Hyppää pääsisältöön

Avaruusromua: Soita e tai y!

Viulua soitetaan.
Viulua soitetaan. viulu

Soita e. Siis nuotti e. Soita e-sävel.

Tämä on viesti kaikille muusikoille. Soita e-sävel ympäristön puolesta. Soita se. Minkä tahansa korkuisena, minkä tahansa mittaisena, mutta mieluiten pitkänä. Soita se spontaanisti, soita se yllättäen, vaikka keskelle jotakin laulua tai sinfoniaa. Tai soita se aivan erikseen. Pääasia että soitat sen.

Näin innostavat kollegoitaan norjalaiset muusikot Guro Skumsnes Moe ja Ole-Henrik Moe. Ja heidän valitsemansa e-sävel saa selityksensä, kun lukee heidän viestinsä englanniksi: Play the tone E for the environment.

Soita y-sävel ympäristön puolesta! Suomeksi tämä ei onnistu, meidän tuntemassamme sävelasteikossa kun ei ole y-säveltä. Muttai voisihan sitä yrittää. Ehkä joku laajalla mielikuvituksella varustettu muusikko voisi löytää tuon piilossa olevan y-sävelen.

Nämä kaksi norjalaismuusikkoa esiintyvät yhdessä nimellä The Touchables, ja he ovat juuri sellaisia muusikoita, jotka saattaisivat voida löytää tuollaisen Y-sävelen. Sen verran erikoinen on heidän lähestymistapansa musiikkiin.

Guro Skumsnes Moe soittaa valtaisaa, noin kolme ja puoli metriä korkeaa ja 130:n kilon painoista oktobassoa. Se on outo soitin, kuin jättiläiseksi kasvanut kolmikielinen kontrabasso, jonka vierellä hentoinen basistimme näyttää lähinnä hobitilta.

Ole-Henrik Moe soittaa puolestaan täysin päinvastaista soitinta: lilliputtikokoista piccoletto-viulua, soitinta joka on tuollainen raavaan miehen kämmenen kokoinen viulu.

Eli tämän kaksikon musiikissa kohtaavat ääripäät: pieni ja suuri, korkea ja matala. Ja jos ovat soittimet omituisia, niin ei niillä luotu musiikkikaan ole sieltä ihan tavanomaisimmasta päästä. Esimerkkinä Nothing in Between albumilta The Noise is Rest.

Tässä soi softamoog eli virtuaalinen moog-syntesoija: Asko Tammelin eli asa9000 ja nelikymmensekuntinen sävellys Epic Cosmic nettijulkaisulta Cosmic Moog and Microbrute.

Miro-Benjamin Lindströmin debyyttialbumi on nimeltään Musiikkia tekstuureille. Musiikki tutustuttaa kuuntelijansa maisemiin, joita on mahdotonta sanoin selittää, kuvailee levyn julkaisija tätä musiikkia. Ja kyllä, tämä on jollakin tapaa melankolista ja sanoisinko berliini-henkistä musiikkia, jollakin tapaa sukua esimerkiksi Hans-Joachim Roedeliuksen ja Clusterin musiikille. Jossakin mainittiin myös japanilainen ambient...

Amerikkalainen Ken Elkinson ei pidä verikokeen ottamisesta, somessa rehentelevistä ihmisistä, tuulen sotkemasta tukasta, punajuurista, myöhästyneistä lennoista, liikenteestä, ylisuolatusta ruoasta, moskiitoista eikä rattijuopoista. Näin lukee hänen Chilltopia-albuminsa kannessa. Nuo kaikki muut ymmärrän, mutta että ei pidä punajuurista. Sitä vähän ihmettelen. Mutta antaa Kalifornian miehen olla sellainen kuin on. Ja hyvä niin. Ken Elkinson tekee ja julkaisee musiikkiaan innolla, ilolla ja lämmöllä.

Ken Elkinsonin Chilltopia on vuoden 2019 musiikkia. Liki neljännesvuosisata sitten, vuonna 1995, saksalainen Lambert julkaisi albuminsa Dimensions of Dreams. Nyt, 24 vuotta myöhemmin albumi on kaivettu arkistoista, remasteroitu ja julkaistu uudelleen. Todellakin, tästä on jo melkein 25 vuotta:

Eräällä tapaa historiallisissa merkeissä liikkuu myös Robert Schroeder, jonka neljäskymmenes sooloalbumi Fata Morgana juhlistaa samalla miehen nelikymmenvuotista taiteilijauraa. Miehen ensimmäinen sooloalbumin Harmonic Ascendant nimittäin ilmestyi 40 vuotta sitten, vuonna 1979. Ja nyt siis, 40 vuotta myöhemmin: Fata Morgana.

