Jenni Stammeier
Yle
Pitkästyminen on tutkimusten mukaan avain luovuuteen, älykkyyteen ja innovatiivisuuteen.
Joutilaisuus on tietoinen päätös olla tekemättä mitään ja sen harjoittaminen saattaa muuttaa elämäsi. Taito kääntää tylsistyminen joutilaisuuden luovaksi tilaksi on kuitenkin älylaitteiden aikakaudella jäänyt pahasti retuperälle. Tutkimusten mukaan ihmisen sietäisi päästä tasaiseen tahtiin tilaan, jossa ei ole mitään muita suunnitelmia kuin vain oleminen.
Hajamieliset ovat tutkimuksen mukaan älykkäämpiä ja luovempia
Georgian teknillisessä instituutissa tehdyssä tutkimuksessa koehenkilöitä pyydettiin pitämään keskittymisensä viiden minuutin ajan tietyssä pisteessä. Samaan aikaan heidän aivojensa aktiivisuus magneettikuvattiin. Näin saatiin dataa koehenkilöiden aivojen "lepotilasta".
Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin koehenkilöiden älykkyyttä ja luovuutta. Koehenkilöt myös itse kertoivat, kuinka paljon he kokevat ajatustensa vaeltelevan pitkin päivää.
Ne koehenkilöt, jotka kertoivat haaveilevansa päivän mittaan eniten saivat myös parhaat tulokset älykkyyttä ja luovuutta mittaavissa testeissä.
Sama näkyi myös magneettikuvaustuloksissa. Älykkäillä, luovilla ja paljon haaveilevilla oli keskittymistä vaativan tehtävän aikana aktiivisimmat aivot.
Kun koehenkilöiden mieli alkoi vaellella, heidän luovuutensa herää
Luovuus herää, kun välttelemme tekemästä sitä, mitä on tarkoitus tehdä. Emmekä tee mitään järkevää sen sijaan.
Tämä kävi ilmi Lancashiren yliopiston psykologi Sandi Mannin tutkimuksessa. Siinä koehenkilöt saivat tehtäväkseen tehdä luova tehtävä. Osa koehenkilöistä joutui tekemään sitä ennen tylsän tehtävän, toinen osa ei tehnyt sitä ennen mitään.
Tutkimus osoitti, että tylsästä tehtävästä oli seurauksena haaveilua. Ja että haaveilu teki koehenkilöistä luovempia ja parempia ongelmanratkaisijoita ja uusien ideoiden keksijöitä.
