Hyppää pääsisältöön

Merikotka leviää tasaisen varmasti sisämaahan: Päijät-Hämeessä ensimmäiset onnistuneet pesinnät tänä kesänä

Merikotkan kaksi poikasta pesällä.
Merikotkan poikaset pesällään Päijät-Hämeessä Merikotkan kaksi poikasta pesällä. Kuva: Petri Koivisto merikotka,poikaset

Merikotka kuuluu nyt virallisesti myös Päijät-Hämeen pesimälinnustoon. Tänä kesänä maakunnassa havaittiin jopa kaksi onnistunutta pesintää: toinen Hollolasta Vesijärven alueelta, toinen Orimattilasta.

Vaikka merikotka on iso lintu, pesän löytäminen vaatii kärsivällisyyttä.

Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Sillanpää osallistui Orimattilan pesän etsintään. Ensin piti tarkkailla, minne aikuiset linnut lensivät ja lähteä sitten maastoon etsimään.

- Vaikka pesä on suuri, sitä on tiheässä metsässä vaikea huomata, vaikka kävelisi ihan alta. Kyllä se osaa sen kätkeä.

Pesintää ei myöskään saa häiritä tarpeettomasti, joten etsinnässä on oltava varovainen.

Pesintää on harjoiteltu Orimattilassa jo aiemmin

Orimattilan kotkat yrittivät pesintää tiettävästi ensimmäisen kerran jo vuonna 2016, mutta silloin pesä poikasineen putosi ja tuhoutui kesämyrskyssä.

Myös Vesijärvellä on tehty havaintoja merikotkaparista jo kahtena edellisenä kesänä, mutta varsinaiseen pesimiseen viittaavia merkkejä ei ole aiemmin nähty.

Nyt harjoittelu tuotti tulosta, sillä molemmista pesistä lähti kaksi poikasta. Tosin Hollolan pesästä melko myöhään eli vasta elokuun puolella.

Pesintä voi olla mahdollinen myös Päijänteellä, mutta toistaiseksi siitä ei ole löydetty varmoja todisteita.

Etelä- ja Keski-Suomessa pesii jo useita kymmeniä merikotkapareja

Merikotka valtaa uusia alueita sisämaasta, koska koko rannikkoalue on jo sen asuttamaa. Monilla alueilla reviirit ovat täynnä, joten paine levittäytyä sisämaahan kasvaa.

- Isolla linnulla on isot kaarrokset. Nuoret linnut lentävät helposti pitkien matkojen päähän etsimään uusia lisääntymisalueita.

Vaikka merikotka pärjää suurilla järvillä, meri näyttää olevan sille optimaalisinta elinaluetta, sillä poikasista selviää pienempi osa sisämaassa kuin merellä. Tosin johtopäätösten teossa on oltava varovainen, sillä aineisto on vielä pieni.

Tämän kesän kokonaismäärästä ei vielä ole tietoa, mutta WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki arvelee, että Etelä- ja Keski-Suomen sisämaassa pesii jo useita kymmeniä pareja.

Poikasia on lähtenyt jo lukuisista Satakunnan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen pesistä viimeisen parinkymmenen vuoden aikana.

Kauimmat pesät voivat olla yllättävän kaukana järvestä, jopa yli kymmenen kilometrin päässä rannasta. Syytä tähän ei tiedetä, ainakin pesäpuita riittäisi lähempänäkin.

Valkoposkihanhi saalislajien joukossa

Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen varapuheenjohtaja Hannu Sillanpää arvelee, että merikotkaan suhtaudutaan sisämaassa pääasiassa positiivisesti.

- Sehän on uusi ylväs laji Päijät-Hämeen linnustoon.

Esimerkiksi monet kalastajat jättävät niille turhat saaliskalansa jäälle talvella.

Moni voi pitää hyvänä sitäkin, jos uimarantojen ja puistonurmien vakiovieras valkoposkihanhi saisi merikotkasta luontaisen vihollisen.

