Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Musiikin syntymäpäiväkalenteri pääkuva

Kim Borgista tuli vahingossa kansainvälinen oopperabasso – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

Lassi Rajamaan piirros basso Kim Borgista.
Lassi Rajamaan piirros basso Kim Borgista. Lassi Rajamaan piirros basso Kim Borgista. Kuva: Lassi Rajamaa Kim Borg,Lassi Rajamaa

Oopperalaulaja Kim Borgin syntymästä on 7. elokuuta 2019 kulunut 100 vuotta. Borg olisi voinut tehdä uran yhtä hyvin valokuvaajana tai insinöörinä, mutta hän oli kiinnostunut monista asioista ja kertoi joutuneensa laulajaksi puoliksi vahingossa.

Kun Kim Borg syntyi 7. elokuuta 1919, Suomi oli silloin juuri itsenäistynyt. Hänen isänsä oli arkkitehti Kaarlo Borg ja Viipurista kotoisin oleva äitinsä Lea Hillervo Ainikki “Hilkka” (o.s. Stenius) oli pianisti ja opetti Helsingin musiikkiopistossa.

Musikaalinen perhe

Hilkka Borg oli ennen naimisiin menoaan debytoinut Aino Acktén oopperaseurueen esittämässä Verdin La Traviatassa, mutta ura laulajana tyssäsi naimisiinmenoon ja lasten syntymään.

Kaarlo Borg osasi soittaa pianoa ja ilmeisesti hänellä oli myös hyvä lauluääni. Kim Borg tosin moitti isänsä rytmitajua. Suvussa oli paljon muusikoita erityisesti äidin puolelta, mutta myös isän puolelta, sillä Borgin sukututkimuksen mukaan Jean Sibelius ja Kim Borg olivat 1720 kuolleen luutnantti Karl Borgin jälkeläisiä.

Lapsuuden kesät Kim vietti perheensä kanssa Karjalassa Vuoksen rannalla, jossa tavattiin äidin puoleista sukua.

Kim oli esikoinen ja hänellä oli kaksi veljeä, Olli, jonka kanssa hänellä oli vain kahden vuoden ikäero, ja Jaakko, joka oli jo 8 vuotta nuorempi. Sisarussarjan nuorin, Eeva syntyi juuri ennen Kimin 9-vuotissyntymäpäivää.

Nuoruus ja kouluvuodet

Borgin perhe muutti Katajanokalta Töölöön Kaarlo Borgin suunnittelemaan taloon Kimin ollessa 6-vuotias. Kim meni 7-vuotiaana Suomalaiseen yhteiskouluun, missä opiskeli monien tunnettujen sukujen lapsia.

Kim on kertonut, että koulun kielten opiskelussa hän laiskotteli. Sen sijaan valokuvaus, musiikki ja urheilu kiinnostivat häntä. Myöhemmin hän katui laiskotteluaan, koska laulajalta vaaditaan juuri kielten osaamista.

Suomalaisessa yhteiskoulussa harrastettiin aktiivisesti teatteria. Keskikoulusta lähtien joka vuosi valmistettiin aina kaksi näytelmää esityskuntoon. Kim oli myös innokkaasti mukana Toimen poikien -partiolippukunnassa.

Kim Borg kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1937. Teknillisessä korkeakoulussa oli kaksi ainetta, jotka kiinnostivat häntä, kemia ja arkkitehtuuri. Kim pääsi opiskelemaan kemiaa ja valmistui kemian diplomi-insinööriksi 1946.

Lauluharrastustien kivinen alku

Kim piti laulamisesta ihan pikkupojasta lähtien ja esiintyi paljon kouluaikoina. Hän oli musikaalinen, mutta kaikki soittimet tuottivat hänelle hänen omien sanojensa mukaan vaikeuksia.

Kun Kim esitti lapsena Heikki Suolahden, Niilo Rydin ja Simo Branderin (sittemmin Palosuo) kanssa Tiernapoikia, hänelle lankesi Herodeksen rooli.

Laulutunnit Kim aloitti teini-iässä ja sai ensimmäiseksi opettajakseen perhetutun Heikki Teittisen.

Teittisen opetuksessa hän oli menettää äänensä, koska opettaja uskoi Saksasta omaksuttuun “patoperiaatteeseen”. Siinä äänen oli mentävä “kriisiin.”

– Oli ihme, että ääneni selvisi Teittisen prässistä, Kim on kertonut myöhemmin.

Pelastuksesi tuli sota, joka keskeytti lauluopinnot.

Oopperalaulaja Kim Borg 1950-luvulla.
Ooppera- ja konserttilaulaja Kim Borg 1950-luvulla studiossa. Oopperalaulaja Kim Borg 1950-luvulla. Kuva: Museovirasto - Musketti Kim Borg

Sotavalokuvaajana lapsuutensa Karjalassa

Talvisodan ajan Kim Borg oli Kaasusuojelukoulussa Alavudella. Rintamalle koulutettavat eivät onnekseen kolmessa kuukaudessa ehtineet.

