Asha leikkasi suomalaisten hiuksia aamusta iltaan ja sai käteen satasen kuussa – poliisilla tutkinnassa useita parturi-kampaamoihin liittyviä hyväksikäyttötapauksia

Lukuisilla aloilla hyödytään paperittomasta työvoimasta, eikä viranomaisilla ole riittävästi keinoja puuttua hyväksikäyttöön. MOT:n laaja selvitys perustuu viranomaisten asiakirjoihin ja neljän eri aloilla työskennelleen irakilaisen haastatteluihin.

Asha oli kuullut tutuiltaan Helsingissä sijaitsevasta paikasta.

Hän ei tiennyt tarkalleen, oliko kyseessä jonkinlainen viranomainen. Mutta tuttujen mukaan siellä voitaisiin auttaa maahanmuuttajia.

Ja Asha tarvitsi apua. Nuori nainen oli Suomessa yksin, eikä puhunut mainittavasti suomea tai englantia.

Vapaapäivänään Asha matkusti Helsinkiin. Siellä hän tapasi Diakonissalaitoksen arabiaa puhuvan työntekijän. Hänelle Asha alkoi kertoa työstään pääkaupunkiseudulla sijaitsevassa parturi-kampaamossa.

Asha kertoi, ettei mikään työnteon määrä tuntunut riittävän. Vaikka Asha leikkasi asiakkaiden hiuksia aamusta iltaan, käteen ei jäänyt koskaan enempää kuin sata euroa kuussa.

Asha kertoi päiviensä etenevän niin, että hän kulki aamulla töihin ja illalla töistä kotiin. Hän ei nähnyt ketään työpaikan ulkopuolella, eikä pystynyt puhumaan tilanteestaan kenellekään.

– Sanottiin, että tapaus vaikuttaa ihmiskaupalta, ja että siitä pitää ilmoittaa poliisille, Asha kertoo.

MOT on haastatellut Ashan lisäksi kolmea muuta paperitonta irakilaista, jotka kertovat kokemastaan työperäisestä hyväksikäytöstä Suomessa. Lisäksi juttu perustuu Etelä-Suomen aluehallintoviraston viime vuosina tekemiin työsuojelutarkastuksiin ja oikeustapauksiin.

Happy hour -aikaan hiustenleikkuu kymmenellä eurolla

Irakilainen Asha saapui Suomeen turvapaikanhakijana vuonna 2015. Työpaikka parturi-kampaamosta löytyi Facebookissa julkaistusta ilmoituksesta.

Liike sijaitsi ruokakauppaa vastapäätä hiljaisessa lähiössä. Parturi-kampaamon hinnat oli teipattu kirkkaanpunaisilla, isoilla kirjaimilla liikkeen ikkunaan. Lounasaikaan parturi-kampaamossa oli “happy hour”. Silloin hiustenleikkuu maksoi vain kymmenen euroa.

– Olin työskennellyt kampaajana jo Irakissa. Irakissa minulla oli vain naisasiakkaita, mutta nyt pomo pani minut leikkaamaan myös miesten hiuksia, Asha kertoo.

Asha kertoo käyneensä joskus töiden jälkeen ostamassa liikkeeseen shampoota ja viemässä käytetyt pyyhkeet pyykättäväksi kotiinsa. Noin kahden ja puolen vuoden ajan työpäivät alkoivat aamuyhdeksältä ja loppuivat iltamyöhään.

Pomo lupasi tekevänsä Ashalle työsopimuksen, jotta hän voisi hakea työperäistä oleskelulupaa. Työsopimus oli kuitenkin valheellinen ja nimellinen, eikä Ashalle maksettu koskaan siinä luvattua palkkaa. Oleskelulupaa Asha ei sen perusteella saanut.

– En ymmärtänyt papereista mitään, yritin kysyä, miten palkat ja maksut ja vuokrat ja muut toimivat, mutten saanut vastausta. Suorastaan romahdin, kun tajusin, että mies oli valehdellut minulle.

