Hyppää pääsisältöön

Sotkamon hopeakaivokselta virtasi jätevesiä ympäristöön – yhtiö jätti kertomatta tilanteesta ympäristöviranomaiselle

Hopeakaivoksen tunnelin suu.
Hopeakaivoksen tunnelin suu. Kuva: Julia Sieppi / Yle Sotkamo Silver

Sotkamo Silverin maaliskuussa käynnistyneen hopeakaivoksen toiminta ei ole alkanut ongelmitta. Kaivosyhtiö on saanut ympäristöviranomaiselta huomautukset toiminnasta poikkeustilanteessa sekä tekemättä jätetyistä selvityksistä. Kaivoksen toiminnan vaikutukset ympäristölle ovat epäselvät.

20. toukokuuta Sotkamon hopeakaivoksella halkesi virheellisesti suunniteltu viemäri, ja jätevettä pääsi virtaamaan kaivoksen viereiselle suolle. Yhtiö ei aluksi ilmoittanut tapahtuneesta ympäristöviranomaisille, joten kukaan ei tarkkaillut onnettomuuden seurauksia ympäristölle vuodon aikana. Tämän vuoksi on mysteeri, paljonko vettä virtasi ja mitä aineita se sisälsi. Viemärin korjaustyö saatiin päätökseen toukokuun lopussa.

Ylen saamien asiakirjojen mukaan Sotkamo Silver toimitti häiriöilmoituksen vuodosta vasta juhannusviikolla, lähes kuukausi tapahtuneen jälkeen.

ELY-keskus antoi yhtiölle huomautuksen. Kaivoksen ympäristöluvan mukaan poikkeuksellisista päästöjä aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on heti ilmoitettava ELY-keskukselle ja Sotkamon kunnalle.

Koska ilmoitusta ei tehty ajoissa, ELY-keskus ei päässyt ohjaamaan tilannetta. Se toteaa huomautuksessaan, että havaitun vuodon yhteydessä olisi tullut ottaa ylimääräisiä vesinäytteitä, jotta tarvittavien jatkotoimien laajuus olisi kyetty arvioimaan. Pelkkä perusseuranta voi johtaa vuodon vaikutusalueen kasvuun.

– Meidän mielestämme on hyvinkin virheellistä toimintaa, että asiasta ilmoitettiin näin myöhään. Jos olisimme tienneet asiasta, olisimme määränneet ylimääräistä näytteenottoa. Nyt näytteenotto on venynyt pitkälle, kun häiriötilanneilmoitusta ei ole meille tehty, Kainuun ELY-keskuksen johtava ympäristöasiantuntija Joni Kivipelto sanoo.

Ympäristöviranomainen seuraa vaikutuksia vesistöön

Jälkikäteen onnettomuuden vaikutuksia ympäristölle on hankala arvioida.

ELY:n Kivipellon mukaan onnettomuuden tapahtuessa olisi pitänyt arvioida, kuinka paljon vettä on päässyt ojaan, kuinka suuria pitoisuuksia haitallisia aineita se on sisältänyt ja millainen ympäristökuormitus siitä aiheutuu.

– Nythän sitä ei voi tehdä. Jälkikäteen päästön suuruutta ei voi arvioida.

Kaivosmiehet tutkivat malmia tunnelissa.
Kaivosmiehet tutkivat malmia tunnelissa. Kuva on vuodelta 2017. Kaivosmiehet tutkivat malmia tunnelissa. Kuva: Julia Sieppi / Yle Sotkamo Silver

Pieneen Tipasjärveen johtavasta ojasta kesäkuun lopulla otetuissa näytteissä löytyi kohonneita arvoja ainakin ammoniumtypen osalta. Veden laatu on nyt ELY-keskuksen tehotarkkailussa. Pieni Tipasjärven ja Ison Tipasjärven välissä sijaitsee Vuoriniemen Natura-alue, jossa elää lukuisia uhanalaisia kasveja.

Kaivosyhtiö: "Tästä on otettu opiksi"

Sotkamo Silverin toimitusjohtaja Erkki Kuronen sanoo, että yhtiö on ottanut sattuneesta vaarin.

Yle: Miksi ette ilmoittaneet poikkeustilanteesta ympäristöviranomaisille?

Kuronen: Poikkeustilanteesta ilmoitettiin viranomaisille. Ilmoitusta ei kuitenkaan tehty välittömästi poikkeustilanteen havaitsemisen jälkeen, josta Kainuun ELY-keskus aiheellisesti muistutti toiminnanharjoittajaa. Tästä on otettu opiksi ja jatkossa vastaavat ilmoitukset tehdään viipymättä mikäli tarvetta niiden tekemiseen tulee.

Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kuronen kaivoksella.
– Tästä on otettu opiksi, sanoo Sotkamo Silverin toimitusjohtaja Erkki Kuronen. Sotkamo Silver Oy:n toimitusjohtaja Erkki Kuronen kaivoksella. Kuva: Elisa Kinnunen / Yle Sotkamo Silver

Yhtiön mukaan vuodon vaikutukset rajoittuivat kaivospiirin alueelle.

Kommunikaatio-ongelmia jo aiemmin

Kaivoksen aloittaessa toimintansa maaliskuussa, se kertoi pyrkivänsä minimoimaan ympäristöriskit. Yhtiön viivyttely on kuitenkin hiertänyt ympäristöviranomaista jo ennen kesää. Kainuun ELY-keskus antoi yhtiölle jo huhtikuussa kehotuksen ympäristöluvan edellyttämistä puuttuvista selvityksistä.

Yhtiön olisi muun muassa pitänyt toimittaa ELY:lle hyväksyttäväksi selvitys vesien käsittelystä hopeakaivoksen rakentamisaikana kolme kuukautta ennen rakentamisen aloittamista.

– Meille ei toimitettu tätä suunnitelmaa, ennen kuin tänä keväänä, eli siis käytännössä vuoden myöhässä, kun rakentaminen kuitenkin aloitettiin jo viime heinäkuussa, ELY:n Joni Kivipelto sanoo.

Miksi selvityksiä ei ole pyydetty aiemmin?

– Niistä on huomautettu tarkastuskäynneillä ja yhtiötä on pyydetty toimittamaan selvitykset, mutta ne ovat jääneet aina puuttumaan.

Kivipellon mukaan tämä ei ole vaarantanut kaivoksen ympäristövalvontaa.

– Periaatteessa ollaan oltu tietoisia, miten alueella vedet johdetaan, mutta ei olla saatu siitä kirjallista raporttia.

Yle kysyi Sotkamo Silveriltä, miksi selvityksiä ei toimitettu ajoissa.

– Kyseessä olevista asioista oli keskusteltu valvovan viranomaisen kanssa. Kirjallisten selvitysten valmistuminen ja toimittaminen viivästyi, jonka johdosta valvova viranomainen huomautti yhtiötä kirjallisesti, yhtiö vastaa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.