Hyppää pääsisältöön

"Äidin mielestä minusta tuli runoilija, kun löin pääni vauvana" – Aila Meriluoto

Aila Meriluoto teki hurjan läpimurron parikymppisenä yhdeksi Suomen suosituimmista runoilijoista.

Aila Meriluoto (s. 1924) julkaisi esikoiskokoelmansa Lasimaalaus vuonna 1946. Se oli läpimurto, joka toi 22-vuotiaan kirjailijan kerralla yleisön tietoisuuteen. Siitä tuli yksi kaikkien aikojen suosituimmista runokokoelmista Suomessa, ja samalla runoilijasta tuli sodan kokeneen sukupolven ääni.

"Äitini oli sitä mieltä, että minusta tuli runoilija, kun minä kolhaisin pääni vauvana. Se ei ollut kovin suotavaa, että rupeaa haihattelemaan, ryhtyy runoilijaksi tai kirjailijaksi", sanoo Aila Meriluoto.

Meriluodon elämää ja uraa leimasivat eri tavoin akateemikko V.A. Koskenniemen ylistys ja myrskyisä avioliitto kirjailija Lauri Viidan kanssa. Viita sairastui, liitto päättyi eroon, minkä jälkeen Meriluoto muutti Ruotsiin, missä 12 vuoden aikana kirjoitti niin runoutta kuin proosaa. Romaani Peter-Peter nähtiin myös elokuvaversiona.

Meriluodon elämänvaiheet ja suomalainen todellisuus vuosikymmenien varrelta hahmottuvat vaikuttavasti päiväkirjoissa ja muistelmateoksissa Lasimaalauksen läpi, Vaarallista kokea, Mekko meni taululle ja Tällä kohtaa. Kirjailijadokumentti on valmistunut vuonna 2007.

Ammatti: kirjailija

Suomi on rakennettu kirjoilla. Ammatti: kirjailija -sarja rakentaa kuvan suomalaisesta kirjailijuudesta. Mukana on 32 kirjailijahenkilökuvaa 1920-luvulta syntyneistä 1960-luvulla syntyneisiin, Veijo Merestä ja Kirsi Kunnaksesta Sirpa Kähköseen ja Kjell Westöhön. Kaikki jaksot ovat pysyvästi katsottavina Areenassa.

Sarjan teko alkoi vuonna 1999 ja jatkuu edelleen. Alkuperäisessä työryhmässä olivat ohjaaja Atro Lahtela ja toimittajat Marika Kecskeméti ja J.P. Pulkkinen. Lahtela ohjasi ensimmäiset 25 jaksoa 1999–2007. Sen jälkeen ohjaajaksi tuli Laura Joutsi. Tuottajana on ollut koko ajan Marjaana Mykkänen. Talvella 2020 nähdään kaksi uutta jaksoa: Juha Hurme ja Rosa Liksom.

Sarja sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2003.

Bo Carpelan
Paavo Haavikko
Maikki Harjanne
Pentti Holappa
Kari Hotakainen
Veikko Huovinen
Eeva Joenpelto
Matti Yrjänä Joensuu
Elina Karjalainen
Daniel Katz
Leena Krohn
Kirsi Kunnas
Mauri Kunnas
Sirpa Kähkönen
Leena Lander
Veijo Meri
Aila Meriluoto
Hannu Mäkelä
Reijo Mäki
Kai Nieminen
Lassi Nummi
Outi Nyytäjä
Aulikki Oksanen
Arto Paasilinna
Hannu Raittila
Pirkko Saisio
Hannu Salama
Jari Tervo
Ilpo Tiihonen
Märta Tikkanen
Antti Tuuri
Kjell Westö

  • Ammatti: kirjailija – Aila Meriluoto. Toimittaja Marika Kecskeméti. Ohjaus Atro Lahtela.
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri