Hyppää pääsisältöön

Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

majava syö puunoksaa vedessä
majava syö puunoksaa vedessä Kuva: imago images / blickwinkel/ All Over Press Euroopanmajava,Majava

Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.

Suomen suurin jyrsijä majava on melkoinen padonrakentaja. Helsingin yliopiston tuoreesta tutkimuksesta ilmenee, että majavan rakennusinto ja läsnäolo hyödyttävät runsaasti myös muita eläimiä. Majavien patoamilla lammilla viihtyy esimerkiksi saukko, joka pääsee helposti kalastamaan majavanpesän läheisistä sulapaikoista. Näätä ja lumikko saalistavat lammen reunamilta myyriä, ja sammakot maistuvat puolestaan ketulle sekä supikoiralle.

Majavien ympäristövaikutuksia tutkinut yliopistonlehtori Petri Nummi Helsingin yliopistosta kertoo, että majavien kaatamien puiden latvukset houkuttelevat hirviä ruokailemaan.

– Hirvet hyötyvät myös majavien patoamista lammikoista, joissa kasvaa ulpukkaa ja lummetta. Ne ovat hirvien herkkua.

Majava-altaan näkymä on kuin maailmanloppuelokuvasta.
Majava-altaan näkymä on kuin maailmanloppuelokuvasta. Kuva: Yle/ Milla Vahtila lahopuu

Majavat ennallistavat kosteikkoja

Kosteikot eri puolilla maailmaa ovat tällä hetkellä monin paikoin uhattuina. Petri Nummi kertoo, että paikoin avuksi on otettu majavia. Esimerkiksi Skotlannissa on koeluonteisesti palautettu majavia luontoon.

– Siellä on ihmisvaikutuksen puristuksissa olevia kosteikkoplänttejä, joista lähtee erittäin muokattuja vesistöjen uomia. Majavien toivotaan ennallistavan niitä luonnollisella tavalla, jolloin kasvi- ja eläinlajit toivottavasti monipuolistuvat.

Bävrar är skickliga på att fälla träd.
Bävrar är skickliga på att fälla träd. Kuva: YLE/Strömsö

Majava muokkaa maisemaa jatkuvasti ja patoaa kaatamiensa puiden avulla vesistöjä. Kun vesi nousee, tulvan alle jää puiden lisäksi kasvillisuutta, mutta sitten kun majavat hylkäävät alueen, pato alkaa hapertua, ja vedenpinta laskee.

Kun maisema palautuu niittymäiseksi, se palvelee esimerkiksi uhanalaisia perhosia. Ne viihtyvät entisestä vedenpohjasta puskevan ravinnerikkaan kasvillisuuden seassa.

– Näin kesällä eräällä majavaniityllä ritariperhosia. Ne olivat hienon näköisiä siinä lentäessään, ja vaikka ne eivät olekaan uhanalaisia, yleensä ritariperhosia ei juuri Evon metsäisissä maisemissa näe, sanoo Petri Nummi.

Vaikka maanomistajat eivät välttämättä katso kovin hyvällä tukkimetsän muuttumista tulvalammikoksi, majavat ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia. Sen toimet hyödyttävät alueen muita eläimiä jopa kymmeniä vuosia. Ahkera lattahäntäinen padonrakentaja on siten myös tehokas luonnonsuojelija.

Lue lisää:

Helsingin yliopiston tutkimus: The beaver facilitates species richness and abundance of terrestrial and semi-aquatic mammals
Yle Luonto seurasi majavaperheen kesää

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.