Hyppää pääsisältöön

Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

Savuava metsä metsäpalon jälkeen Siperiassa
Savuava metsä metsäpalon jälkeen Siperiassa Kuva: Donat Sorokin/All Over Press metsäpalot,Siperia

Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia.

Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä. Kun maailman suurimmaksi arvioitu hiilinielu savuttaa Siperian taigalla, se on erittäin huono uutinen ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta.

Venäjän metsätalousviraston Rosleshozin tilastojen mukaan maassa palaa vuosittain miljoonia hehtaareja metsää, mutta tänä vuonna metsäpaloja on ollut erityisen runsaasti. Maailman luonnonsäätiön WWF:n Venäjän toimistolla tilannetta seurataan huolestuneina. Metsäpaloilla on vakavia seurauksia paloalueiden ekosysteemeille, varoittaa WWF Venäjän ilmasto- ja energia-asioiden koordinaattori Oksana Lipka.

– Puhutaan sellaisen mittaluokan katastrofista, että sen vaikutusta esimerkiksi uhanalaisiin lajeihin pitäisi viipymättä päästä tutkimaan.

Helikopteri sammuttaa Siperian metsäpaloja
Helikopteri sammuttaa Siperian metsäpaloja Kuva: Donat Sorokin/All Over Press helikopterit,metsäpalot,Siperia

Metsän elpyminen alkaa heti, mutta vie vuosia

Metsäpalot ovat luonnolle myös hyväksi. Ne uudistavat metsää ja lisäävät lajien moninaisuutta edellyttäen, ettei samoissa metsissä pala tämän tästä. Metsissä asustaa myös uhanalaisia lajeja, mutta tämänhetkiset paloalueet eivät ole onneksi niiden ainut elinympäristö, arvioi Lipka. Vaaravyöhykkeessä eivät vielä ole esimerkiksi harvinaisten leopardien tai tiikerien asuinpaikat.

Venäjällä on tutkittu luonnon elpymistä metsäpalojen jälkeen. Puolet keskivenäläisestä Kerzhenskin luonnonpuistosta paloi vuonna 2010, minkä jälkeen jälkeen tutkijat seurasivat suojelualueen toipumista kuuden vuoden ajan.

He huomasivat, että aluksi muut kuin palaneen metsän valtalajit ottivat toipuvan alueen useiksi vuosiksi haltuunsa. Esimerkiksi pensaskertut palasivat ensimmäisten joukossa ja lisääntyivät runsaasti, vaikka metsän yleisin lintu oli aiemmin peippo. Myös metsähiiri runsastui tehokkaammin kuin aiempi valtalaji metsämyyrä. Metsän kasvaessa matelijoiden ja sammakkoeläinten tilanne ennallistui noin kolmessa vuodessa, mutta pienten nisäkkäiden kohdalla kesti viitisenkin vuotta, ennen kuin eläimistö oli entisellään.

Metsäpalon jälkeen Siperiassa puut ovat hiiltyneitä
Metsäpalon jälkeen Siperiassa puut ovat hiiltyneitä Siperia,Metsäpalo

Kasvillisuuden toipuminen alkaa metsissä välittömästi palon sammuttua. Palaneessa metsänpohjassa on runsaasti ravinteita, ja ruohovartiset heinäkasvit nousevat mustuneesta maaperästä usein jo samana kesänä. Siperiassa kasvaa runsaasti koivua ja haapaa, joista jälkimmäinen versoo nopeasti. Havupuista paksu, kilpikuorinen mänty kestää metsäpaloja paremmin kuin muut, ja toinen hyvä selviytyjä on lehtikuusi.

Joka tapauksessa erityisesti havupuiden kasvaminen täyteen mittaansa vie Siperian pohjoisimmissa ja karuissa oloissa sata vuotta, jopa enemmänkin.