Merikotka syö kalojen lisäksi myös sorsalintuja, esimerkiksi haahkoja, sorsia ja juuri hanhia.

Odotettavissa on, että merikotkat vähitellen lisääntyvät sisämaassa entisestään tulevina vuosina. Rehevät järvet ovat sille otollisimpia, sillä niissä on riittävästi ravintoa.

Aikuisen linnun tunnistaa vaaleasta pyrstöstä, nuorilla se on tummempi. Suurena petolintuna se aloittaa lisääntymisen vasta 5-6 vuoden iässä.

Pesimistä voi epäillä, jos näkee aikuisen parin liikkuvan säännöllisesti alueella pesimäaikaan keskikesällä.

Merikotka tähystää pesän vieressä männyn oksalla
Merikotka tähystää pesänsä vieressä. Merikotka tähystää pesän vieressä männyn oksalla Kuva: Petri Koivisto merikotka,pesä

Rajoittaako mikään merikotkakannan kasvua?

Itämerellä tilanne on toinen: jännitteet merikotkan ympärillä kasvavat, sillä siitä on tullut uhka haahkalle.

1970-luvulla haahkakanta sai kasvaa rauhassa, kun merikotkia oli ympäristömyrkkyjen takia vain kourallinen. Suojelun ansiosta merikotkakanta kääntyi kasvuun, eikä sitä onneksi menetetty Suomen lajistosta. Nyt kun isoa petolintua riittää joka kolkkaan, haahkakanta on helisemässä.

Poikueet katoavat merikotkien suihin ja avomereltä haahka onkin vähentynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Laji luokitellaan jo erittäin uhanalaiseksi.

Äärevien heilahtelujen jälkeen merikotkan ja haahkan välille haetaan tasapainoa, joka mahdollistaisi molempien selviämisen Itämerellä.

Normaalisti talvi ja nälkä karsivat varsinkin nuorten lintujen määrää, mutta liikenteessä kuolleet peurat, kauriit ja supikoirat sekä muut haaskat pitävät Itämeren merikotkakantaa korkeana talvellakin.

WWF:n merikotkatyöryhmän seurantavastaava Heikki Lokki peräänkuuluttaakin, ettei metsästäjien ja kuvaajien haaskoilla kasvatettaisi kantaa entisestään.

Kuusamossa ja Kainuussa oma itäinen merikotkakanta - leviääkö osa sieltä?

Poikasten levittäytymisestä kertyy pikku hiljaa tietoa rengastuksessa käytettyjen värirenkaiden avulla.

Kanta-Hämeen ensimmäisestä parista tiedetään, että naaras on tullut Itämeren rannikolta Satakunnasta ja koiras puolestaan Ruotsin itärannikolta. Satakunnassa on huonosti saaria, mikä voi houkutella etsimään pesäpaikkaa etäämmältä merestä. Tämä selittäisi, miksi sisämaahan leviäminen on alkanut juuri Satakunnasta.

Toisaalta Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa on oma, geneettisesti erilainen merikotkakanta, joka on luultavasti yhteydessä Venäjän sisämaan populaatioon. Tämän porukan muuttoreitti kulkee Pirkanmaan ja Satakunnan yli Itämerelle. Osa näistä linnuista jää talvehtimaan Pirkanmaan järville - kevättalvisin jäillä voi näkyä jopa kymmeniä merikotkia. Vahva epäily on, että osa on jäänyt sinne myös pesimään.

Saimaalle merikotkaa on odotettu jo monta vuotta, mutta yllättävää kyllä sieltä ei tunneta vielä yhtään pesintää. Syy saattaa piillä vesistön jyrkissä rannoissa: ne ovat huonoja ympäristöjä vesilintupoikueille.

Jos olet havainnut viitteitä merikotkan pesinnästä, ilmoita niistä sähköpostiosoitteeseen merkotka@wwf.fi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto