Kukaan ei oikeastaan ajattele sinua – eikä se ole ollenkaan huono juttu

Lopeta sen murehtiminen, mitä muut ajattelevat sinusta – tutkimusten mukaan kukaan ei ajattele sinua kuitenkaan.

The Ascent-lehti summaa yhteen tutkimuksia, jotka vahvistavat, että et juurikaan kiinnosta kanssaihmisiäsi. Ihmiset ajattelevat nimittäin lähinnä itseään.

Ihmiset eivät puhu juuri mistään muusta kuin itsestään

Klassisessa kommunikaatiotutkimuksessa vuodelta 1997 osoitettiin, että keskusteluissa puhujan asiasisällöstä 78% koski häntä itseään tai hänen omia näkemyksiään. Tutkijat määrittelivätkin tutkimustulosten pohjalta keskustelun kommunikaatiomuodoksi, jossa puhuja välittää muille ihmisille paljon tietoa itsestään.

Toisin sanoen, jos luulet, että keskustelukumppanisi ajattelee ontuvaa asuvalintaasi, on hän sen sijaan 78%:n todennäköisyydellä syventynyt pohtimaan ainoastaan omaa erinomaisuuttaan – tai vajavaisuuttaan.

Ihmiset ajattelevat, että muut ihmiset kokevat asiat samalla tavalla kuin he itse

Vuonna 2013 Harvardin yliopistossa tehty tutkimus todisti, että ihminen tulkitsee keskustelukumppaninsa tunteita ja ajatuksia käyttäen omia kokemuksiaan. Tutkijat käyttävät tästä kommunikaatioilmiöstä käsitettä "ankkurointi". Jos kuuntelija vihaa small talkia, hän tulkitsee juhliin kutsun saaneen puhujan niin ikään vihaavan sitä.

Toisin sanoen ihminen olettaa itsekeskeisyyttään myös keskustelukumppaninsa kokevan asiat samalla tavalla kuin hän itse.

Aivojen perustila on ajatella ensisijaisesti omaa itseä

Myös viime vuosien aivotutkimus vahvistaa ihmisen taipumuksen tuijottaa pääosin omaa napaansa.

Oman itsen ajattelu tapahtuu aivan tietyllä alueella aivokuoren etuosassa, otsalohkon niin sanotussa Brodmannin alue 10:ssä. Kiinnostavaa kyllä, juuri tämä alue on aktiivinen myös silloin, kun aivot muuten ovat lepotilassa.

Tästä seurasi hypoteesi, jonka mukaan ihmisen aivot ovat lepotilassa ikään kuin ohjelmoidut ajattelemaan ensisijaisesti omaa itseä.

Tätä testattiin vuonna 2018 ilmestyneessä tutkimuksessa, jossa koehenkilöt saivat tehtäväkseen ajatella omia tapojaan, toisen ihmisen tapoja sekä jonkun muun paikan tapoja. Välissä oli satunnaisia lepotaukoja. Koko tämän ajan heidän aivojaan magneettikuvannettiin.

Tutkijoiden hypoteesi sai vahvistuksen: Kävi ilmi, että tehtävä, jossa piti reflektoida omaa itseä oli koehenkilöille helpompaa, jos sitä edelsi tauko, jonka aikana aivojen aktiivisuus Brodmannin alue 10:ssa kasvoi.

Toisin sanoen emme edes voi itsekeskeisyydellemme mitään. Aivomme nyt sattuvat olemaan ohjelmoidut toimimaan näin.