Paperittomien määrä Suomessa kasvanut

Asiantuntijoiden arvion mukaan Suomessa on jo noin 3000–5000 paperitonta eli ilman oleskelulupaa Suomessa elävää henkilöä.

Paperittomien määrä on kasvanut vuoden 2015 jälkeen, jolloin Suomeen saapui noin 32 000 turvapaikanhakijaa.

Asiantuntijat puhuvat uuspaperittomien joukosta. He ovat kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita, jotka eivät halua palata kotimaahansa.

Kaikkia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ei pystytä pakkopalauttamaan kotimaihinsa. Esimerkiksi Irak on kieltätynyt välillä ottamasta vastaan muita kuin vapaaehtoisesti palaavia tai rikoksesta tuomittuja.

Parturi-kampaamoihin liittyen useita tutkintoja

Ashan keskustelu Diakonissalaitoksen työntekijän kanssa johti yhteydenottoon poliisille. Länsi-Uudenmaan poliisi kertoo tutkivansa parturi-kampaamoon liittyvää tapausta, joka sopii Ashan kuvaukseen. Tutkintanimikkeenä on ollut ihmiskauppa.

Rikostarkastaja Ismo Siltamäen mukaan myös Helsingin poliisilla on tutkinnassa useita tapauksia parturi-kampaamoihin liittyen.

– Epäillään esimerkiksi kiskonnantapaista työsyrjintää ja ulkomaalaislain rikkomista. Yleisellä tasolla tutkinnassa on ulkomaalaisten ja turvapaikanhakijoiden osalta mahdollisia väärinkäytöksiä.

Kerrankin menin tarkastukselle ja siellä oli pari parturia hommissa, mutta kumpikaan heistä ei ollut virallisesti töissä.― Katja-Pia Jenu, Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Poliisin tutkimat tapaukset liittyvät niin kutsuttuihin “kympin partureihin”. Paikat ovat usein ulkomaalaistaustaisten henkilöiden omistuksessa, ja niiden hinnat ovat selvästi edullisempia kuin perinteisissä suomalaisissa parturi-kampaamoissa. Parturi-kampaamot ovat olleet myös verottajan tehovalvonnassa harmaan talouden ehkäisemiseksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston tarkastuksissa parturiliikkeiden ongelmat ovat ilmenneet parin viime vuoden aikana.

– Kerrankin menin tarkastukselle ja siellä oli pari parturia hommissa, mutta kumpikaan heistä ei ollut virallisesti töissä. Kassakone ei ollut käytössä. Rahat otettiin asiakkailta pimeästi. En tiedä, saivatko parturit jotain rahallista korvausta vai eivät. Jos työntekijät eivät itse halua kertoa tilanteesta, siihen on vaikea päästä käsiksi, sanoo tarkastaja Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Parturiliikkeiden ongelmat eivät ole poikkeuksellisia, vaan osa laajempaa ilmiötä, jossa turvapaikanhakijoita ja muita ulkomailta tulleita käytetään suomalaisilla työmarkkinoilla hyväksi.

Erityisen alttiissa asemassa työperäiselle hyväksikäytölle ovat paperittomat, jotka elävät Suomessa ilman laillista oleskelulupaa.

Pimeä työ voi olla oikeasti hyväksikäyttöä

Asha päätyi lopulta paperittomaksi saatuaan kaksi kielteistä turvapaikkapäätöstä. Samanlaisessa tilanteessa on paljon muitakin irakilaisia.

Myös Abdul, Bilal ja Rashid tulivat Suomeen vuonna 2015, mutta eivät saaneet hakemaansa turvapaikkaa. He esiintyvät jutussa muutetuilla nimillä haavoittuvan asemansa vuoksi.

Kukaan haastatelluista ei ole halunnut palata Irakiin, vaan he elävät Suomessa nyt paperittomana. Pakkopalautukset Irakiin ovat takkuilleet, kun Irak on kieltäytynyt vastaanottomasta muita kuin vapaaehtoisesti palaavia tai rikoksesta tuomittuja.

