Hyppää pääsisältöön

Filosofi Mikko Lahtinen muokkaa kehoaan antiikin Kreikan ihanteiden mukaan

Tampereen yliopistossa vaikuttava yliopistolehtori ja filosofi Mikko Lahtinen voimailee viisi kertaa viikossa. Kehonrakennusta harrastava filosofi löytää harrastukselleen akateemiset perusteet. Mieli ja keho kuuluivat jo antiikin Kreikassakin yhteen.

Kaksi väitöskirjaa tehnyt Mikko Lahtinen löysi 2010-luvulla kehollisuutensa uudelleen. Nuoruudessaan aktiivisesti yleisurheilua harrastanut Lahtinen jätti akateemisen uran myötä kehollisuuden vähemmälle huomiolle.

- 2011 tammikuussa näin unen, että juoksen höyhen kevyesti tukka pitkänä liehuen. Edellisen vuosikymmenen olin keskittynyt väitöskirjojen tekoon, hän kertoo.

Paljasjalkajuoksijasta kehonrakentajaksi

Mikko Lahtinen aloitti 45-vuotiaana uudestaan juoksemisen. Hän juoksi kesät paljain jaloin ja joskus tossuilla päkiävoittoisella askelluksella. Lahtinen innostui aiheesta niin, että jopa opetti paljasjalkajuoksua.

- Kolme vuotta myöhemmin siirsin painopisteen siihen, missä olen lahjakkaampi, eli voimailuun ja kehonrakennukseen. Nykyään harjoittelen salilla viisi kertaa viikossa, hän toteaa onnellisena.

Keho ja mieli yhtyvät salilla

Lahtisen bodaamiseen löytyy myös akateemiset syyt. Yksi suuri vaikuttaja oli Tampereen yliopistossa 1990-luvun alussa toiminut filosofi Juha Varto.

- Hänen myötävaikutuksella kiinnostuttiin liikunnan filosofiasta sekä kehon ja liikunnan yhteyksiä tutkivasta filosofiasta. Opiskelin itsekin juuri tuolloin politiikan lisäksi myös filosofiaa, Lahtinen kuvailee kiinnostuksensa heräämistä.

Lahtisen mukaan länsimaisessa filosofiassa ja kristinuskossa erotetaan hyvin usein keho ja mieli toisistaan. Hänelle maailmassa oleminen ja eläminen on aina myös kehollista kokemista.

- Lapsuudestani lähtien olen jo ymmärtänyt, että me olemme kehomme kautta maailmassa, hän toteaa.

Meditatiivinen itsetutkiskelu ja kehollinen harjoitus ovat hänen maailmassa yksi ja sama asia.

- Muokatessani kehoani atleettiseen suuntaan teen itsetutkiskelua. Minulle jokainen hikinen, äänekäs ja intensiivinen kehoa palvova salitreeni on samalla myös syvää meditaatiota ja itsetutkiskelua, Lahtinen sanoo.

Antiikin Kreikan veistosten lihaksikkuus tavoitteena

Mikko Lahtinen haluaisi tulevaisuudessa innostaa ihmisiä muokkaamaan kehoaan klassisten lihasihanteiden mukaisesti. Antiikin veistokset toimivat hyvinä malleina.

- Ihailen Kreikan veistostaidetta, jossa kuvataan ihannekehoa. Se on muuten hyvin lihaksikas keho, myös naisilla, hän kiteyttää.

Kahden aineen tohtori

Mikko Lahtinen aloitti Tampereen yliopistossa opiskelemalla ensin valtio-oppia, vaikka hän lukioaikana suunnitteli opiskelevansa teoreettista filosofiaa.

- Totesin itseni siihen kyllä liian epäkypsäksi. Mutta poliittinen historia ja filosofian historia kiinnostivat minua kuitenkin sen verran, että pyrin ensimmäisen vuoden jälkeen filosofian laitokselle lukemaan filosofiaa pääaineena. Toisen vuoden jälkeen jatkoin opiskelua sekä politiikka että filosofia pääaineina, kuvailee Lahtinen.

Mikko Lahtinen valmistui 22-vuotiaana valtio-opista. Myöhemmin hän väitteli ensin Tampereen yliopistossa valtio-opista, ja sen jälkeen hänet kutsuttiin Oulun yliopistoon väittelemään filosofiasta.

Poliittinen filosofiassa ja filosofinen politiikassa

Filosofian ja politiikan välinen syvä yhteys kiinnostaa Mikko Lahtista edelleen. Filosofia on hänen mukaansa aina yhteiskunnallista, ja siksi hän on kriittinen sellaista filosofista ajattelua kohtaan, joka on naivia politiikan suhteen. Politiikassakaan ei tulisi unohtaa filosofiaa eli moraaliin ja politiikan arvokysymyksiin liittyvää pohdiskelua.

- Haluan olla poliittinen filosofiassa ja filosofinen politiikassa. Meidän pitää löytää moraalin, politiikan, talouden ja kulttuurin väliset yhteydet ja ymmärtää, että olemme yhtä aikaa poliittisia, moraalisia, taloudellisia, kulttuurisia sekä biologisia olentoja.

Mikko Lahtinen haluaa välttää kaikenlaista suppeutta. Niinpä hän pyrkii hahmottamaan laaja-alaisesti ja syvällisesti elämän kokonaisuutta ja yhteiskuntaa, jotka molemmat ovat monitahoisia ja kompleksisia kokonaisuuksia.