Markku Haavisto
Yle
Suomalaiset käyvät ahkerasti keikoilla ja odottavat suuria elämyksiä. Siksi JVG:n, Vesalan, Anna Puun ja Chisun keikolla on harkittu visuaalinen ilme ja toteutus.
Helteisessä Oulussa vietettiin heinäkuun lopulla Qstock-festivaalia. Monien muiden suomalaisfestareiden tapaan tapahtuma oli myyty loppuun.
Suomalaisten festari-innostus on jatkunut jo pitkään. Tilastot osoittavat, että suomalaiset käyvät konserteissa kuuntelemassa popmusiikkia reilusti useammin kuin vielä vuosituhannen alussa.
Lisääntynyt kiinnostus käydä keikoilla on tuonut mukanaan kuitenkin myös kovemman kilpailun. Levymyynnin laskettua keikkailusta on tullut artisteille yhä tärkeämpi tapa ansaita elantonsa.
Siksi suomalaisartistit satsaavat kokonaisvaltaisiin keikkaelämyksiin, joissa on näyttävät visualisoinnit, yleisön mukaansa tempaava settilista, pyrotehosteita ja harkittua dramaturgiaa.
Pelkästään tuulessa heiluva bändilakana ei riitä, koska sillä ei erottauduta muista artisteista ja houkutella yleisöä uudelleen keikalle.
Anna Puun, JVG:n, Vesalan ja Chisun keikat Qstockissa osoittavat, että nykyään sekä artistit että yleisö haluavat keikoilta enemmän.
Artisteista on tullut koko kansan viihdettä
Muun muassa Vesalan keikkailmeen ja useita jäähallikonsertteja urallaan toteuttanut Mikko Linnavuori on työskennellyt alalla parinkymmenen vuoden ajan. Hänen mukaansa suomalaisessa livekulttuurissa on tapahtunut selvä muutos 2010-luvun aikana.
Nykyään keikat ovat yhä useammin näyttävämpiä ja laajempia kokonaisuuksia, joissa musiikkiesitystä tuetaan visuaalisella suunnittelulla.
Eräänlaiseksi vedenjakajaksi hän toteaa Cheekin Vain elämää -ohjelman jälkeen tulleet jäähallikeikat, jotka aloittivat uuden aallon areenainnostuksen suomalaisissa artisteissa. Sen jälkeen areenaluokassa ovat esiintyneet muun muassa Antti Tuisku, Sanni, Vesala ja Anna Puu.
Live Nationin pääpromoottori Zachris Sundellin mukaan olennainen muutos on ollut se, että keikat eivät ole enää vain musiikkidiggareiden ajanvietettä. Nykyään keikkayleisö on laveampi.
– Monista artisteista on tullut koko kansan viihdettä, Sundell sanoo.
Sundellin mukaan Suomessa kotimaisten tähtien lipunmyynti on ollut viime vuosina samaa luokkaa kuin kansainvälisillä artisteilla, ja siksi suomalaisartistit haluavat olla myös tuotannollisesti samalla tasolla.
– Festivaaleillakin satsataan enemmän, jotta esimerkiksi Ruisrockin päälavalla kotimainen artisti ei jää ulkomaalaisen esiintyjän jalkoihin. Halutaan, että se on yhtä iso tai jopa isompi joissain tapauksissa, Sundell toteaa.
Esimerkiksi Ilosaaressa lauantaina pääesiintyjinä olivat Sunrise Avenue ja JVG. Myös Ruisrockissa kotimaiset artistit vetävät kutakuinkin samansuuruisen yleisön kuin ulkomaiset artistit.
Keikoilta odotetaan elämyksiä
Sundellin mukaan Cheekin jäähallikeikat olivat esimakua tulevalle areenabuumille.
– Viiden vuoden aikana on huomattu, että kotimaiset artistit ovat ottaneet askeleen areenoille ja sitä kautta tuotannot ovat kasvaneet, Zachris Sundell toteaa.
Näyttävien keikkojen toteuttamisesta on tullut viime vuosina myös helpompaa.
Teknologian kehittyminen ja laitteistojen hintojen laskeminen ovat Linnavuoren mukaan vaikuttaneet siihen, että yhä useammalla artistilla on nykyään paremmat mahdollisuudet toteuttaa kunnianhimoisempia visuaalisia kokonaisuuksia.
