Jenni Stammeier
Yle
Käsitys siitä, että omistajat ja lemmikit muistuttavat toisiaan ei uuden tutkimuksen mukaan pidä tarkkaan ottaen paikkaansa.
Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan kissat ovat ennemminkin kuin omistajiensa lapsia, jotka reagoivat omalla käyttäytymisellään omistajiensa persoonallisuuspiirteisiin samalla tavalla kuin lapset vanhempiensa persoonallisuuspiirteisiin.
On tutkittua, miten vanhempien persoonallisuuspiirteet vaikuttavat tietyllä tavalla heidän lapsiinsa. Jos vanhempi kärsii neuroottisuudesta, kasvaa todennäköisyys, että lapselle kehittyy käytöshäiriö.
Jos vanhempi on puolestaan joustava, tunnollinen, avoin ja ulospäinsuuntautunut, ovat lapsetkin todennäköisemmin tasapainoisempia.
Vanhempien ja lasten välinen dynamiikka toistui samanlaisena omistajien ja kissojen välillä
Brittiläistutkimuksen mukaan sama kaava toistuu myös suhteessa kissoihin. Kyselytutkimukseen osallistui yli 3300 kissanomistajaa.
Ne omistajat, jotka saivat tutkimuksessa korkeat neuroottisuuden pisteet, kertoivat, että heidän kissoillaan oli ylipainoa, jokin sairaus tai käytöshäiriö, kuten aggressiivisuutta, ahdistuneisuutta tai muu stressiperäinen käytöshäiriö.
Nämä omistajat myös rajoittivat eniten kissojensa pääsyä (vapaana) ulos.
Jos omistaja puolestaan sai korkeat pisteet tunnollisuudessa, kissa oli todennäköisesti vähemmän aggressiivinen, pelokas tai varautunut, ja ennemminkin seurallinen.
Arvattavastikin tasapainoisuudessa korkeat pisteet saaneet olivat kaikista tyytyväisimpiä kissoihinsa ja ekstrovertit puolestaan antoivat kissojensa liikkua eniten vapaasti sisään ja ulos.
Tutkimus tuo kiinnostavaa tietoa lemmikkieläinten riippuvuudesta omistajistaan. Tosin syy- ja seuraussuhteiden tutkimiseen vaadittaisiin vielä lisätutkimuksia.