– Töitäni sanotaan pimeiksi töiksi, mutta oikeasti ne ovat hyväksikäyttöä. Minut viedään 10 tunniksi, tai pariksi päiväksi tai viikoksi… Kerran kaadoin isoja puita ja sain koko viikolta palkkaa 54 euroa, kertoo metsätöitä tehnyt Abdul.

Metsässä Abdul on voinut olla viranomaisten katseelta piilossa. Mutta sen vuoksi Abdul ei ole myöskään pystynyt saamaan apua työssä tapahtuneissa tapaturmissa.

Abdul kertoo loukanneensa itsensä metsätöissä useita kertoja. Käsi on jäänyt kiinni halkomakoneeseen, ja hän on tehnyt metsätöitä pakkasessa ilman käsineitä.

– Minun on pakko elää ja saada ruokaa ja juomaa. Pakko tehdä töitä, mutta sitten sain vamman käteen ja jalkaan, Abdul sanoo.

Rashidilla oli ihan oikea työsopimus

Rashid on pukeutunut kuten kuka tahansa hänen ikäisensä kolmekymppinen mies: mustiin kapeisiin farkkuihin, löysään takkiin ja tennareihin.

Päällepäin paperittomuutta ei arvaisi. Rashidilla ei kuitenkaan ole omaa kotia, pankkitiliä tai esimerkiksi verokorttia työntekoa varten.

Rashidilla oli kuitenkin työpaikka. Sitä varten tehtiin oikea työsopimus. Rashidin nimi on kirjoitettu printattuun sopimukseen kuulakärkikynällä epävarmoilla, oikealle kenossa olevilla kirjaimilla.

Työsopimuksen mukaan Rashidin työtehtäviä autopesulassa olivat autojen pesut, vahaukset, pinnoitukset ja tarvittaessa rengastyöt. Palkaksi oli merkitty 10,5 euroa tuntia kohden.

Rashid näyttää puhelimestaan kuvia vahaamistaan autoista; kiiltävänpunainen uusi henkilöauto ja valkoinen farmari parkkeerattuna pesulan kelmeän loisteputkivalon alle.

Rashid kertoo tehneensä töitä autopesulassa viime vuoden lopussa ja tämän vuoden alussa kuusi päivää viikossa aamuyhdeksästä iltaseitsemään. Hän oli töissä pesulassa hieman yli kolme kuukautta ja sai koko ajalta palkkaa yhteensä vain hieman yli 400 euroa. Jos palkkaa olisi maksettu työsopimuksen mukaisesti, summan olisi pitänyt olla tuhansia euroja enemmän.

Kun Rashid sanoi ilmoittavansa tilanteesta poliisille, pomo sanoi “siitä vain”. Hänen mukaansa poliisi ei uskoisi paperitonta Rashidia.

Työsopimus tehtiin tarkastajaa varten

Aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueet valvovat suomalaisia työpaikkoja. Keinot puuttua työperäiseen hyväksikäyttöön ovat kuitenkin heikot.

Aluehallintovirastot voivat antaa yrityksille käytännössä hallinnollisia seuraamuksia; toimintaohjeita ja kehotuksia. Järeimmät keinot ovat laiminlyöntimaksut tai ilmoitus muille viranomaisille, kuten poliisille.

Irakilaisen Bilalin työnantaja oli varautunut viranomaisten tarkastuksiin. Kun Bilal remontoi pimeästi liikehuoneistoja, ikkunat peitettiin paperilla, ettei kukaan näkisi Bilalia töissä.

– Kysyin työnantajalta, mitä sanon poliisille, jos se sattuu tulemaan paikalle. He käskivät kertomaan, että olen harjoittelija. Että olen täällä työharjoittelussa, kunnes saan työsopimuksen.

