Hyppää pääsisältöön

Aivosi eivät tarvitse rahaa tai suklaata – hymy on paljon tehokkaampi palkinto

Vauva hymyilee.
Vauva hymyilee. Kuva: ©Maksim Bukovski - stock.adobe.com Vauva

Tutkimusten mukaan yksi vaivainen ilme voi saada meidät voimaan paremmin, elämään pidempään ja tuottamaan aivoissamme mielihyvää 2000 suklaapatukan tai 17 500 euron arvosta.

Syksy saapuu ja jurotuksen määrä kasvaa. Joku torjuu sitä himoliikunnalla, toinen suklaalla. Kuitenkin yksi simppeli naamanilme olisi kaikista helpoin, terveellisin ja edullisin keino – hymy.

Hymyileminen vähentää tutkimuksen mukaan stressiä. Tässä neljä lisäsyytä, miksi kannattaa kokeilla hymyilemistä.

1. Hymyileminen tekee onnelliseksi ja saa menestymään elämässä

Kalifornialaisessa Berkeleyn yliopistossa tutkittiin peräti kolmenkymmenen vuoden ajan opiskelijoiden valokuvia niin sanotuissa vuosikirjoissa. Koko tämän ajan heidän hyvinvointiaan ja menestystään elämässä seurattiin.

Onnellisuustekijöitä verrattiin kyseisen henkilön valokuvassa olevaan hymyyn – miten pitkä ja onnellinen heidän avioliittonsa tulisi olemaan, miten hyvät pisteet he tulisivat saamaan hyvinvointia mittaavissa testeissä ja miten innostavia he tulisivat olemaan kanssaihmisille.

Tulos on melkoisen hätkähdyttävä: Mitä leveämpi hymy, sitä onnellisempi ja paremmin elämässä menestyvämpi kyseisestä opiskelijasta tuli kaikilla edellä mainituilla osa-alueilla.

2. Hymyily pidentää ikää

On tutkittua, että onnelliset ihmiset elävät pidempään.

Wayne Staten yliopiston tutkimus vuodelta 2010 testasi, voiko hymyilevästä ihmisestä päätellä tämän elinajanodotetta. Jenkkitutkijat tarttuivat mihinkäs muuhun kuin baseball -pelaajien kuvakortteihin vuodelta 1952.

Kun sitten katsottiin, kuka näistä pelaajista oli vielä hengissä, kävi illmi, että ne, jotka hymyilivät. Totiset toverit olivat eläneet keskimäärin 72,9 vuotiaiksi, kun taas hymypoikien elinajanodote oli keskimäärin 79,9 vuotta.

3. Hymy tuottaa aivoissa mielihyvähormoneja

Tiedetään, että hymyileminen tuottaa aivoissa endorfiineja, serotoniinia ja dopamiinia. Brittitutkimus otti hymyn tuottaman mielihyvän perusteellisen kirjaimellisesti.

Koehenkilöille näytettiin kuvia heidän ystävistään ja perheenjäsenistään, sekä julkisuuden henkilöistä, jotka hymyilivät. Väliin näytettiin kuvia rahan ja suklaan antamisesta.
Samaan aikaan heidän aivojaan magneettikuvannettiin ja sykettään tarkkailtiin.

Kävi ilmi, että lapsen hymy sai aikaan yhtä paljon mielihyvää kuin 2000 suklaapatukan tai 16 000 punnan (n. 17 500 euroa) saaminen. Rakkaan ihmisen hymy sai aikaan vain 600 suklaapatukan tai 8 500 punnan arvosta aktiviteettia. Ystävän hymy tuotti stimulaatiota enää vaivaisen 145 punnan tai 200 suklaapatukan verran.

Kuinka suklaahimoisista koehenkilöistä oli kyse, jäi epäselväksi.

Kiinnostavaa oli sen sijaan se seikka, että koehenkilöt reagoivat esimerkiksi kuninkaallisten ja poliitikkojen hymyihin päinvastoin kuin ystäviensä hymyihin. Epäaidot hymyt tunnistettiin heti ja ne tulkittiin luotaantyöntäviksi ja epäluotettaviksi.

4. Pelkkä hymyn näytteleminen saa aikaan hymyilyn positiiviset vaikutukset

Hymy on tarttuvaa, kuten haukotuskin. Tiedämme, että mantelitumake reagoi muiden kasvojenilmeisiin. Mielenkiintoista kyllä, hymy vaikuttaa mantelitumakkeeseen, vaikka vain väkisin vääntäisit naamaasi hymyyn. Tämä käy ilmi sekä Münchenin teknillisen yliopiston magneettikuvannustutkimuksesta että sekä vuonna 2014 tehdyssä tutkimuksessa, jossa asiaa tutkittiin käänteisesti ruiskuttamalla koehenkilöiden kasvoihin lihaksia lamauttavaa botoxia.

Toisin sanoen aivoille on se ja sama millä tuulella olet. Kun kasvojesi lihakset tuottavat hymyilyä, aivot olettavat, että nyt on mukavaa, ja lähettävät mielihyvähormonit liikkeelle.

Unohda siis hammastenkiristys, kokeile tiukan paikan tullen hymyilyä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

Uusimmat sisällöt - Tiede