Samalla hänen mukaansa yleisön odotukset ovat kasvaneet, ja nykyään keikoilta odotetaan spektaakkelimaisuutta sekä elämyksiä.
Muiden artistien esimerkki ja niistä kummunneet yleisön odotukset ovat saaneet suomalaisartistit satsaamaan kokonaisvaltaisempiin ja harkitumpiin keikkakokonaisuuksiin.
– Yleisö on ymmärtänyt alkaa vaatia enemmän. Enää ei välttämättä riitä se, että tulee moottoripyörällä lavalle, Linnavuori sanoo.
Artistien on lunastettava odotukset, kun yleisö menee uudelleen katsomaan esimerkiksi JVG:n tai Antti Tuiskun keikkaa. Yleisöllä on jo valmiiksi odotukset keikasta, oli se sitten festareilla tai jäähallissa.
– Jos lähtisi säästelemään tuotannosta, se ei enää toimisi yleisöllä. Ihmiset odottavat spektaakkelia, Sundell sanoo.
Keikkailme on olennainen osa artistien imagoa
Visuaalista ilmettä mietitään yhä tarkemmin aina levykansista, yhtyeen imagosta ja vaatetuksesta lähtien, Sundell toteaa.
Haluttu teema yhdistetään myös esiintymisiin.
Esimerkiksi Qstock-festivaalilla JVG:n keikkajäsenistö on sonnustautunut ajohaalareihin, kun tänä kesänä JVG kiertää festivaaleja formulateemaisella show’llaan.
Heidän taustallaan lavalla komeilee valtavaa kypäräpäistä formulakuskia esittävä lavarakennelma ja taustanäytöillä pyörivät videot tukevat tätä kuvastoa.
Samanlaisessa formulahengessä on toteutettu myös kaksikon Frisbee-singlen musiikkivideolla, jolla vierailee valmentajan roolissa suomalainen F1-legenda Mika Häkkinen.
Vesala puolestaan kuljettaa katsojat robottiesityksen läpi, jota on luettu esimerkiksi feminististen teoreetikoiden kautta. Samaa tematiikkaa on esillä myös Mul ei oo lapsuudensankarii -videolla.
Laulajan kanssa esiintynyt yhtye on pukeutunut kokovalkoisiin asuihin ja visuaaleissa kierrätetään samaa symbolista kolmiota, joka on ollut esillä myös Vesalan kansitaiteessa.
Robottimainen ja futuristinen teema ovat läsnä myös kappaleiden livesovituksissa. Esimerkiksi Vesalan debyyttilevyn hitti Tytöt ei soita kitaraa on muovattu tietokone-efekteillä uuteen uskoon.
Toisin sanoen Vesalan keikka on kappaleiden sovituksia, visuaaleissa esiintyviä robottihahmoja ja esiintymistä myöten rakennettu tukemaan yhtenäistä kokonaiskuvaa.
Avaruudesta inspiraatiota keikkailmeeseensä on hakenut myös Anna Puu. Ihmisen astumisesta kuunpinnalle koitti hiljattain 50 vuotta, mutta lauantai-iltana Anna Puu astuu lavalle rakennetusta kuuta muistuttavasta pallosta.
Chisu puolestaan palasi tänä vuonna neljän vuoden levytystauon jälkeen kolmiosaisella Momentum-trilogiallaan, jonka äänimaailma on elektronista ja kokeilevaa. Sekä lyriikoissa että taustanäytöillä pyörivissä visuaaleissa on viitteitä esimerkiksi ilmastonmuutokseen.
Linnavuoren mukaan olennaista on nykyään suunnitella visuaalinen ilme sellaiseksi, että se toteutuu kaikilla keikoilla festareista, klubeille ja jäähalleihin. Enää ei niinkään suunnitella yksittäisen keikan toteuttamista, vaan kiertueen sisältävää ajanjaksoa kokonaisuutena.
Ilman musiikkia ja isoja hittibiisejä olisi vaikeaa tehdä suureellista show’ta, joka tekisi vaikutuksen yleisöön. Linnavuoren mukaan keikkojen visuaalisen ilmeen suunnittelu alkaa, kun artistin kanssa aletaan käydä keskustelua ideoista, tyyleistä ja kokonaisuudesta.
– Kaikki lähtee lopulta paljon musiikista, ja sen ympärillä pyöritään.
YleX on Qstockin mediakumppani.