Jos pimeä työ tulee ilmi aluehallintoviraston tarkastuksella, voi tarkastaja käytännössä antaa yritykselle vain toimintaohjeen työsuhteen tunnusmerkeistä, jotta työntekijälle tehtäisiin työsopimus.

Ellei näin tapahdu, pitäisi työntekijän itse riitauttaa asia.

– Mutta eivät he mene oikeuteen sitä vaatimaan. Tähän liittyy monenlaista ilmiötä. On todella vakavia hyväksikäyttötapauksia, joissa työntekijät ovat alistetussa asemassa. Mutta työntekijä ja työnantaja voivat toimia myös yhteistyössä. Yhdessä sovitaan, että maksetaan pimeästi ja samalla nostetaan työttömyyskorvausta, sanoo Katja-Pia Jenu Etelä-Suomen aluehallintovirastosta.

Eikä työsopimus ei itsessään takaa mitään. Esimerkiksi Rashidin työsopimus oli tehty vain viranomaisia varten.

– Työsopimus oli tehty siltä varalta, että tarkastaja tulee. Ainoastaan sen takia. Se on todistus valtiolle siitä, että olen laillisesti töissä. Mutta olen sopinut tämän miehen kanssa, että hän maksaa minulle 30 euroa päivältä. En tiennyt, että työntekijällä on oikeus saada 8 euron minimipalkkaa tai ehkä 9 euroa, Rashid sanoo.

Rashidin työsopimus muuttui hyödyttömäksi, kun hän jäi paperittomaksi. Ilman oleskelulupaa Rashidilla ei ole oikeutta työntekoon.

Kysyin työnantajalta, mitä sanon poliisille, jos se sattuu tulemaan paikalle. He käskivät kertomaan, että olen harjoittelija. Että olen täällä työharjoittelussa, kunnes saan työsopimuksen.― Bilal

Aluehallintovirasto huomauttanut yhteensä 498 yritystä

Aluehallintoviraston tarkastusten perusteella työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuu Suomessa monilla aloilla.

MOT pyysi tätä juttua varten kaikki Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuosina 2017–2019 tekemät päätökset, joissa työnantaja on saanut huomautuksen palkkauksesta tai yleissitovan työehtosopimuksen noudattamatta jättämisestä. Tietopyyntö kohdistettiin Etelä-Suomeen, koska asiantuntijoiden mukaan ulkomaalaisten työperäistä hyväksikäyttöä tapahtuu siellä eniten.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto on kahden ja puolen vuoden aikana antanut huomautuksen 498 yritykselle. Mukana on esimerkiksi ravintoloita, rakennusyrityksiä, siivousalan yrityksiä, autopesuloita ja kuljetusyrityksiä. Suurin osa yrityksistä on pieniä tai keskisuuria. Kaikissa huomautuksissa kyse ei ole paperittomien tai maahanmuuttajien hyväksikäytöstä, mutta monessa tarkastuksessa tällaisesta on merkkejä.

Osaa yrityksistä aluehallintovirasto on joutunut huomauttamaan ongelmista toistamiseen, enimmillään neljä kertaa kahden vuoden aikana.

Ulkomaalaisille ei maksettu lainkaan lisiä

Etelä-Suomessa toimivan sushiravintolan ongelmat huomasivat asiakkaatkin.

Tripadvisor-palvelussa asiakkaat moittivat sushiravintolan huonoa palvelua. Erään palautteenantajan mukaan tarjoilija ei katsonut häntä lainkaan silmiin, vaan tuijotteli apaattisena ikkunasta ulos. Toinen asiakas kirjoittaa työntekijän olleen hiljaa ja surullisen näköinen.

Aluehallintovirasto teki ensimmäisen tarkastuksen ravintolaan tammikuussa 2017. Tarkastus kesti puoli tuntia. Sen aikana tarkastaja havaitsi kahdeksan lainvastaista toimintatapaa työpaikalla.

Tarkastuksessa selvisi, että kolme työntekijää oli työskennellyt ravintolassa viikon jokaisena päivänä 8–11 tuntia. Vapaapäiviä ei ollut. Ulkomaalaisille työntekijöille ei maksettu lainkaan lisiä tai ylityökorvauksia.

