerkiksi Grimmin saduista tuttua synkkää ja pelottavaa metsää, jonne eksyessä voi todellakin joutua ilkeän noidan mökille tai lumottujen puiden keskelle.

Metsä voi olla pelottava paikka, mutta se voi myös olla ihmisen pelastaja, tai ihmisen elämän helpottaja. Metsä voi myös parantaa. Vanha kansa on puhunut metsästä apteekkina, ja uudet tutkimukset ovat todistaneet sen, joka on jo vanhastaan tiedetty. Metsä on tehokas lääke stressiin ja masennukseen. Tutkijat sanovat, että jo parikymmentä metsässä vietettyä minuuttia vaikuttaa meidän mielialaamme.

Suomalaissyntyinen Jesse Harrison on tehnyt levynkansi- ja videotaidetta Tomas Weissin luotsaamalle El Culto -levymerkille jo vuodesta 2010 lähtien.

Skip Instagram post

Vietä muutama minuutti metsässä, niin verenpaineesi laskee, sanovat lääketieteen asiantuntijat. Tunti tai pari metsässä hoitaa meidän aivojamme paremmin kuin mielialalääkkeet, sanovat asiantuntijat. Metsässä sydämen syke rauhoittuu ja stressihormoni kortisolin määrä laskee meidän elimistössämme. Meidän vastustuskykymme bakteereja ja tulehduksia vastaan kasvaa, valkosolujen määrän lisääntyessä meidän veressämme. Metsä voi parantaa, jos annamme sille mahdollisuuden.

Myös tämä video on Jesse Harrisonin käsialaa:

"Villi metsä ei ihmistä kaipaa, mutta ihminen kaipaa myös villiä luontoa". Näin kirjoittaa professori Yrjö Sepänmaa artikkelissaan Metsän kauneus, kirjassa Metsään mieleni. Hän sanoo, että metsä on suomalaiselle mietiskelyn ja yksin olemisen paikka, suoja pahaa maailmaa vastaan, ja toteaa, että metsässä kulkijasta tulee osa metsän elämää.

"Metsäisyys on maamme jääkauden jälkeinen luontainen tila", toteaa Yrjö Sepänmaa artikkelissaan ja lisää, että metsäisyys on ominaista myös meidän nykyiselle kulttuuriympäristöllemme. Metsä yhdistää meitä kaikkia, tavalla tai toisella. Metsä ei ole vain sosiaalinen rakennelma, muistuttaa Sepänmaa, vaan metsäkulttuurin takana on itse metsä. Metsä, joka on, kuten hän sanoo, kulttuuriton ja kieliopiton, muotoilemattomine ekologisine lainalaisuuksineen ja luonnonlakeineen. Metsä, jonka antama kokemus tulee meille kaikkien aistien välittämänä.

Tämä meidän Pohjois-Eurooppamme on Euroopan metsäisintä aluetta. Pohjois-Euroopan pinta-alasta melkein puolet, 48 prosenttia, on metsien peitossa. Ja niin uskomattomalta kuin se tuntuukin, Pohjois-Euroopan metsien pinta-ala on kasvanut kuluneen sadan vuoden aikana. Yleensähän sitä ajatellaan, että metsät vähenevät ja pienenevät kaiken aikaa.

Itse asiassa metsien määrä vähentyi vuosisatojen ajan ennen 1900-luvun alkua, kun metsiä raivattiin pelloiksi ja laitumiksi. 1900-luvun alun jälkeen metsiä on tietoisesti istutettu Pohjois-Eurooppaan.

Ja eräs asia tulee muistaa, kun puhutaan metsistä. Metsät eivät ole yksinomaan puita. Metsässä on paljon muutakin: esimerkiksi jäkäliä, sammalia ja monenlaista aluskasvillisuutta. Metsät ovat monipuolisia ja monimutkaisia paikkoja. Ne elävät ja muuttuvat ajan ja ihmisen toiminnan myötä. Vanhat metsät eli koskemattomat luonnontilassa olevat metsät ovat käymässä vähiin. Nämä vanhat, alkuperäiset metsät ovat metsiä, joiden elämään ihminen ei ole puuttunut. Ne ovat metsiä, jotka ovat satojen vuosien ajan saaneet olla sellaisia kuin ovat. Luonnontilassa. Koskemattomina.

Tutkijat sanovat, että meidän luontokosketuksemme väheneminen on monien nykyään yhä yleistyvien sairauksiemme taustalla. Sanotaan, että nykyiseen niin kutsuttuun urbaaniin elämäntapaan siirtyminen on köyhdyttänyt meidän mikrobistoamme. Siis meidän kehomme mikrobeista koostuvaa kokonaisuutta.

Tämän sanotaan olevan yhteydessä erilaisten allergioiden, diabeteksen, astman, suolistosairauksien ja jopa Alzheimerin tai Parkinsonin tautien lisääntymiseen.

Ihmisen suolistossa asustaa ja vaikuttaa noin tuhat eri bakteerilajia. Niiden yhdessä muodostamalla mikrobistolla on olennainen merkitys meidän terveydellemme. Ja kuten sanottu, meidän luontosuhteemme vaikuttaa tuohon kaikkeen. Ilman kosketusta luontoon meidän immuunijärjestelmämme heikkenee, allergiat ja erilaiset tulehdustaudit lisääntyvät. Me alamme voida huonosti.

Metsä voi auttaa meitä. Se voi auttaa meitä rauhoittumaan ja tervehtymään. Kaikki vaikuttaa: se mitä me kuulemme, näemme, haistamme, koemme, tunnemme. Kaikki se mitä me syömme, juomme, kosketamme ja hengitämme. Ihminen on osa luontoa. Ihminen on osa kokonaisuutta. Menkäämme siis metsään.

AVARUUSROMUA 4.8.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
TOMAS WEISS: Spell of Senses - osa - (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Lone Forest (Zauberwald)
QUIET CALLING: Quiet I (Quiet Calling V)
NAUTIC DEPTHS & NUNC STANS: Falling Silent (Falling Silent)
TOMAS WEISS: Waldruhe (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Morning Dew (Zauberwald)
TOMAS WEISS: Submental Vol 4. - osa - (Submental Vol. 4)

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Tehtävä Itä-Berliinissä!

    He soittivat DDR:ssä jo 1980.

    David Bowie, Eurythmics ja Genesis esiintyivät läntisessä Berliinissä kesällä 1987. Samana syksynä Bob Dylan esiintyi Itä-Berliinin puolella. Vuonna 1988 itäpuolella esiintyi Bruce Springsteen. Seuraavana vuonna muuri murtui. Sen jälkeen pohdittiin, kuinka suurta ja tärkeää osaa popmuusikot olivat näytelleet Berliinin muurin murtumisessa. Myös itäisen Saksan punk-rockareiden ja muiden vaihtoehtokapinallisten tärkeä rooli on nostettu esiin. Nämä kaikki 1980-luvun lopulla tapahtuneet asiat olivat tärkeitä, mutta kuka muistaa, että ensimmäinen Itä-Berliinissä esiintynyt läntinen pitkätukkaorkesteri kävi siellä jo vuonna 1980? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.