Hyppää pääsisältöön

Kansallispuistot kuuluvat kaikille – luonnonsuojelun ehdoilla

Suomen kansallispuistoihin kätkeytyy luonnonvoimien mylläämiä rotkolaaksoja, häkellyttävää saaristoa, kanjoneita, kuruja, aarnimetsiä, loputtomia erämaita ja mykistäviä kansallismaisemia. Vuonna 2019 maassamme on kaikkiaan neljäkymmentä kansallispuistoa, joista kahdeksaan voit tutustustua Elävän arkiston koostamin välähdyksin. Tervetuloa retkelle!

Pitkäjänteisen luonnonsuojelun johdosta perustetut kansallispuistot ovat suuria luonnonsuojelualueita, joiden tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus ja tarjota ihmisille mahdollisuus rentoutua maaäidin kauneimmissa sopukoissa.

Retkeilijä voi jaloitella mukavakulkuisilla pitkospuilla tai kadottaa itsensä viikoiksi selkosten oudoille maille. Metsähallitus ylläpitää myös liikuntaesteisille soveltuvia reittejä.

Urho Kekkosen kansallispuisto

Urho Kekkosen kansallispuisto on pohjoinen erämaa, kaira, jonka päihittää koossa ainoastaan Lemmenjoen kansallispuisto. Rinkan paino unohtuu, kun vaeltelee Uskelmapäällä, Paratiisikurulla tai Nuorttin kanjonissa hämmästelemässä suomalaisen luonnon jylhyyttä.

Keskon kämpän pehmeät löylyt pyyhkäisevät maallisen murheen ja pölyt pois.― Olli Järvenkylä

Reissumies Olli Järvenkylä vaelsi UKK:ssa ohjelmassaan 100 päivää kansallispuistossa. Kairankulkijaa hemmoteltiin erämaasaunalla ja pulahduksella jäätävässä tunturipurossa.

UKK:n erämaissa voi liikkua jääkauden muovaamilta tunturialueilta mukavakulkuisiin kangasmetsiin, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa vuodenaikojen myllerryksessä.

Näkymä Vuomapään huipulta Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Näkymä Vuomapään huipulta 2014. Näkymä Vuomapään huipulta Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: Yle / Pekka Kauranen Urho Kekkosen kansallispuisto,Vuomapää
Ruskan värjäämää luontoa, taustalla tunturi.
Ruska on käynyt siveltimensä kanssa UKK:ssa 2013. Ruskan värjäämää luontoa, taustalla tunturi. Kuva: Yle / Pekka Kauranen Urho Kekkosen kansallispuisto,ruska
Järvimaisema Urho Kekkosen kansallispuistossa
Erämaapeili. Järvimaisema Urho Kekkosen kansallispuistossa Kuva: Yle / Pekka Kauranen Urho Kekkosen kansallispuisto
Tykkylumisia puita Urho Kekkosen kansallispuistossa.
Tykkylumisia puita helmikuussa 2014. Tykkylumisia puita Urho Kekkosen kansallispuistossa. Kuva: Yle / Pekka Kauranen Urho Kekkosen kansallispuisto

Repovesi

Repoveden vetonaula, jylhä Olhavanvuori, vetää paikalle kalliokiipeilijöitä, mutta puistossa voi myös meloa, tähystellä maisemia Mustalamminvuoren näkötornista tai kadottaa itsensä Kirnuhuo’on solaan.

Todellinen geologinen taidenäyttely!― Toimittaja Kimmo Ohtonen Olhavanvuoren alueesta

Olhavanvuoren seinämää kelpaa ihailla alaperspektiivistä sekä ilmasta käsin, kuten Meidän maamme – Vårt land -ohjelmassa tehtiin.

Toimittaja Kimmo Ohtonen lähti voittamaan lievää korkeanpaikan pelkoaan Olhavanvuoren seinämälle. Mukaansa hän otti geologi Jussi Heinosen, joka kertoi Suomen kiipeilymekkana tunnetun seinämän olevan yli 10 000 vuotta vanha graniittinen muodostuma.

Saaristomeri

Merimatkan päässä lepäävä, maailman kauneimmaksikin saaristoksi kuvailtu Saaristomeri vie retkeilijän karuista kallioluodoista eloisiin pikkukyliin. Veneettömät kulkijat pääsevät kansallispuistoon ympäri vuoden liikennöivillä yhteysaluksilla.

Karu kalliokko tai käppyrämännikkö voi äkkiä vaihtua vaikkapa pähkinälehdoksi.― Saaristomerellä-dokumentissä kuvaillaan alueen monimuotoisuutta

Vuonna 1994 valmistunut dokumentti Saaristomerellä on sievä kuvaus Saaristomeren luonnosta, eläimistä ja ihmisen puuttumisesta herkkään ekosysteemiin.

Saaristomeren kansallispuiston maisemaa hallitsevat laajat, kallioluodoista, metsäisistä saarista ja suurista selkävesistä koostuvat saaristot. Puistoon voi tutustua useiden luontopolkujen ja Saaristokeskus Korpoströmin avulla.

Auringonlasku Saaristomerellä.
Auringonlasku Saaristomerellä 1979. Auringonlasku Saaristomerellä. Kuva: Yle / Erkki Suonio Saaristomeren kansallispuisto,meri,auringonlasku
Villinä kasvava ruohosipuli kukkii Saaristomerellä.
Villinä kasvava ruohosipuli kukkii 2001. Villinä kasvava ruohosipuli kukkii Saaristomerellä. Kuva: Yle / Seppo Sarkkinen Saaristomeri

Seitseminen

Seitsemisen sydän on jo vuonna 1910 suojeltu Multiharjun aarnimetsä, josta kohoaa neljänsadan vuoden ikää lähenteleviä kilpikaarnaisia mäntyvaareja. Yösijan voi vuokrata Pitkäjärven savottakämpältä, ja aikamatkailija suuntaa tietenkin Koveron perinnetilalle nuuhkimaan entisajan torpparielämää.