Tarkastushetkellä töissä oli henkilö, jolla ei ollut työnteko-oikeutta Suomessa. Lisäksi paikalla oli työvuoroluettelosta kokonaan puuttuva henkilö ja kaksi listan mukaan vapaapäivällä olevaa.

Työvuoroluettelo on aluehallintoviraston selvityksen tekemiselle oleellinen. Sen perusteella viraston tarkastajat selvittävät työpäivien pituuksia. Työnantaja voi kuitenkin jättää laittamatta vuorojen todellisen pituuden listaan. Epäselvyydet pyritään selittämään parhain päin.

– Selityksiä saattaa olla, että työntekijät ovat vaihtaneet vuoroa tai tarvittiin joku paikkaamaan. Siinä ei ole mahdollisuutta tarkastajana tietää, onko kyse poikkeuksesta vai tarkoittaako se, että työntekijät tekevät joka päivä töitä, mutta viranomaisia varten on laadittu tällainen työvuoroluettelo, sanoo Katja-Pia Jenu.

Ravintolayritykseen tehtiin vielä kaksi uutta tarkastusta. Myös niissä havaittiin puutteita.

Usea meidän asiakkaamme on käännytetty pois poliisiasemalla, kun he ovat yrittäneet tehdä rikosilmoitusta.― Pia Marttila, Rikosuhripäivystys

Aluehallintoviraston keinot rajallisia

Aluehallintoviraston tarkastaja antoi ravintolalle toimintaohjeen muun muassa yleissitovan työehtosopimuksen noudattamisesta. Yrityksen pitäisi maksaa työntekijöilleen ilta- ja sunnuntailisät jatkossa.

– Tämä on iso haaste valvonnassa. Jos työnantaja ei noudata antamaamme toimintaohjetta, me emme voi hakea palkkasaatavia työntekijälle. Jokaista palkkaepäselvyyttä ei voi viedä poliisille, koska tapauksia on niin paljon: ravintola-alalla puolessa tarkastuksia on puutteita palkkauksessa, sanoo Jenu.

Toimintaohje ei myöskään velvoita työnantajaa maksamaan aikaisemmin maksamatta jääneitä palkkoja. Työntekijän pitäisi hakea palkkasaataviaan itse siviiliprosessissa tuomioistuimessa.

Rikosuhripäivystyksen asiakkaita on käännytetty pois poliisiasemalta

Palkkasyrjinnästä voi ilmoittaa myös poliisille. Mutta vaikka palkkasyrjintä on kielletty, ei poliisi aina ala tutkia tapauksia, sanoo Rikosuhripäivystyksen erityisasiantuntija Pia Marttila.

– Useat meidän asiakkaamme on käännytetty pois poliisiasemalla, kun he ovat yrittäneet tehdä rikosilmoitusta. Tilanne on tulkittu palkkariidaksi, vaikka asiakkaat ovat kertoneet laajastakin hyväksikäytöstä, Marttila sanoo.

Kynnys puhua poliisille voi olla korkea. Rashid kertoo työnantajansa uhkailleen häntä, kun hän sanoi kertovansa hyväksikäytöstä viranomaisille.

– Hän sanoi, että jos nostat oikeusjutun meitä vastaan, niin voit saada turpiisi missä vain, missä sinut nähdään.

Rikosuhripäivytyksen asiakkaana on tällä hetkellä yli 150 työperäisesti hyväksikäytettyä. Marttilan mukaan harvat hyväksikäytetyistä uskaltavat viedä tapauksia eteenpäin poliisille.

– Aika pieni on siis kiinnijäämisriski ja mahdolliset seuraukset, kun taas tällaisesta toiminnasta voi hyötyä työnantaja aika paljon, Marttila sanoo.

