Maatilayrittäjät kaipaavat apua monenlaisiin ongelmiin. Heitä puhuttavat muun muassa maatiloista luopuminen, sukupolvenvaihdokset, talousvaikeudet, eläinsairaudet, avioero tai vaikkapa oma terveys ja jaksaminen. Uusi audiodokumenttisarja "Erään maatilan loppu" seuraa lähes vuoden ajan maatilanlopettamisprosessia.

Niina Suorsa kuuntelee ja keksii ratkaisuja ja apukeinoja hyvin moninaisiin maatilallisten kohtaamiin ongelmiin Pohjois-Savon alueella. Hän työskentelee projektipäällikkönä MTK Pohjois-Savon Voimaa arkeen -hankkeessa ja on myös mukana Melan eli Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen Välitä viljelijästä -projektissa.
“Tarkoituksena on selvittää vaikeuksia ja puhua luottamuksellisesti asioista, jotka painavat maatilallisten mieliä. Kartoitan kokonaistilanteen ja etsin sopivia asiantuntijoita ratkomaan ongelmia. Esimerkiksi Melan projekti jakaa 500 euron palveluseteleitä, joita voi käyttää vaikka psykoterapeutin palveluihin”, Suorsa selittää.

Voimaa arkeen -hanke sai alkunsa vuonna 2016 ja oli iso yllätys, kuinka paljon yhteydenottoja Pohjois-Savon alueella tuli. Alkuperäinen tavoite oli tehdä 50 tilakäyntiä. Hankkeen lopussa asiakkaana oli ollut kuitenkin yhteensä 191 tilaa ja tilakäyntejä tehtiin enemmänkin.
Kuvissa esiintyvä Anju ja Antti Nevalaisen perhe oli yksi apua saaneista tiloista. Heitä Suorsa neuvoi emolehmätilan lopettamiseen liittyvissä asioissa. He haluavat puhua avoimesti maatilan pitämiseen liittyvistä haasteista ja olla vertaistukena muille jaksamisen kanssa kamppaileville.
“Monikaan ei osaa ajatella osaavansa mitään muuta kuin maatilatöitä. Sitä on aina tehty ja vaihtoehtoja ei nähdä”, Anju kuvailee.

Suorsan tärkein viesti maatilallisille onkin, että aina löytyy vaihtoehtoja ja jonkinlainen ratkaisu, jos ongelmia ilmenee. Jos joutuu esimerkiksi alasajamaan tuotannon ja jäljelle jäävät isot velat, voidaan ohjata vaikka yksityisen henkilön velkajärjestelyyn.
“Muutosvalmius on oikea sana. Jos ihminen joutuu luovuttamaan pakkokeinoin talous- tai terveyssyiden takia, niin hän ei ole välttämättä valmis muutokseen ja saattaa katkeroitua pahasti.”
Jos ihminen saa itse olla mukana aktiivisesti muutoksessa päättämässä asioista, niin loppu voi hyvinkin olla onnellinen. Asioiden hallinnan tunne on tärkeää.
“Monesti kun ihmiset ovat saaneet vähän elettyä sitä elämää eteenpäin ja huomaavat, että elämä kantaa, niin sitten tajutaan, että tämä oli ihan hyvä ja onnellinen juttu”, Suorsa kertoo.

Suorsa myös muistuttaa, että maatilalliset ovat hyvin haluttuja työntekijöitä työelämässä. Hänen mukaansa harva joutuu kauan etsimään töitä, jos on avoin kaikelle. Maanviljelijä on arvostettu yrittäjänä ja työnantajat tietävät, että he ovat tottuneet tekemään pitkää päivää ja rankkaa työtä. Työmotivaatio on siis kova.


Maaseudulla on meneillään valtava rakennemuutos, joka pelottaa monia. Peloista uskalletaan kuitenkin puhua aivan toisella tavalla kuin vielä muutamia vuosia sitten. Ongelmia ei enää hävetä samalla tavalla.
“Ihmiset puhuvat nykyään suoraan vaikeistakin asioista. Puhumattomuuden kulttuuri on muserrettu ja tilalliset uskaltavat kertoa mikä ahdistaa ja jännittää”, Suorsa sanoo tyytyväisenä käänteeseen.

Voimaa arkeen -hankkeessa on alkanut viime vuoden lopulla kakkosvaihe. Mukana on jo nyt reippaasti yli 80 tilaa.
“Työtä riittää”, Suorsa tiivistää.