Suojelullisesti tärkein juttu on metsien ja soiden mosaiikki.― Puistonhoitaja Pekka Vesterinen Seitsemisen suo- ja metsäalueiden symbioosista.
Järvimaisema Seitsemisen kansallispuistossa.
Keväistä Seitsemistä 2014. Järvimaisema Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva: Yle / Ritva Tarkki Seitsemisen kansallispuisto
Kelopuu Seitsemisen kansallispuistossa.
Yksi Seitsemisen kuuluisista kelovanhuksista. Kelopuu Seitsemisen kansallispuistossa. Kuva: Yle / Pekka Kauranen Seitsemisen kansallispuisto

Metsäradion toimittaja Risto Salovaara jututti puistonhoitaja Pekka Vesteristä Seitsemisen erityispiirteistä pääkallopaikalla puiston komeimassa osassa, Multiharjun aarnimetsässä.

Metsähallituksen omistamassa Koveron kruununmetsätorpassa ei kaivata koneita tai sähköä. Wenzel Hagelstam haastatteli talon emäntää Kirsti Niinimäkeä, tutustui tilan eläimiin ja tarttui viikatteeseen.

Seitsemisen metsissä on myös joogattu. Vetäjä Johanna Väkeväisen mukaan metsän ja joogan rauhoittava vaikutus tuplaavat toisensa. Hyttyskarkote kehotetaan kuitenkin ottamaan mukaan.

Kolovesi

Koloveden kulkijan ottaa vastaan Saimaan välkehtivät vedet ja esi-isien muinaiset tervehdykset, kalliomaalaukset. Onnekas retkeilijä saattaa saada seuraa uteliaasta saimaannorpasta. Talviaikaan Koloveden saarissa on liikkumiskielto.

Täällä ovat asuneet menninkäiset vihreässä hämärässä.― Kolovesi, järvierämaa -dokumentista, alk. Aili Luostarisen runosta

Vuoden 1989 dokumentti Kolovesi, järvierämaa kuvaa kokonaisen vuodenkierron monimuotoisen korpipuiston kätköissä.

Koloveden kansallispuiston perustaminen ei ollut yksiselitteinen operaatio. Ehdotusta oli käsitelty pitkin 1980-lukua, ja puiston perustamista vastustettiin etenkin sen vaikutuspiirin kunnissa Enonkoskella, Heinävedellä ja Savonkoskella.

Koloveden alue on säilynyt luonnonmukaisena pääasiassa hankalien kulkuyhteyksien ja asetettujen hakkuukieltojen takia.

Polku Koloveden kansallispuistossa.
Järvierämaan poluilta 1999. Polku Koloveden kansallispuistossa. Kuva: Yle / Juha-Pekka Inkinen Koloveden kansallispuisto

Helvetinjärvi

Helvetinjärven kansallispuiston ensisijaiset hämmästelyn aiheet ovat kaksi muinaista rotkolaaksoa ja silmänkantamattomiin jatkuva kapeiden rotkojärvien jono, mutta löytyypä alueelta myös luonnontilaisia salometsiä ja hiekkaranta.

Pitkospuut Helvetinjärven soilla.
Helvetinjärvellä voi kulkea myös suomaisemissa. Pitkospuut Helvetinjärven soilla. Kuva: Yle / Ritva Tarkki Helvetinjärven kansallispuisto
Akustiikka toimii niin kuin viidentenä soittimena.― Pasunisti Esa Fagerholm pohtii Helvetinjärven ominaisuuksia keikkapaikkana

Kesäkuussa 1995 neljän pasunistin muodostama Art Trombo -yhtye soitti Helvetinjärven kesäyön jylhässä maisemassa. Nelikko sävelsi esittämänsä musiikin paikan päällä. "Akustiikka toimii niin kuin viidentenä soittimena", pohtii puhaltaja Esa Fagerholm.

Isojärvi

Matka Isojärven kansallispuistoon on matka menneille ajoille. Miljoonien vuosien ikäiset rotkovanhukset, Huhtalan torppa ja jätkien käsin tasoittamat polkupyörätiet kuiskivat tarinoita useammalta sivulta historian kirjaa. Puistossa ahkeroi tätä nykyä vielä yksi metsuri, salaperäinen majava.

Niitty Huhtalan torpan edustalla.
Niittymaisema Huhtalan torpan edustalla 2013. Niitty Huhtalan torpan edustalla. Kuva: Yle / Pekka Kauranen Isojärven kansallispuisto

Isojärven kalliometsistä löytyy kokonainen tekojärvi, jonka on rakentanut puiston kuuluisin jyrsijä. Luontotyyppi kävi ihastelemassa vahvahampaisen ahertajan rakennustaitoja.

Otsikkokuvat:

Pääkuva (Koli): Pentti Kallinen, 1996
Urho Kekkosen kansallispuisto: Pekka Kauranen, 2013
Repovesi: Maarit Siitonen, 2017
Saaristomeri: Seppo Sarkkinen, 2011
Seitseminen: Arja Lento, 1980
Kolovesi: Markus Thomelius, 2019
Helvetinjärvi: Pekka Leppänen, 1983
Isojärvi: Seppo Sarkkinen, 1988

Lähteet: www.luontoon.fi/kansallispuistot, www.metsa.fi/kansallispuistotaulukot

Muita kansallispuistoaiheisia ohjelmia

Strömsön Elisabeth Morney on vieraillut useammassa kansallispuistossa, milloin ametistikaivoksessa, milloin Olhavanvuoren seinämillä.