Eri oikeusasteissa on käsitelty vuosina 2018–2019 yhteensä noin pariakymmentä juttua liittyen ihmiskauppaan, törkeään kiskontaan, kiskontaan ja kiskonnantapaiseen työsyrjintään. Käräjäoikeuksissa on tällä hetkellä vireillä useita tapauksia.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään tiukka seula

Asha, Rashid ja Bilal ovat kääntyneet myös sisäministeriön alaisen Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän puoleen. Kyseessä on viranomainen, joka tarjoaa ihmiskaupan uhreille muun muassa majoitusta, sosiaalipalveluja, oikeusapua ja muuta tukea.

Rashid kertoi auttamisjärjestelmälle olevansa luku- ja kirjoitustaidoton sekä olevansa paperittomana täysin työnantajiensa vallan alla. Irakiin hän ei kokenut voivansa palata.

Auttamisjärjestelmä antoi päätöksensä huhtikuussa 2019.

Lausunto on neljä sivua pitkä. Päätöksen mukaan Rashidiin on voinut kohdistua oikeudenloukkauksia Suomessa, ja häntä on käytetty hyväksi paperittomana henkilönä. Auttamisjärjestelmä arvioi, että Rashid on haluttu työpaikkaan halvaksi työvoimaksi.

Rashid olisi päätöksen mukaan kuitenkin voinut vain lopettaa työnsä milloin vain, eikä työnantaja kontrolloinut hänen vapaa-aikaansa. Häntä ei arvioitu ihmiskaupan uhriksi, eikä otettu auttamisjärjestelmän piiriin.

Marttilan mukaan rikosnimikkeiden epäselvyys on ongelma. Hänen mukaansa poliisi alkaa usein tutkia tapauksia lievemmällä nimikkeellä.

– Jos tutkitaan kiskonnantapaista työsyrjintää, kuulustelukysymykset saattavat keskittyä pelkästään työsuhteeseen liittyviin asioihin, eivätkä muihin asioihin, jotka ovat vaikuttaneet ihmisen tilanteeseen ja tekijän mahdollisuuksiin käyttää häntä hyväkseen. Jos nämä asiat eivät tule esitutkinnan aikana esille, on hyvin epätodennäköistä, että asia etenee ihmiskauppana.

Rashid on tilanteestaan epätoivoinen. Hän ei enää tiedä, mitä olisi tehtävissä.

– Miten asiaa kuvailisin? Minusta tuntuu, että elämäni on päättynyt. Ei ole enää elämää. Eikä ole inhimillisyyttä.

Asha itki lohduttomasti kuullessaan tilanteensa

Asha lopetti työnteon parturi-kampaamossa kerrottuaan tilanteestaan Diakonissalaitoksen työntekijälle. Hän sai apua ja muutti toiselle paikkakunnalle.

Rikostutkinnan alkamisesta on nyt kulunut jo aikaa. Asha ei kuitenkaan tiedä, mikä tutkinnan tilanne on. Viimeksi hän kertoo keskustelleensa poliisin kanssa maaliskuussa.

– Yksi tutkija sanoi yhdessä vaiheessa, että tapaustani ei pidetä ihmiskauppana. Romahdin täysin, itkin lohduttomasti ja jouduin niin huonoon kuntoon, että menin sairaalaan. Että mitä se sitten oli ellei ihmiskauppaa? Tällä hetkellä en tiedä, jatkuuko tutkinta vai onko se jo päättynyt. On kauhean raskasta, kun tulevaisuudesta ei ole mitään tietoa.

Länsi-Uudenmaan poliisi vahvistaa tutkineensa parturi-kampaamoon liittyvää ihmiskauppaepäilyä. Poliisi ei kommentoi tutkinnan tilannetta tarkemmin.

Ashan entinen työnantaja on muuttanut parturi-kampaamon nimeä ja vaihtanut liiketilaa. Hänellä on nyt useampia parturi-kampaamoja.

Aishan, Rashidin, Abdulin ja Bilalin nimet on muutettu tilanteen arkaluontoisuuden vuoksi.