Borg yleni koulutuksessa aliupseeriksi ja siirtyi Alavudelta Santahaminaan kokelaaksi. Siellä hän yleni vänrikiksi, mutta halusi takaisin opiskelemaan ja anoi itsensä siviiliin.

Kim Borg ehti opiskella muutaman viikon, kun kesällä 1941 tuli liikekannallepano. Kimin valokuvausharrastus oli huomattu, sillä hän oli voittanut monia palkintoja Kameraseurassa, jonka jäsen hän oli.

Armeijalla oli tarve tallentaa toimintaansa ja saada siitä valokuvia. Noin 50 miestä toimi valokuvaajina suoraan Päämajan alaisuudessa. Kim Borgista tuli TK-komppanian kuvausryhmän johtaja. Hänen alaisinaan oli ammattikuvaajia ja tiedotusvälineiden edustajia.

Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa.
Tuntematon sotilas ajopuulla: Olavi Paavolainen, Päämajan kirjailija-luutnantti, käy yksinpuhelua Aunuksessa. Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa. Kuva: Sota-arkisto/Kim Borg jatkosota,Kim Borg,Olavi Paavolainen

– Kuvaaminen oli uusi asia eikä kukaan oikein tiennyt, mitä joukon olisi pitänyt tehdä, Kim Borg on kertonut muistelmissaan.

Elo- ja valokuvaajista muodostetut TK-komppaniat saivat tehtäväkseen tallentaa armeijan toimintaa sen eri sektoreilla ja heillä oli erivapaudet liikkua sotatoimialueilla. Kuvien oli tarkoitus luoda kansalaisille tiettyä mielikuvaa eikä sodan raadollisuutta kuvissa näytetty. Kim Borg oli kuitenkin ylpeä, ettei sortunut lavastamaan kuvia. Kuvausmatkoilla käytiin mm. Rukajärvellä, Impilahdella, Läskelässä, Jänisjoella.

Sodan päätyttyä, Kim Borg ei kuitenkaan ajatellut ryhtyvänsä valokuvaajaksi vaan halusi takaisin opiskelemaan kemiaa.

Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa.
Rannikkolohkolta: ( III/15.Pr.) Kuvia ryssän hallussa olevasta Vuoratsun saaresta, joka on meikäläisten asemista n. 350 m päässä. Kuvassa kallion korkeimmalla kohdalla ryssän tulenjohtopaikka. Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa. Kuva: Sota-arkisto/Kim Borg jatkosota,Kim Borg
Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa.
Varoitustataulua asetetaan paikoilleen. "Vihollinen tähystää, käyttäydy sen mukaisesti", on monelle tuttu asemasodan ajoilta. Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa. Kuva: Sota-arkisto/Kim Borg jatkosota,Kim Borg
Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa.
Sotilaat puimassa viljaa Suistamon Pien-Saran kylässä 14.9.1944 Oopperalaulaja Kim Borg oli sotavalokuvaajana jatkosodassa. Kuva: Sota-arkisto/Kim Borg jatkosota,Kim Borg

“En oikeastaan halunnut laulajaksi”

– En ole oikeastaan koskaan halunnut laulajaksi, Kim Borg on kertonut muistelmissaan.

Kesällä 1945 Borg sai professori Jyry Tikan ja Väinö Tannerin, Elannon pääkemistin ja toimitusjohtajan suosituksesta kesätyöpaikan Tukholmasta.

Hän pääsi Tre Kronor -myllyyn töihin. Tarkoitus oli saada harjoituspaikka opiskeluja varten, mutta kesä kului lähinnä jauhosäkkejä kannellen ja ruotsia opiskellen. Samalla hän otti myös muutamia laulutunteja Soini Walleniukselta ja alkoi päästä irti “Teittisen prässistä”.

Valmistuttuaan diplomi-insinööriksi Kim Borg opiskeli vuoden 1948-1949 Sibelius-Akatemiassa teoreettisia aineita.

Borg matkusti jo noina vuosina paljon Tukholman ja Suomen väliä, hän oli rakastunut työharjoittelijana ollessaan Tukholmaan ja hakeutui sinne jatko-opintoihin. Virallisesti hän oli jatko-opiskelijana Tukholman Teknillisessä korkeakoulussa, mutta pääsi koelaulun jälkeen myös Ruotsin kuninkaalliseen musiikkiakatemiaan.

Ensikonserttinsa Borg piti sekä Helsingissä että Tukholmassa vuonna 1947.

Tukholmassa Kim Borg rakastui myös Tanskan lähetystön kanslistiin Ebon Ringblomiin, josta tuli rouva Borg.

Borg oli alkanut saada nimeä laulajana Ruotsissa ja Suomessa. Hän etsi kuitenkin kemistin töitä, mutta kun niitä ei ilmaantunut, hän meni hetkeksi hovivalokuvaaja Karl Nilssonin apulaiseksi ja lauloi omien sanojensa mukaan rahasta kapakassa.

