Jenni Stammeier
Yle
Uteliaisuus aktivoi aivojen mielihyväkeskusta ja parantaa oppimista.
Älykkyyden tutkimus on kiinnostanut tutkijoita aina. On tiedetty, että pelkkä älykkyysosamäärä ei usein takaa menestystä. Tutkimusten mukaan muun muassa motivaatiolla, älyllisellä uteliaisuudella ja "nälkäisellä mielellä" on tärkeä rooli menestymisessä.
Viime vuosina on avautunut kiinnostavaa tietoa aivotutkimuksen puolelta: Mitä aivoissamme oikein tapahtuu, kun opimme ja omaksumme tietoa?
En ole erityisen lahjakas. Olen ainoastaan intohimoisen utelias.
Uteliaisuuden herätessä aivojen mielihyväkeskus aktivoitui
Vuonna 2014 Kalifornian yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöille näytettiin yli 100 triviaalikysymystä, kuten vaikkapa "Mitä termi dinosaurus tarkoittaa?" tai "Mikä Beatlesin single pysyi pisimpään listaykkösenä?". Koehenkilöitä pyydettiin arvioimaan, kuinka kiinnostuneita he ovat tietämään vastauksen kysymykseen. Toisin sanoen kuinka uteliaita he olivat.
Samaan aikaan koehenkilöiden aivojen aktiivisuuden muutoksia magneettikuvattiin.
Magneettikuvaukset osoittivat, että uteliaisuus palkittiin aivoissa. Uteliaisuuden herätessä aivojen mielihyväkeskus aktivoitui ja dopamiinituotanto kasvoi.
Eikä tässä vielä kaikki.
Uteliaisuuden herätessä aktivoitui myös aivojen hippokampus, alue, joka osallistuu muistamiseen. Niin kutsutut episodiset eli omaelämäkerralliset muistot ja semanttiset muistot tallentuvat ensin hippokampukseen. Ajan kuluessa otsalohkot syrjäyttävät hippokampuksen roolin muiston säilyttämisessä.
Tutkijoiden mukaan dopamiinin rooli näyttäisi olevan lisätä niiden aivoalueiden välisiä yhteyksiä, jotka osallistuvat oppimiseen.
Tuntuuko opiskelu tai työnteko tylsältä? Kokeile uteliaisuutta!
On tunnettua, miten motivaatio ja henkilökohtaiset kiinnostuksen kohteet parantavat oppimista. Kalifornialaistutkimuksessa pyrittiin testaamaan koehenkilöille "tylsän", "triviaalin" ja "merkityksettömän" tiedon omaksumista.
Triviakysymysten lisäksi koehenkilöille näytettiin yllättäen satunnaisten ihmisten kasvokuvia ilman, että niiden näyttämiselle annettiin mitään selitystä.
Ja kuten arvata saattaa, ne koehenkilöt, joiden uteliaisuus oli herännyt, muistivat parhaiten sekä triviaalikysymysten vastauksia, että myös satunnaisesti väläytettyjä kasvokuvia.
Tutkijoiden mukaan uteliaana pysyminen saa meidät omaksumaan sekä tylsää, mutta myös täysin mielivaltaista ja satunnaista informaatiota.
Sitä, miksi jotkut ihmiset ovat uteliaampia kuin toiset ei tutkimus paljastanut. Tutkijat arvelevat, että esimerkiksi stressi, ikääntyminen ja tietyt päihteet tukahduttavat dopamiinituotannon aivoissa.
