Hyppää pääsisältöön

Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

Suomalaiset kartanot ovat jännittävä linkki eurooppalaisuuteen. Niistä juontuvat maamme monet, yllättävän kansainväliset juuret ja verkostot. Kuinka moni suomalainen aavistaisi, että maastamme löytyy sukuyhteys Napoleon I:n hovin kuuluun diplomaattiin, Maurice de Talleyrandiin? Yhteys voidaan jäljittää tutkimalla Halikossa, Salon kaupungissa sijaitsevan Wiurilan kartanon henkilöhistoriaa. Linkki on noussut kiinnostuksen kohteeksi Anne Louise Standertskjöldin (s. 1930) elämänkerran ilmestyttyä syksyllä 2018 (Pia Maria Montonen: Wiurilan Anna Lisa).

Anna Lisa eli Anne Louise Standertskjöld-Brüninghaus, Wiurilan kartanon vanhempi valtiatar. Kuva: Nicklas Warius
Anna Lisa eli Anne Louise Standertskjöld-Brüninghaus, Wiurilan kartanon vanhempi valtiatar. Anna Lisa eli Anne Louise Standertskjöld-Brüninghaus, Wiurilan kartanon vanhempi valtiatar. Kuva: Nicklas Warius Kuva: Niclas Warius, Tammi Wiurilan kartano,Anna Louise Standertskjöld-Brüninghaus

Historiallisen Wiurilan kartanon nykyisen päärakennuksen suunnitteli 1800-luvun alussa italialainen arkkitehti Carlo Bassi ja se valmistui 1811.
Anne Louise, lempinimeltään Anna Lisa, sai hoitaakseen kartanon maatilan vain 21-vuotiaana, vuonna 1951. Hän on pyhittänyt koko elämänsä kartanon kukoistuksen eteen. Opintojen, kovan työn, kielitaidon hankkimisen ja perheen perustamisen ohella hän on kiehtovan elämänsä aikana jaksanut pyörittää myös perheen yritystoimintaa.
Nyt kartanon omistaa ja sitä hoitaa yksi perheen kolmesta tyttärestä, Anne Marie Aminoff, mutta Anna Lisa toki tervehtii edelleen miehensä Günter Brüninghausin kanssa kartanossa vierailevia ryhmiä ja asiantuntijoita. Myös vanhin tytär, Susanne Piekkala, käy huolehtimassa Wiurilan asioista tarvittaessa. Tyttäristä nuorin, Marina – sisaruksista kenties kaikkein kiinnostunein juuri maataloudesta – menehtyi nuorena onnettomuudessa opintomatkalla Ranskassa.

Edelläkävijä ja historiallinen vaikuttaja Suomen maataloudessa ja yritystoiminnassa

Wiurilan kartanon historia tunnetaan yritteliäisyydestä, sinnikkyydestä ja optimismista. Kartano on rohkeasti lähtenyt uusille urille jokaisen sukupolven myötä. Niinpä kartano on toiminut tärkeässä roolissa sekä paikallisen että koko Suomen maatalouden edistäjänä. Lähihistorian saavutuksia on, että se toi ensimmäisenä maissinviljelyn Suomeen. Kiitos kuuluu pitkälti Anna Lisan miehelle, Günter Brüninghausille, joka jaksoi kokeilla satoja ja satoja lajikkeita juuri Suomen oloihin sopiviksi. Kartanon sukujen kansainväliset, monikerroksiset juuret ovat tuottaneet suuria vaikutteita ja ennakkoluulottomia lajikekokeiluja Euroopasta.
Wiurilan kokonaispinta-ala on parhaimmillaan ollut lähes 50 000 hehtaaria. Nykypinta-ala on noin 150 hehtaaria. Kartanon yhteydessä toimii viehättävä, huolella vaalittu kotimuseo ja koko Suomessa ainutlaatuinen vaunumuseo. Yritysprofiiliin kuuluvat ravintola sekä hostelli. Alueella on myös golfkenttä sekä hevostalli.

Wiurilan kartanon talousrakennukset suunnitteli C.L. Engel, mutta pylväät tukevoitettiin.
Wiurilan kartanon talousrakennukset suunnitteli Magnus Reinhold Armfeltin toimesta arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840). Pylväistä tehtiin kuitenkin tukevammat kuin Engelin suunnittelemat. Wiurilan kartanon talousrakennukset suunnitteli C.L. Engel, mutta pylväät tukevoitettiin. Kuva: Silja Suhonen Carl Ludvig Engel,Wiurilan kartano

Hämmästyttävä sukulinkki Ranskan hoviin

"Vavan" (Adelaide Gustava) täti oli hänkin Kuurinmaan kuninkaallisia, Dorothea von Biron (1793-1862), häikäisevän kaunis kuten Vavan Wilhelmine-äiti. Viehättävä Dorothea meni naimisiin Napoleonin joukkojen kenraalin Edmont de Talleyrandin kanssa, joka oli kuuluisan diplomaatin Charles Maurice de Talleyrandin veljenpoika. Siinä kiintoisa Wiurilan kartanon sukulinkitys Ranskan hoviin.
Eli viisi sukupolvea taaksepäin. Anna Louise (Anna Lisa) Standertskjöld on Talleyrandista laskien kuudennen sukupolven edustaja. (Anna Lisan isoisän isän, August Armfeltin isoäidin sisaren miehen veljen poika).

Gustav Mauri Armfelt ja Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelmine.
Gustav Mauri Armfelt ja Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelmine saivat yhteisen tyttären, Vavan. Gustav Mauri Armfelt ja Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelmine. Kuva: Public Domain Gustaf Mauritz Armfelt,Wiurilan kartano,Princess Wilhelmine, Duchess of Sagan

“Wiurilan Anna Lisan” eli Anne Louise Standertskjöldin sukupuuta Wiurilan näkökulmasta:

1. Magnus Wilhelm Armfelt (1725-1795), Wiurilan ensimmäinen omistaja, Vuorentaan ja Åminnen/Joensuun kartanoiden omistaja), vaimo Maria Catharina Wennerstedt (hänen perintörahoillaan ostettiin Wiurila 1787).
Kaksi tytärtä ja kaksi poikaa, joista:
2. Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814), Kustaa III:n uskottu, joka sai v. 1801 Åminnen eli Joensuun kartanon (Wiurilan naapurissa) ja August Philip Armfelt, joka sai 1801 Wiurilan ja Vuorentaan kartanot. Tämän poika:
3. Magnus Reinhold Armfelt (1801-1845) ja vaimo serkkunsa Adelaide Gustava (1801-1881) eli "Vava" (äiti Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelmine 1781–1839 ja isä Gustaf Mauritz Armfelt (1757-1814). Ainoa poika:
4. (Anna Lisan isoisänisä) August Armfelt (1826-1894) ja 1. vaimo Olga Armfelt (1828-1855) ja 2. vaimo Sigrid Creutz (1837-1892). Yksi poika (ja seitsemän tytärtä):
5. (Anna Lisan isovanhemmat) Carl August Armfelt (1862-1942) ja vaimo Juliane Frederikke Adelaide Hoppe (1873-1967). Tytär:
6. (Anna Lisan äiti) kreivitär Louise Armfelt (1899-1931), joka kuoli, kun Anna Lisa oli alle vuoden ikäinen. Anna Lisan isä oli vapaaherra Georg Standertskjöld (1887-1941). Tytär:
7. Anna Louise Standertskjöld (s. 1930). Sittemmin Standertskjöld-Brüninghaus. Puoliso Günter Brüninghaus (s. 1931). Kolme tytärtä: Susanne, Anne-Marie ja Marina.
8. Anne Marie Aminoff on Wiurilan kartanon omistaja (vuodesta 1989).

Wiurilan kartanon pääsalongin käsinmaalatut tapetit ja sisustus ovat 1830-luvulta ja peilit vuodelta 1811.
Wiurilan kartanon pääsalongin käsinmaalatut tapetit ja sisustus ovat 1830-luvulta ja peilit vuodelta 1811. Wiurilan kartanon pääsalongin käsinmaalatut tapetit ja sisustus ovat 1830-luvulta ja peilit vuodelta 1811. Kuva: Niclas Warius, Tammi Wiurilan kartano

Vauraus, kulttuuri ja ranskalaisvaikutteet saapuvat Wiurilaan

KREIVITÄR ADELAIDE GUSTAVA ASPASIA ARMFELT (1801-1881), joka tunnetaan lempinimellä Vava, tuli Wiurilaan mentyään naimisiin serkkunsa kreivi Magnus Reinhold Armfeltin kanssa. Vava oli miehensä sedän avioton lapsi. Hänen äidillään, Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminellä – poikkeuksellisen kauniilla, nuorella naisella – oli ollut rakkaussuhde Suomessa naimisissa olevan, iäkkäämmän Gustaf Mauritz Armfeltin kanssa.
Kun Vava avioitui serkkunsa Magnuksen kanssa, saatiin Wiurilaan kansainvälisiä ja kulttuurisia vaikutteita. Vava toi vaurautta, konkreettista rahaa kartanoon. Hänen ruhtinataräitinsä lahjoitti Vavalle tunnontuskissaan suuren rahasumman, jonka tämä satsasi mm. Wiurilan eleganttiin sisustustukseen. Listalla olivat uudet tapetit ja maalit, uunit, sekä parveke – hän tilasi myös empire-tyyliset, punaisella silkillä somistetut huonekalut. Sisustus oli varsin vaikuttava ja ylellinen silloisen Suomen oloissa. Rahalla saatiin myös arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelemat talousrakennukset ja ostettiin 25 000 hehtaaria maata Laatokasta.

Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt toi Wiurilaan vaurautta äitinsä, Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta.
Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt, lempinimeltään Vava, toi Wiurilaan kulttuuria ja vaurautta. Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt toi Wiurilaan vaurautta äitinsä, Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Kuva: Wiurilan arkisto Wiurilan kartano

Vava toi Wiurilaan väriä ja kulttuuria ja jätti jälkeensä kartanoon omanlaisensa hienostuneen, hymyä ja iloisuutta henkivän elämäntavan. Hänen aikanaan Wiurilasta kehkeytyi kukoistava kartano, joka uhkui luksusta, loistoa ja mukavuutta. Hänen positiivisuutensa ja elämänilonsa näkyivät taiteessa ja kulttuurisuudessa. Vavan persoona on säilynyt Wiurilan perinnössä ja on aistittavissa edelleen. Vavan tuomaa vahvaa eurooppalaista loistokkuutta ja koko kartanon pitkää kulttuuriperintöä on Anna Lisa perheineen ylläpitänyt ihailtavasti. Kartanossa on perheen itsensä huolella kokoama ja ylläpitämä kotimuseo sekä vaunumuseo, johon myös naapurikartanon, Åminnen omistaja Nalle Wahlroos on lainannut historiallisia hevosvaunuja ja rekiä.

Wiurilan kartanon kattausta.
Wiurilan kartanon vanhaa kattausta. Wiurilan kartanon kattausta. Kuva: Silja Suhonen Wiurilan kartano,Rörstrand
Kreivi Magnus Reinhold Armfelt ja puolisonsa Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt
Kreivi Magnus Reinhold Armfelt ja puolisonsa kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt Kreivi Magnus Reinhold Armfelt ja puolisonsa Kreivitär Adelaide Gustava Aspasia Armfelt Kuva: Wiurilan arkisto, Tammi Wiurilan kartano

KREIVI AUGUST MAGNUS GUSTAF ARMFELT (1826-1894)

Tämä rakastettu "maanviljelijäkreivi" otti Wiurilan hoitaakseen jo 18-vuotiaana ja peri sen itselleen 31-vuotiaana. Uusi vastuu sai hänet satsaamaan kaikkensa kartanon hyväksi. August osasi katsoa tulevaisuuteen ja loi Wiurilaan uusia yrityksiä ja vaurautta. Hän osti lisää maata ja niin maanviljelyksestä muodostui sen ajan kartanolle pääelinkeino. Hän perusti Wiurilaan tislaamon, panimon, meijerin ja meijerikoulun. Lisäksi hän käynnisti lasi- ja tiilitehtaan – osa Wiurilan rakennuksista on rakennettu kartanon valmistamista, omista tiilistä. Wiurilan tuotteita alettiin viedä Eurooppaan Wiurilan omissa laivoissa.
Kartano oli menestyksensä huipulla juuri kreivi Augustin aikaan. Hänen yrittäjähenkinen asenteensa sai kartanon kukoistamaan monipuolisesti ja modernisti.
Wiurilassa toimitaan vieläkin Augustin hengen innoittamana. Kartano tiluksineen toimii perintönsä siivittämänä, aina uutta kokeilevana yrityksenä. Augustin ajatusten mukaan se on aina sopeutunut ajan vaatimuksiin, rohkeasti jopa askeleen edellä.

Wiurilan kartano Halikonlahdella. Pylväin koristellut talousrakennukset ovat alun perin C.L. Engelin suunnittelemia.
Wiurilan kartanon talousrakennukset sulautuvat Halikonlahden kauniiseen maisemaan. Ne suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel (1778-1840). Wiurilan kartano Halikonlahdella. Pylväin koristellut talousrakennukset ovat alun perin C.L. Engelin suunnittelemia. Kuva: Silja Suhonen Wiurilan kartano,Halikonlahti
Wiurilan hevosia kotikonnuillaan syksyllä 2018.
Wiurilan poneja kotikonnuillaan syksyllä 2018. Wiurilan hevosia kotikonnuillaan syksyllä 2018. Kuva: Silja Suhonen Wiurilan kartano
Wiurilan Anna Lisa on Pia Maria Montosen työstämä Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausin omaelämänkerta, joka sijoittuu Wiurilan kartanoon.
Wiurilan Anna Lisan omaelämänkerta ilmestyi 2018 Pia Maria Montosen kirjoittamana. Wiurilan Anna Lisa on Pia Maria Montosen työstämä Anna Louise Standertskjöld-Brüninghausin omaelämänkerta, joka sijoittuu Wiurilan kartanoon. Kuva: Wiurilan arkisto, Niclas Warius, Markko Taina (Tammi) Viurilan kartano,Halikko,Gustaf Mauritz Armfelt
  • Kylmässä sodassa IBM oli tietotekninen silta länteen

    Amerikkalaisyritys dominoi tietokonemarkkinoita

    Suomen ensimmäinen tietokone käynnistettiin vuonna 1958. Ei ollut sattumaa, että Postisäästöpankin "Ensi"-tietokone oli amerikkalaisen IBM:n valmistama. Suomen läntistä teknologiayhteyttä oli ryhdytty rakentamaan jo ennen tietokoneiden aikaa. Jatkosodan jälkeen läntisen tietotekniikan saatavuus haluttiin varmistaa ylintä poliittista johtoa myöten.

  • Wiurilan kartanon perintö – vanhaa eurooppalaisuutta ja uutta yrittäjyyttä Varsinais-Suomessa

    Wiurilan kartano linkittyy Ranskan hoviin

    Wiurilan kartano linkittyy historiassa Ranskan hoviin. Euroopan tärkeimpiin diplomaatteihin ja valtiomiehiin kuulunut Maurice de Tallyerand, jo Ludvig XVI:n, sittemmin keisari Napoleon I:n ja kuningas Ludvig Filipin oikea käsi, voidaan jäljittää suomalaisiin Armfelteihin Kuurinmaan ruhtinatar Wilhelminen kautta. Gustaf Mauritz Armfelt ihastui tähän kauniiseen neitoon ja he saivat tyttären, Gustavan eli "Vavan", joka asettui Wiurilaan. Hänen tuomansa ranskalaisvaikutteet kukoistavat edelleen 1830-luvun sisustuksessa kartanon pääsalongissa. Wiurila on ollut Armfeltin aatelissuvun omistuksessa vuodesta 1787 lähtien – ja on edelleen, vaikka sukunimi onkin vaihtunut Aminoffiksi. Maatalouskartanosta tila on muuttunut innovatiiviseksi matkailukohteeksi, jossa historia saa vapaasti hengittää.

  • Metsään pysähtynyt juna – Matti Johannes Koivun sukellus modernin Suomen historiaan

    Matti Johannes Koivun kehityskertomus päättyy.

    Modernin Suomen tarina on ihmeellinen, mutta se on aina kesken. Valtavalla sinnikkyydellä ihmiset ovat yrittäneet luoda järjestystä ja hallittua yhteiskuntaa, mutta aina jokin pilaa järjestyksen. Keskeneräisyyden historia päättää Matti Johannes Koivun esseesarjojen trilogian. Mutta miksi muusikko ryhtyi selvittämään mammuttimaisia kysymyksiä? Matti Johannes Koivu kertoo.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua