Hyppää pääsisältöön

Tunnistatko espanjansiruetanan? Tämä nilviäinen rouskuttaa puutarhasi ja kuolleet lajitoverinsa tappotahdilla

Espanajansiruetana lähikuvassa.
Espanjansiruetana aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa. Espanajansiruetana lähikuvassa. Kuva: AOP espanjansiruetana

Espanjansiruetana (Arion vulgaris) on haitallinen vieraslaji, joka aiheuttaa massatuhoja puutarhoissa ja käy jopa linnunpoikasten kimppuun. Sateisina kesinä sen kanta leviää nopeasti, sillä jokainen yksittäinen etana voi tuottaa satoja munia. Laji voi olla haitallinen myös ihmisille ja kotieläimille, joten sen torjunnassa ei auta hempeillä. Mutta miten erottaa tappajaetana kotoisasta ukkoetanasta?

Haitallinen espanjansiruetana vai vaaraton ukkoetana? Etanalajien erottaminen toisistaan vaatii lähempää tarkastelua, sillä pelkän värityksen perusteella se tuskin onnistuu. Sekä espanjansiruetanan että alkuperäisiin lajeihimme kuuluvan ukkoetanan (Limax cinereoniger) väritys nimittäin vaihtelee, ja ne saattavat muistuttaa toisiaan hyvinkin paljon. Ukkoetanaa ei ole syytä tappaa.

Spansk skogssnigel på asfaltUkkoetana
Espanjansiruetanan (vas.) hengitysaukko on kilven etuosassa. Ukkoetanalla (oik.) se on kilven takareunassa. Kuva: Mostphotos/Hans Christiansson, AOP

Koko ja ulkonäkö

  • Yksivärisen espanjansiruetanan yleisin väri on likaisen oranssinpunaruskea, mutta ne voivat olla myös harmahtavia tai lähes mustia.
  • Ukkoetanan väritys vaihtelee, mutta usein takaosassa on tummia tai mustista pilkuista muodostuvia juovia.
  • Espanjansiruetana on isokokoinen ja tukeva. Toukka voi kasvaa yli 10 senttimetrin pituiseksi yhden kesän aikana.
  • Espanjansiruetanan ihonystyt ovat isoja, ukkoetanan ihonystyt ovat pienempiä.
  • Harjaetanoihin kuuluvalla ukkoetanalla on takapäätä kohti kulkeva harja. Tässä kuvassa se näkyy vaaleana harjanteena, jossa ihonystyt nousevat ylöspäin.
  • Selkein etanoiden välinen fyysinen ero on hengitysaukon sijainti. Molemmilla se sijaitsee pääpuolella olevassa kilvessä, jossa myös tuntosarvet ovat. Siruetanoilla hengitysaukko on kuitenkin kilven etuosassa ja harjaetanoilla kilven takaosassa. Molemmilla hengitysaukko sijaitsee etanan oikealla kyljellä.
Vieraslajilla tarkoitetaan lajia, joka on levinnyt luontaiselta levinneisyysalueeltaan uudelle alueelle ihmisen mukana joko tahattomasti tai tarkoituksella.

Elinpiiri

  • Espanjansiruetana viihtyy kotipuutarhassa lehtikasojen alla tai kompostissa. Se on pääosin kasvissyöjä ja ravinnoksi kelpaa lähes kaikki mitä puutarhasta löytyy – lehdet ja kukat, sipulit, jopa karike. Tämä hyvällä hajuaistilla varustettu kannibaali syö myös eläinten raatoja, esimerkiksi kuolleita lajitovereitaan ja mahdollisesti jopa maassa pesivien lintujen poikasia, minkä takia sitä kutsutaan myös tappajaetanaksi.
  • Ukkoetanat eivät viihdy puutarhassa, vaan ne elävät metsässä. Toki puutarhassa saattaa törmätä johonkin satunnaiseen kulkijaan, mutta ukkoetanat eivät liiku isoina ryhminä eivätkä aiheuta viljelysten massatuhoa, vaan syövät lähinnä metsän sieniä ja lehtiä.

(Lähde: Vieraslajit.fi)

Näin espanjansiruetana leviää

Ilmastonmuutoksen myötä espanjansiruetana näyttää levinneen lähes koko Suomeen. Yleensä aikuiset espanjansiruetanat kuolevat säiden kylmetessä jo lokakuussa, mutta nyt ne pärjäävät leutoina talvina jopa Rovaniemen korkeudella. Etanat talvehtivat lehtikasoissa ja komposteissa, joissa lämpötila pysyttelee plussan puolella. Varsinkin eteläisessä Suomessa se alkaa olla jo yhtä iso riesa kuin lehtokotilo.

– Espanjansiruetana on levinnyt räjähdysmäisesti, selvittää Helsingin yliopiston professori Heikki Setälä. Suomen neitseellisessä maaperässä siltä puuttuvat espanjansiruetanan luontaiset viholliset, kuten loiset.

– Siitä ei ole varmuutta, onko kyseinen etana vieras- vai tulokaslaji, mutta Suomen alkuperäisluontoon se ei kuulu.

Prinssinakin kokoinen espanjansiruetana rouskuttelee kaikkea mehevää syötävää, mutta viljakasveihin se ei iske kuin hätätilassa.

– Kasviviljelijät ovat sen kanssa isoissa ongelmissa, vaikka myrkyttäminen saattaakin auttaa hetkeksi. Esimerkiksi tomaatti, johon muut tuholaiset harvoin koskevat, kelpaa kyllä espanjansiruetanalle.

– Se ei myöskään ole pelkästään kasvissyöjä, vaan sen tiedetään käyneen jopa maassa pesivien lintujen poikasten kimppuun, Setälä selvittää.

Espanajansiruetana munii
Parittelun jälkeen molemmat etanat munivat satoja munia Espanajansiruetana munii Kuva: AOP espanjansiruetana

Espanjansiruetana on kaksineuvoinen eli hermafrodiitti – jokainen yksilö voi toimia sekä naaraana että koiraana. Parittelun jälkeen molemmat etanat munivat, ja yksi espanjansiruetana voi tuottaa yli 300 munaa. Muniminen kiihtyy sateisina kesinä tai syksyn sateiden myötä, sillä kuumaa auringonpaistetta espanjansiruetana ei siedä!

Espanjansiruetanan munia
Munat selviävät hyvin talven pakkasista Espanjansiruetanan munia Kuva: imago/blickwinkel/ All Over Press espanjansiruetana
Espanjansiruetanan toukkia
Espanjansiruetana leviää mullan tai kasvin taimien mukana Espanjansiruetanan toukkia Kuva: AOP espanjansiruetana

Hirvittääkö tappaminen? Nyt ei auta hempeillä – poimi ja keitä

Puutarhaan tuskin tulee kerralla mitään espanjansiruetanoiden joukkohyökkäystä, vaan ne lisääntyvät vähitellen. Kantaa ei Suomestakaan saada enää kokonaan hävitettyä, mutta jotain on silti tehtävissä. Paras torjuntatapa on asiantuntijoiden mielestä etanoiden poiminta ja tappaminen, ei myrkyttäminen.

Tuhoaminen tulee tehdä tehokkaasti, ja siksi suositellaankin etanoiden keräämistä ja upottamista kiehuvaan veteen. Kuuma vesi tappaa etanat välittömästi. Raadot haudataan syvälle maahan, sillä muutoin niiden lajitoverit käyttävät ne ravinnokseen.

Etanoiden tallominen aiheuttaa varmasti eläimelle enemmän kärsimystä, ja samalla kenkien mukana saattaa levitä munia ja tauteja.

Pidä piha-alue siistinä ja piilopaikat poissa

Etana ei etsi pihapiirin kasvustosta pelkästään ravintoa, vaan myös suojaa kuivumista vastaan. Kosteat lehtikasat ja avokompostit tarjoavat sille myös mainion talvehtimispaikan. Tehokas etanatorjunta aloitetaan jo keväällä ennen kuin talven yli selvinneet aikuiset yksilöt ehtivät munia.

Espanjansiruetana syö sientä metsässä.
Espanjansiruetana syö sientä metsässä. Kuva: AOP espanjansiruetana

Espanjansiruetana ei ainoastaan tuhoa kasvustoa, vaan sillä on muitakin haittavaikutuksia. Sen erittämä lima sisältää bakteereja ja levittää tauteja, jotka voivat olla vaarallisia sekä ihmisille että kotieläimille. Espanjansiruetana saattaa myös kantaa koirille vaarallista sydänmatoa (Angiostrongylus vasorum). Risteytyessään muiden etanoiden kanssa se vahingoittaa alkuperäislajejamme.

Espanjansiruetanalla on Suomessa joitain luontaisia vihollisia, mutta sammakot, siilit ja mäyrät eivät pysty estämään sen kannan leviämistä.

Luonto saattaa silti ajan myötä hoitaa ongelman.

– Kun ne ovat täällä aikansa elämöineet, niin espanjasiruetanan vanha kiusaaja, loinen, kyllä löytää tämänkin resurssin, Heikki Setälä ennustaa. Veikkaisin, että tilanne korjaantuu – tai ainakin vähenee – seuraavien 20 vuoden aikana.

LÄHTEET:
vieraslajit.fi/espanjansiruetana
laji.fi: Espanjansiruetanan esiintyminen Suomessa
Kerstin Engstrand: Apua! Etanat hyökkäävät

EDIT: 13.7.2020: Poistettu vinkkilista/Tiina Jensen