Ja pysytään vielä hieman samoissa maisemissa, nimittäin tuolla Berliinin koulukunnan suunnalla, kosmisen sekvensserivetoisen elektronisen musiikin maisemissa. Albumi on nimeltään Akaasiset Arkistot ja esittäjä on Radiolaari. Kyseessä on tämän sooloprojektin ensialbumi ja tässä liikutaan improvisaation ja elektronisen retron alueella.

Tuo Akaasiset arkistot on muuten kiinnostava käsite. Sillä tarkoitetaan aikojen alusta olemassa ollutta tietoa menneistä, nykyisistä ja tulevista tapahtumista. Tietoa, joka on tallentunut jonkin kaltaiseen eetteriin meidän ympärillemme. Tietoa koko maailmankaikkeudesta, kaikista ajatuksista, teoista ja tunteista.

Saint Abdullah on New Yorkissa vaikuttavien iranilais-kanadalaisten veljesten Mohammedin ja Mehdin projekti, jonka albumi Mechanical Flirtations on julkaistu helsinkiläisellä merkillä. Musiikki on hyvin kuvallista tarinan kerrontaa:

Ja lopuksi Variaatioita pöydälle. Asialla on vapaa taiteellinen yhteenliittymä nimeltä Musti. Tämä trilogian viimeinen osa päättää ja ikään kuin kokoaa ryhmän niin kutsutun "positiivisen triptyykin", eli kolme julkaisua vuosilta 2013-2019. Ja jos olen mitään ymmärtänyt, tähän kaikkeen liittyy jotenkin joku valkoinen, metallinen pöytä.

AVARUUSROMUA 18.8.2019 - OHJELMAN MUSIIKKI:
THE TOUCHABLES: Nothing in Between (The Noise is Rest)
ASKO TAMMELIN: Epic Cosmic (Cosmic Moog and Microbrute, nettijulkaisu)
MIRO-BENJAMIN LINDSTRÖM: Epätarina (Musiikkia tekstuureille)
KEN ELKINSON: River of Joy (Chilltopia)
LAMBERT: Two Worlds (Dimensions of Dreams - remastered)
ROBERT SCHROEDER: Digital Identities (Fata Morgana)
RADIOLAARI: Akaasiset Arkistot, Luku 3 (Akaasiset Arkistot)
SAINT ABDULLAH: Mechanical Flirtations (Mechanical Flirtations)
MUSTI: Variaatioita pöydälle - osa - (Variaatioita pöydälle)

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Taidepedagogi Marjatta Levanto: Taide on totta

    Lapset yllättivät Ateneumin ensimmäisen museolehtorin.

    Suomalaisen museopedagogiikan uranuurtaja Marjatta Levanto suhtautuu intohimoisesti niin taiteen kokemiseen kuin taiteesta kirjoittamiseenkin. Hän loi perustan Ateneumin museopedagogiikalle eli yleisötyölle ja on tullut tunnetuksi erityisesti lapsille suunnattujen taidehistoriakirjojen kirjoittajana. 

  • Enkeleitä ja elokuvia Berliinin taivaan alla

    Mitä Wenders, Lucas ja Wilder kertovat Berliinistä?

    Ensimmäiset Berliinin muurin ylityksestä - tai pikemminkin alituksesta - kertovat elokuvat valmistuivat hyvin nopeasti muurin pystyttämisen jälkeen. Seuraavina vuosikymmeninä elokuvaohjaajat sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa tarttuivat aiheeseen. Ikimuistettavin Berliinistä ja sen muurista kertova elokuva on kuitenkin Wim Wendersin runollinen, enkelien Berliinistä kertova tarina Berliinin taivaan alla, jonka yhtenä käsikirjoittajana oli vuoden 2019 kirjallisuuden Nobel-palkinnon saanut Peter Handke. Toimittajana on Jukka Mikkola.

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.