Suomeen Borg ei halunnut palata, joten hän pyrki koelauluun Tukholman kuninkaalliseen oopperaan. Paikka näytti jo varmalta, mutta uusi päällikkö Joel Berglund ei halunnutkaan Borgia taloon.

Kim sai kutsun “aivan kuin taivaasta” Tanskan Aarhusin Jyllannin oopperaan tekemään Collinen roolin Puccinin La Bohėmessa. Debyytti meni niin hyvin, että Borgille ryhdyttiin ennustamaan maailmanuraa.

Nyt Kim Borg oli tuore aviomies ja pienen Mette-tyttären isä.

Juhlittu basso

Kim Borg teki varsinaisen läpimurtonsa vuonna 1952 Kööpenhaminan Kuninkaallisessa teatterissa. Hän lauloi ruhtinas Greminin roolin Pjotr Tšaikovskin oopperassa Jevgeni Onegin ja sai kiinnityksen teatteriin. Tämä jälkeen hän alkoi saada ylistäviä kritiikkejä niin ooppera- kuin konserttiesiintymisistään.

Suomen Kansallisoopperassa Borgin ensimmäinen suuri menestys oli Modest Musorgskin Boris Godunovin nimirooli 1953. Laulajana häntä kuvailtiin komeaksi, jylhäsointiseksi bassoksi ja taitavaksi heittäytyjäksi.

Marraskuussa 1959 Kim Borg sai kunnian olla ensimmäinen suomalainen mieslaulaja, joka esiintyi New Yorkin Metropolitan-oopperassa. Hän lauloi W. A. Mozartin Figaron häiden kreivi Almavivan roolin. Tukholman Kuninkaallisessa oopperassa Borg vieraili vasta 1963, mutta siitä tuli yksi hänen tärkeimmistä tukikohdistaan.

Kaiken kaikkiaan Kim Borg esiintyi uransa aikana lähes 30 oopperatalossa.

Monipuolisuus jatkui läpi elämän

Oopperan ohella Borg esitti kirkkomusiikkia ja yksinlauluja. Hän toimi Kööpenhaminan Kuninkaallisen musiikkikorkeakoulun lauluprofessorina 1972-1989, ja oli suosittu pedagogi myös Suomessa.

Tosin Borg toivotti tv-haastattelussa vuonna 1985 kaikki laulunopettajat Siperiaan. Huonoja laulunopettajia oli hänen mielestään niin paljon, että laulajien taso paranisi, jos laulunopetus lakkautettaisiin.

Borg oli tuomarina monissa kansainvälisissä laulukilpailuissa, hän oli mm. ensimmäisten kansainvälisten Mirjam Helin –kilpailujen 1984 tuomariston puheenjohtaja.

Lisäksi Kim Borg on toiminut myös säveltäjänä, hän on kirjoittanut mm. kaksi sinfoniaa, kamarimusiikkia ja orkesterilauluja.

Kööpenhaminassa pitkään asunut Borg edisti pohjoismaista yhteistyötä. Hän oli myös nostamassa Savonlinnan oopperajuhlia uuteen nousuun Martti Talvelan rinnalla.

Kim Borg eli 80-vuotiaaksi. Hän kuoli kesäasunnollaan Humlebaekissa lähellä Kööpenhaminaa huhtikuussa 2000. Hänen poikansa Matti Borg on säveltäjä ja tyttärensä Mette Borg on teatteritutkija.


Musiikin syntymäpäiväkalenterin kuvittaja Lassi Rajamaa on Sibelius-Akatemian rehtori emeritus ja Rondo-lehden kuvakolumnisti.

Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva.
Musiikin syntymäpäiväkalenterin loppukuva. pilapiirrokset,Lassi Rajamaa

Lähteet ja linkit
Lampila, Hannu-Ilari: Borg, Kim, Suomen Kansallisbiografia, 2001.
Borg, Kim: Muistelmia, WSOY, 1992.
Heikinheimo, Seppo: Kim Borg sekoittaa tärkeää ja triviaalia, HS, 1992.
Suomen musiikin historia - Esittävä säveltaide: Borg, Kim, (toim. Haapakoski, Heino, Huttunen, Lampila, Maasalo, WSOY, 2002.
Gronow, Pekka: Kim Borg: Litanei, Elävä arkisto, 2006. Audio
Similä, Markus: Kim Borgin taiteilijamuotokuva, Yle Radio 1, 1961.
Blyth, Alan: Kim Borg, Singer with a broad view of musicianship, The Guardian, 2000.
Oopperalaulaja Kim Borg kuollut, MTV3, 2000.
Vartiainen, Juha (toim.): Suursaaresta Petsamoon - pakkoluovutettua Suomea TK-kuvaajien ikuistamana, Alfamer, 2016.
Kirves, Jenni: Kim Borg - valokuvaaja jonka työtä ei arvostettu, teoksessa Sodassa koettua - uhrattu nuoruus, WSOY, 2008.
Sibelius.fi: Suku ja perhe, Borg-suku.

Kommentit