Metsäpalot leviävät yhä laajemmalle

Satelliittikuvista näkyy, kuinka savua on kulkeutunut ilmavirtauksien mukana Siperiasta kohti pohjoisnapaa ja Uralin Euroopan puoleista osaa. Venäjän Akatemian Siperian alueen tutkimuskeskuksen mukaan metsä-, aro- ja ruohikkopalot ovat hyvin tyypillisiä Krasnojarskin, Irkutskin, Jakutian ja Baikal-järven lähialueilla sekä lähellä Mongolian, Kiinan ja Kazakstanin rajoja. Siellä roihuaa tälläkin hetkellä.

Savusta kärsitään parhaillaan lukuisissa kaupungeissa kuten miljoonan asukkaan Krasnojarskissa, jonka asukkaat ovat joutuneet hengittämään savua jo viikkoja. Palojen pelätään leviävän myös etelämmäs.

Kaikkia eläimille ja kasveille aiheutuneita tuhoja on tässä vaiheessa vaikea arvioida. Paloalueet sijaitsevat usein olemattomien kulkuyhteyksien päässä, eikä sammutuskalustoa ja -miehistöä ole tarpeeksi. Tällä hetkellä liekeissä on arviolta 4,5 miljoonaa hehtaaria metsää, ja alue laajenee hitaasti.

– Kesähelteet ja kuivuus ovat pahentaneet tilannetta, Lipka kertoo. Maaperä saattaa olla rutikuiva jopa 30 sentin syvyyteen saakka. Tällainen maasto syttyy pienimmästäkin kipinästä.

Kartta Siperian metsäpaloista Venäjällä
Kartta Siperian metsäpaloista Venäjällä Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen metsäpalot,Siperia

Siperian metsäpalot muistuttavat ilmastonmuutoksesta

Virallisten tietojen mukaan Venäjällä on palanut metsää kuluneen vuoden aikana seitsemän miljoonan hehtaarin verran, mutta esimerkiksi ympäristöjärjestö Greenpeace arvioi määräksi yli 13 miljoonaa hehtaaria. Ihan käden käänteessä paloja ei siis sammuteta. Sääennusteen mukaan Siperiaan on tällä hetkellä luvassa paikoin sateita, mutta koko aluetta tai kaikkien palopesäkkeiden kohdalle ne eivät yllä.

Ilmastoasioihin erikoistunut Aleksei Kokorin Venäjän WWF:stä sanoo, että ilmastonmuutos vaikuttaa Siperiaan yhtä lailla kuin muuallekin. Tilastojen mukaan alueen lämpötilat ovat nousseet hitaasti 1960-luvulta lähtien, mutta sademäärissä ei näy suuria muutoksia.

– Keskiarvot eivät kerro koko totuutta. Esimerkiksi sademäärä ei ole merkittävästi muuttunut, mutta kerralla sataa sitten enemmän ja voimakkaammin.

Oksana Lipka kertoo, että aiemmin sateet jakautuivat tasaisemmin. Nyt voi olla pitkiä, äärimmäisen kuivia kausia, ja sitten rankkoja sateita. Metsäpaloriskejä tulisi arvioida tulevaisuudessa paremmin, ja ilmastonmuutoksen myötä pitää osata tunnistaa uudenlaisia sääilmiöitä.

Kokorin toivoo lisäresursseja palontorjuntaan. Hän epäilee, ettei Siperian metsäpaloista ole käännekohdaksi ilmastonmuutoksen torjumisessa.

– Maailmalla alettiin puhua ilmastonmuutoksesta vasta hirmumyrsky Katrinan jälkeen vuonna 2005. New Orleansin tulvat koskettivat ihmisiä, mutta esimerkiksi Moskovan liepeillä muutamia vuosia myöhemmin riehuneet valtavat metsäpalot eivät huolestuttaneet samalla tavalla. Miten sitten kaukaisissa Siperiassa riehuvat metsäpalot saisivat maailman yhtäkkiä heräämään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.