Hyppää pääsisältöön

Yksi tekijä, kolme kirjailijaa – Pirkko Saisio

Pirkko Saision piti olla työväenkirjallisuuden nuori toivo. Työväenkirjallisuus meni, Saisio jäi.

Pirkko Saisio (s. 1949) oli teatteriopiskelija vuonna 1975, kun hänen esikoisromaaninsa Elämänmeno julkaistiin. Kustantaja näki Saisiossa työväenkirjallisuuden uuden toivon ja neuvoi kirjailijaa poistamaan kirjasta homoseksuaalisen aineksen. Näin tapahtui.

Lähes 30 vuotta myöhemmin työväenkirjallisuutta ei ole olemassa, mutta Pirkko Saisio on romaaneillaan ja näytelmillään noussut kestäväksi nimeksi suomalaiseksi kirjallisuudessa. Hän on kirjoittanut myös viisi kirjaa salanimillä Jukka Larsson ja Eva Wein sekä voittanut Finlandia-palkinnon omaelämäkerrallisen trilogian päättävällä kirjalla Punainen erokirja (2003).

Henkilökuva Pirkko Saisiosta käsittelee sukupuoli-identiteettiteemaa monessa kerroksessa. Saision kasvu tietoisuuteen homoseksuaalisuudestaan on tasoista yksi. Lisäksi ohjelma tutkii, miten kirjailijan saama kritiikki ja palaute vaihtelee kirjailijaroolin mukaan.

Saisio kirjoitti omalla nimellään näytelmän, jossa on vankilakohtaus. Kohtauksen uskottavuutta kritisoitiin. Sitten Saisio kirjoitti romaanin salanimellä Jukka Larsson ja ilmoitti, että kirjoittaja on vankila-alan ammattilainen. Romaanin vankilakuvaus sai mieskriitikot ylistämään Jukka Larssonin kykyä kuvata vankilamiljöötä.

Ohjelmassa seurataan kuinka Saisio ja Leea Klemola opettavat teatteriopiskelijoita, käydään Saision maaseutukodissa ja nähdään otteita Saision kirjoittamasta KOM-teatterin näytelmästä Baikalin lapset.

Henkilökuva on vuodelta 2003.

Ammatti: kirjailija

Suomi on rakennettu kirjoilla. Ammatti: kirjailija -sarja rakentaa kuvan suomalaisesta kirjailijuudesta. Mukana on 32 kirjailijahenkilökuvaa 1920-luvulta syntyneistä 1960-luvulla syntyneisiin, Veijo Merestä ja Kirsi Kunnaksesta Sirpa Kähköseen ja Kjell Westöhön. Kaikki jaksot ovat pysyvästi katsottavina Areenassa.

Sarjan teko alkoi vuonna 1999 ja jatkuu edelleen. Alkuperäisessä työryhmässä olivat ohjaaja Atro Lahtela ja toimittajat Marika Kecskeméti ja J.P. Pulkkinen. Lahtela ohjasi ensimmäiset 25 jaksoa 1999–2007. Sen jälkeen ohjaajaksi tuli Laura Joutsi. Tuottajana on ollut koko ajan Marjaana Mykkänen. Talvella 2020 nähdään kaksi uutta jaksoa: Juha Hurme ja Rosa Liksom.

Sarja sai valtion tiedonjulkistamispalkinnon vuonna 2003.

Bo Carpelan
Paavo Haavikko
Maikki Harjanne
Pentti Holappa
Kari Hotakainen
Veikko Huovinen
Eeva Joenpelto
Matti Yrjänä Joensuu
Elina Karjalainen
Daniel Katz
Leena Krohn
Kirsi Kunnas
Mauri Kunnas
Sirpa Kähkönen
Leena Lander
Veijo Meri
Aila Meriluoto
Hannu Mäkelä
Reijo Mäki
Kai Nieminen
Lassi Nummi
Outi Nyytäjä
Aulikki Oksanen
Arto Paasilinna
Hannu Raittila
Pirkko Saisio
Hannu Salama
Jari Tervo
Ilpo Tiihonen
Märta Tikkanen
Antti Tuuri
Kjell Westö

  • Ammatti: kirjailija – Pirkko Saisio. Toimittaja J.P. Pulkkinen. Ohjaaja Atro Lahtela.
  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri