Hyppää pääsisältöön

Pelkkä älli ei riitä – uteliaisuus tekee sinusta menestyjän

Uteliaana kameraa kohti tuleva lammas
Uteliaana kameraa kohti tuleva lammas Kuva: pexels @Trinity Kubassek lammas

Uteliaisuus aktivoi aivojen mielihyväkeskusta ja parantaa oppimista.

Älykkyyden tutkimus on kiinnostanut tutkijoita aina. On tiedetty, että pelkkä älykkyysosamäärä ei usein takaa menestystä. Tutkimusten mukaan muun muassa motivaatiolla, älyllisellä uteliaisuudella ja "nälkäisellä mielellä" on tärkeä rooli menestymisessä.

Viime vuosina on avautunut kiinnostavaa tietoa aivotutkimuksen puolelta: Mitä aivoissamme oikein tapahtuu, kun opimme ja omaksumme tietoa?

En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias.― Albert Einstein

Uteliaisuuden herätessä aivojen mielihyväkeskus aktivoitui

Vuonna 2014 Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin yli 100 triviaalikysymystä, kuten vaikkapa "Mitä termi dinosaurus tarkoittaa?" tai "Mikä Beatlesin single pysyi pisimpään listaykkösenä?". Koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan, kuinka kiinnostuneita he ovat tietämään vastauksen kysymykseen. Toisin sanoen kuinka uteliaita he olivat.

Samaan aikaan koehenkilöiden aivojen aktiivisuuden muutoksia magneettikuvattiin.

Magneettikuvaukset osoittivat, että uteliaisuus palkittiin aivoissa. Uteliaisuuden herätessä aivojen mielihyväkeskus aktivoitui ja dopamiinituotanto kasvoi.

Eikä tässä vielä kaikki.

Uteliaisuuden herätessä aktivoitui myös aivojen hippokampus, alue, joka osallistuu muistamiseen. Niin kutsutut episodiset eli omaelämäkerralliset muistot ja semanttiset muistot tallentuvat ensin hippokampukseen. Ajan kuluessa otsalohkot syrjäyttävät hippokampuksen roolin muiston säilyttämisessä.

Tutkijoiden mukaan dopamiinin rooli näyttäisi olevan lisätä niiden aivoalueiden välisiä yhteyksiä, jotka osallistuvat oppimiseen.

Tuntuuko opiskelu tai työnteko tylsältä? Kokeile uteliaisuutta!

On tunnettua, miten motivaatio ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet parantavat oppimista. Kalifornialaistutkimuksessa pyrittiin testaamaan koehenkilöille "tylsän", "triviaalin" ja "merkityksettömän" tiedon omaksumista.

Triviakysymysten lisäksi koehenkilöille näytettiin yllättäen satunnaisten ihmisten kasvokuvia ilman, että niiden näyttämiselle annettiin mitään selitystä.

Ja kuten arvata saattaa, ne koehenkilöt, joiden uteliaisuus oli herännyt, muistivat parhaiten sekä triviaalikysymysten vastauksia, että myös satunnaisesti väläytettyjä kasvokuvia.

Tutkijoiden mukaan uteliaana pysyminen saa meidät omaksumaan sekä tylsää, mutta myös täysin mielivaltaista ja satunnaista informaatiota.

Sitä, miksi jotkut ihmiset ovat uteliaampia kuin toiset ei tutkimus paljastanut. Tutkijat arvelevat, että esimerkiksi stressi, ikääntyminen ja tietyt päihteet tukahduttavat dopamiinituotannon aivoissa.

  • Pidä varasi, Elon – kiinalaiset lähettävät sähköauton Marsin pinnalle nyt kesällä

    Kuusipyöräinen kiinalaisrooveri suuntaa Marsiin heinäkuussa

    Avaruusyhtiö SpaceX sinkosi näyttävästi kaksi vuotta sitten punaisen urheiluauton avaruuteen radalle, jolla se käy kääntymässä Marsin radan tienoilla. Temppu oli upea suoritus, ja niin ovat Elon Muskin avaruusyhtiön muutkin avaruustoimet, mutta niiden varjoon on kuitenkin jäänyt se, mitä Kiinassa tapahtuu parhaillaan.

  • Avaruudesta tulee toistuvasti omituisia radiopulsseja – viimeisimmän niistä havaittiin tulevan lähes naapurista

    Avaruudessa pamahtelee koko ajan, mutta emme vain näe sitä

    Tähtitieteilijät ovat havainneet jo yli 150 voimakasta, yllättävää radiopulssia, joiden alkuperästä voi esittää vain arvauksia. Monet pulssit ovat olleet toistuvia, mikä on saanut mielikuvituksen laukkaamaan ja pohtimaan, olisivatko ne viestejä vierailta sivilisaatioilta. Niin sanotut nopeat radiopurskeet ovat tulleet tähän mennessä kaukaa Linnunradan ulkopuolelta, mutta tuorein huhtikuun lopussa havaittu pystyttiin paikantamaan tulevan omasta galaksistamme. Siis muihin verrattuna ihan naapurista. Mistä oikein on kyse?

  • Hyvä kysymys: Mistä täit tulivat ja miksei niitä pystytä kukistamaan?

    Täit ovat eläneet ihmisen rinnalla aina.

    Muutaman millimetrin kokoiset täit ovat aina eläneet ihmisen rinnalla. Niiden elinikä on vain kuukauden, mutta ne lisääntyvät nopeasti. Täit ovat jäytiäisistä kehittynyt hyönteisryhmä, joka on erikoistunut elämään nisäkkäiden pintaloisina ja imemään verta. Noin viidesosalla nisäkkäistä on täitä, mutta muutamilta nisäkäsryhmiltä ne puuttuvat kokonaan.